TALOUSARVIOALOITE 731/2007 vp

TAA 731/2007 vp - Eero Reijonen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen

Eduskunnalle

Väestön ikärakenteen muutos johtaa työikäisen väestön määrän supistumiseen. Työvoiman riittämättömyys on suuri uhka vahvalle talouskasvulle ja välttämättömien palvelujen turvaamiselle erityisesti maaseudulla. Tärkeää onkin, että myös mahdollisimman moni nuori on työkykyinen ja -haluinen sekä omaa yritteliään elämänasenteen. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on ennakolta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti moni verroin edullisempaa kuin jälkikäteistoimenpiteet.

4H-nuorisotyö edistää lasten ja nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja työelämävalmiuksia. Lasten ja nuorten oman elämän hallintaa ja kasvamista vastuullisuuteen kehitetään 4H-kerhoissa monipuolisilla kasvatuksellisilla menetelmillä, kouluttamalla nuoria erityyppisiin työtehtäviin sekä työllistämällä nuoria markkinaehtoisesti erilaisissa palvelutehtävissä. 4H-nuorisotyö edistää myös vuorovaikutustaitoja, monikulttuurisuutta sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta.

4H-harrastus ulottuu lähes jokaiseen kuntaan ja kaupunkiin. Viime vuosina 4H-harrastuksen suosio on kasvanut ja alueellinen kattavuus parantanut. Noin 3 000 kerhoa tarjoaa toiminnan mahdollisuuksia syrjäisilläkin kylillä. Jäsenmäärä on kasvanut yli 80 000:een. Vuosittain 4H-järjestö työllistää yli 7 000 nuorta. Tämän lisäksi järjestö tarjoaa vuosittain työtilaisuuksia yli 1 500 aikuiselle, joista työvoimahallinnon tuilla työllistettyjä on noin 800. Tällä tavoin edesautetaan työttömiä takaisin työelämään ja pysyviin työsuhteisiin. Yhä useammin paikallinen 4H-yhdistys auttaa kuntaa nuorisopalvelujen tuottamisessa.

4H-nuorisotyö edellyttää luonteensa vuoksi (yrittäjyys- ja työelämäkasvatus ja -neuvonta, nuorten laajamittainen työllistäminen) palkattua työvoimaan. Yleensä 4H-yhdistyksessä onkin päätoiminen toiminnanjohtaja. Myös kunnat osallistuvat 4H-yhdistystensä rahoitukseen. Tunnetusti kuntien taloudellinen tilanne on usein vaikea. Suuri riski on, että valtionavun mahdollinen aleneminen johtaa myös kuntarahoituksen laskuun. Em. yhteisvaikutus voi pahimmillaan olla 4H-nuorisotyölle hyvin kohtalokasta.

4H-työhön osoitetun valtionavustuksen määrä on ollut enimmillään 5,55 milj. euroa vuonna 1991. Tämän jälkeen määräraha supistui 1990-luvun laman paineessa, eivätkä määrärahan muutamat korotukset ole tämän jälkeen kyenneet kattamaan edes yleistä kustannustason nousua. Seurauksena on ollut 4H-nuorisotyön henkilöresurssien vuosittainen väheneminen. Hallituksen esityksessä vuoden 2008 talousarvioksi määrärahaa on jälleen laskettu.

Tulevat vuodet ovat 4H-nuorisotyön resurssien kannalta poikkeuksellisen haasteellisia. Huomattavia kustannuspaineita aiheutuu paitsi yleisen hintatason nousun nopeutumisesta myös ennakoidusta yleisestä palkkaratkaisusta. Lisäksi nopea kuntarakenteen muutos on suuri haaste myös 4H-nuorisotyölle. Kuntien 4H-nuorisotyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan auttamaan nuoria ja yhteiskuntaa selviämään tulevaisuuden muutospaineista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon momentille  30.10.55 lisäyksenä 600 000 euroa 4H-toiminnan tukemiseen.