TALOUSARVIOALOITE 625/2004
vp
TAA 625/2004
vp - Kirsi Ojansuu /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen käsi-
ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan
Eduskunnalle
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille
myönnetty valtionapu laski 1990-luvun alussa noin kolmanneksella
ja on sen jälkeen käytännössä pysynyt euromääräisesti
samalla tasolla vuodesta 1995 alkaen. Tällä hetkellä valtionapu
kattaa järjestöjen toiminnan kustannuksista enää vajaan
kolmanneksen. Järjestöt ovat huolissaan toimintamahdollisuuksistaan:
työvaltaisella neuvonta-alalla kustannukset muodostuvat
pääosin palkkakuluista.
Viime aikoina on ymmärretty entistä paremmin
sekä käsityön merkitys ammattina että sen kulttuuriset
ja sosiaaliset vaikutukset. Käsityö on merkittävä osa
alueiden kehittämistoimintaa.
Tutkimusten mukaan Suomessa on noin 30 000 käsityöyrittäjää.
Käsityöyritysten yhteiskunnallinen merkitys on
melkoinen. Käsityöllä on lisäksi
monia muitakin merkityksiä: tuotanto perustuu ihmistyöhön
ja on ympäristömyönteistä. Käsityöyritysten
tuotteet ovat osa suomalaista kulttuuria, ja ne rikastuttavat sitä.
Käsityöyritys on usein sijaintipaikkakunnalleen
tärkeä vierailukohde ja paikkakunnan imagon vahvistaja. Käsityötaito
on Suomessa korkealla tasolla ja mahdollistaa siksi laajan yritystoiminnan.
Tähän on vaikuttanut sekä alan koulutus
että käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen
neuvonta- ja kehitystyö.
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöt
tukevat toiminnallaan ja neuvontatyöllään
kansalaisten edellytyksiä selviytyä muuttuvassa
työelämässä. Yhdistykset tukevat
toiminnallaan merkittävästi pienyrittäjyyttä.
Käsityöyrittäjyyden kehittäminen
tukee erityisesti naisten työllisyyttä. Maaseudulla
käsityöyrittäjyys tarjoaa monelle uuden toimeentulomuodon.
Pienyritykset tarvitsevat neuvontapalveluita, mutta ilman yhteiskunnan tukea
ne eivät pysty ostamaan niitä. Neuvontajärjestöt
eivät pysty kattamaan palveluidensa kustannuksia pelkästään
asiakasrahoituksella. Merkittäväksi toimintatehtäväksi
järjestöille on tullut myös taiteen perusopetus.
Lasten ja nuorten käsityötaitojen vaaliminen on
entistä keskeisempää aikana, jolloin
on huoli kädentaitojen säilymisestä.
Lasten ja nuorten tuleminen järjestöjen toimintakenttään
on uudistanut suuresti käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen
toimintaa.
Neuvontajärjestöjen valtionavun määrää pitää tarkistaa
ja korottaa kustannusten nousua vastaavasti. Rahoitusta ei saa enää jättää vaille
indeksikorotuksia, kuten viimeisen vuosikymmenen aikana on tehty.
Valtionapu tulee saattaa vastaamaan vuoden 1991 tasoa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon
momentille 29.69.53 lisäyksenä 45 000
euroa käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen
toimintaan.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta
2004