TALOUSARVIOALOITE 776/2008 vp

TAA 776/2008 vp - Eero Reijonen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston toimintamenoihin

Eduskunnalle

Lusto on Punkaharjulla sijaitseva valtakunnallinen metsämuseo ja metsäalan tieto-, näyttely- ja tapahtumakeskus ja myös yksi Suomen kuudesta tiedekeskuksesta. Yleisölle vuonna 1994 avatusta Lustosta on muodostunut merkittävä toimija, joka on suomalaisen metsätalouden ja -kulttuurin näyteikkuna ulospäin. Vuosittain talossa vierailee 30—35 000 kävijää, joista 15—20 % on ulkomaalaisia. Kävijäkunta koostuu mm. metsäalan ammattilaisista, opiskelijoista ja sidosryhmistä, kulttuuri- ja luontomatkailijoista ja yksittäisistä perheistä. Vuosittain Lustossa vierailee n. 5 000 lasta ja nuorta. Valtakunnallisena metsäalan erikoismuseona Lustolla on tallennus- ja asiantuntijavastuu metsätalouden osa-alueista ja laaja-alaisesta metsäkulttuurista koko maassa.

Vuosina 2004—2005 toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön, TE-keskuksen, Metsämiesten säätiön ja Suomen Metsämuseosäätiön rahoituksella Luston laajennus. Hankkeessa rakennettiin noin 2 000 neliömetrin suuruinen laajennusosa metsätalouden koneistumisen historian esittelemiseksi ja säilyttämiseksi.

Hanke jouduttiin jo suunnitteluvaiheessa jakamaan kahteen osaan. Vaihe I saatiin valmiiksi keväällä 2005 ja siinä rakennettiin kokoelma-, arkisto-, tapahtuma- ja työtilat sekä osa yleisötiloista (ravintola ja WC-tilat). Ensimmäisen vaiheen kustannukset olivat n. 4,7 milj. euroa. Näyttelyhallin sisäosan ja rakennusten yhdyskäytävän rakentamiseen ei rahoitus tuolloin riittänyt. Näiden yleisökäyttöön rakentaminen aloitettiin elokuun lopussa 2007 ja tilat valmistuivat maaliskuussa 2008. Uusiin tiloihin sijoittuva Koneaika-näyttely avattiin yleisölle 15.5.2008. II vaiheen kustannukset olivat kokonaisuudessaan n. 900 000 euroa. Ko. summasta 320 000 euroa saatiin TE-keskuksen työllisyysperusteisena investointiavustuksena. Laajennuksen loppuun saattaminen ja saaminen tuottavaan käyttöön oli kuitenkin niin keskeinen hanke Luston toimintaa ajatellen, että loput Metsämuseosäätiö rahoitti omalla varainhankinnalla ja pankkilainalla.

Luston museokiinteistön laajentuminen 3 300 m²:sta 5 500 m²:een on aiheuttanut kiinteiden kustannusten, lähinnä kiinteistö-, henkilöstö- ja muiden toimintamenojen osalta, voimakkaan lisäyksen. Tästä syystä on eduskunta vuosina 2005—2008 myöntänyt Luston valtionavustukseen em. lisämäärärahan. Näyttelytilojen avaaminen yleisölle kasvatti vielä entisestäänkin laajennuksesta aiheutuvia menoeriä.

Työvaltaisen ja erikoistekniikkaa sisältävän museotyön ja kiinteistönhoidon kustannukset ovat nousseet viimevuosina voimakkaasti. Perusrahoituksen ollessa epävarmalla pohjalla ja vaikean rahoitustilanteen takia merkittävä osa erityisammatillisista tehtävistä on jouduttu suorittamaan palkattomien harjoittelijoiden ja opiskelijoiden sekä lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden voimin. Museokentässä on poikkeuksellista, että museot omistavat/hallinnoivat kiinteistöä itse. Lustossa tehdään n. 18 htv palkallista työtä ja henkilökunnan työsuoritteesta 2,5—3 htv menee kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon, sekä tämän lisäksi siivoukseen 1 htv.

Esim. sähkön hinnan ja palkkakustannusten nousu näkyy välittömästä myös Luston kuluissa kasvuna, myös lainanhoidosta aiheutuu korkokustannuksia. Näitä kasvaneita kiinteitä kustannuksia ei lisääntyneellä pääsylippujen myynnillä pystytä kuitenkaan kattamaan. Luston omarahoitusosuus museoiden keskuudessa on poikkeuksellisen suuri nyt jo ja esimerkiksi pääsylipputulot ovat kaksinkertaiset erikoismuseoiden keskiarvoon verrattuna. Aktiivista rahoituksen hankintaa tehdään, mutta museotoiminta tarvitsee välttämättä myös julkista tukea.

Tieto laajennuksen myötä tarvittavasta toiminta-avustuksen lisäystarpeesta on ollut maa- ja metsätalousministeriöllä. Tätä 150 000/170 000 euron lisäosuutta ei kuitenkaan ole saatu MMM:n kehykseen, vaan sen on eduskunta myöntänyt meille erikseen kunakin vuonna ja luonnollisesti tarve on olemassa tulevinakin vuosina.

Aiempina vuosina myönnetty 150 000 euroa on ollut täysin välttämätön lisämääräraha jo keskeneräisen kiinteistön toimintakuluihin. Kun nyt yleisötilat otettiin kokonaisuudessaan käyttöön, olisi edelleen välttämätöntä tarkistaa tuota lisämäärärahaa kohoavien kustannusten mukaan ja vuodelle 2008 summaa tarkistettiinkin 170 000 euroon.

Mikäli valtionavun määrä putoaisi viime vuosien tasosta, merkitsisi se Luston toiminnan kannalta hyvin ikäviä asioita. Toimintamme on viritetty niin tiukalle taloudelliselle tasolle jo nyt, että lisämäärärahan puuttuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että henkilökuntaa jouduttaisiin lomauttamaan/irtisanomaan. Tällöin museo jouduttaisiin sulkemaan määräajaksi ja meneillään olevat muiden tahojen osin rahoittamat projektit keskeyttämään. Väistämättä tämä heijastuisi negatiivisesti myös koko Savonlinnan talousalueelle, jolla on suuria vaikeuksia muutenkin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille  30.60.50 lisäyksenä 170 000 euroa Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston toimintamenoihin.