TALOUSARVIOALOITE 65/2011
vp
TAA 65/2011
vp - Pertti Hemmilä /kok
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen erityisopetuksen
turvaamiseen ja luokkakokojen pienentämiseen
Eduskunnalle
Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä kaksinkertaistui
vuosina 1997—2004. Syksyllä 2004 heitä oli
6,7 % oppilaista. Vuoteen 2010 mennessä erityisoppilaiden
osuus peruskoululaisista nousi 8,5 prosenttiin. Vuonna 2010 tilastoitu
määrä pysyi kuitenkin edelliseen lukukauteen verrattuna
samana. Osa-aikaisesti erityisopetusta saavien määrä kuitenkin
kasvoi. Osa-aikaista erityisopetusta sai 23 % oppilaista.
Erityisen tuen tarve on selvästi annetun tuen määrää suurempi. Lukioissa
eniten erityisopetuksen tarvetta ovat tuottaneet puutteet lukio-opiskelun
edellyttämissä opiskelutaidoissa. Erityisopetusta
saavien määrä myös ammatillisessa
koulutuksessa on kasvanut. Kun erityisopiskelijoiden osuus kaikista
opiskelijoista oli vuoden 2010 tilastoissa 6,5 prosenttia, nuorille
suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista heitä oli13,4
prosenttia.
Yhä useampi nuori valmistuu koulusta suoraan työttömäksi.
Kun pieniä kouluja on viime vuosina lopetettu ja kun lapsia
on keskitetty yhä isompiin yksiköihin, luokkakoot
ovat kasvaneet, mahdollisuudet yksittäisen lapsen huomioimiseen
heikentyneet, rauhattomuus lisääntynyt jne. Samalla
erityisen tuen tarve on selvästi lisääntynyt.
Vaikka luokkakokoja nyt pienennetäänkin ja pieniä kouluja
ei enää entisessä määrin
lakkauteta, viime vuosina tehty isoihin yksiköihin keskittäminen
aiheuttaa edelleen haasteita. Erityisopetukseen suunnattavia määrärahoja
tulisi kasvattaa siten, että mahdollisuudet hyvään
erityisopetukseen kunnissa säilyisivät. Erityisopetuksessa säästäminen
lisää lasten syrjäytymistä ja
tuottaa sosiaalisia ongelmia.
Muutamia esimerkkejä Erityisopettajien liiton neuvoista
tilanteisiin, kun lapsi ei opi: "Opeta opiskelutekniikkaa. Keskustele
oppilaasi kanssa: miettikää yhdessä oppilaan
ominta tapaa oppia uutta. Anna aikaa. Kun kirjoitat taululle, älä puhu
samalla: moni haluaa nähdä suun liikkeet. Mieti
monta tapaa selittää sama asia eri tavalla. Erityisopetusta
tarvitseva lapsi ja nuori tarvitsee aikaa sekä enemmän
huomiota kuin tavallisella tavalla oppiva lapsi." Tuon ajan antamiseen
ei opettajilla nykyisellään juuri missään
kunnissa ole aikaa.
Aiemmin tehdyt säästöt lasten koulutukseen
ja muihin lapsen oikeuksiin kuuluviin asioihin liittyen ovat näkyneet
viimeisten vuosien aikana eritasoisina ongelmina lasten kehityksessä ja
sopeutumisessa yhteiskuntaan. Erityisopetuksesta ei tule säästää,
vaan siihen tulee käyttää kaikki tarvittava
raha, jotta voidaan estää useiden lasten syrjäytymistä,
pysyviä sosiaalisia vaikeuksia, vaikeuksia sijoittua työelämään
jne.
Edellisessä talouskriisissä kunnista kantautui tietoja,
että kouluja edelleen lakkautetaan ja luokkakokoa suurennetaan.
Talous on nyt ajautunut uudelleen epävarmuuteen. Tällainen
kehityssuunta on kuitenkin ankeinakin aikoina erittäin lyhytnäköistä,
koska leikkaukset ja suuret luokkakoot tulevat lisäämään
sopeutumis- ja oppimisvaikeuksia, rauhattomuutta kouluissa ja pidemmällä tähtäimellä
nuorten
syrjäytymistä, työttömyyttä jne.
Kouluikään tulevien ikäluokkien pienentyessä meillä olisi
tulevina vuosina hyvät mahdollisuudet vastaavasti pienentää luokkien
ryhmäkokoa säilyttämällä mahdollisuuksien mukaan
pieniä kylä- ja lähiökouluja.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon
momentille 29.10.30 lisäyksenä 2 000 000
euroa erityisopetuksen määrärahojen kasvattamiseen sekä perusopetuksen
kehittämiseen pienempien luokkakokojen turvaamiseksi.
Helsingissä 17 päivänä lokakuuta
2011