TALOUSARVIOALOITE 778/2007
vp
TAA 778/2007
vp - Petri Salo /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen opintokeskusta
ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön
ja kansalaisvaikuttamista koskevaan toimintaan
Eduskunnalle
Järjestöllisen sivistys- ja opintotoiminnan
voimavarojen vähäisyys yhdessä kansalaiskasvatuksen
puutteiden kanssa on keskeinen syy siihen, että monet aktiivisen
kansalaisuuden tunnusluvut ovat Suomessa oleellisesti heikompia
kuin muissa Pohjoismaissa. Samalla opintotoiminnan organisoinnista
(koulutukset, kurssit, seminaarit, keskustelutilaisuudet, kampanjat,
luennot, opintokerhot ja -piirit, näitä yhdistelevät
koulutusohjelmat) on tullut yhä keskeisempi järjestötyön
muoto.
Opintokeskusten omin työmuoto, opintokerho, on erityisen
ajankohtainen ja kustannustehokas väline myös
ikääntyvien ihmisten henkisen aktiivisuuden ylläpitäjänä.
Opinnollinen ympäristö on luonteva tapa lisätä kansalaisten,
hallinnon ja päätöksentekijöiden
vuorovaikutusta. Opintokeskuksilla tulisi olla voimavaroja myös järjestöllisen
sivistystyön tarvitsemaan aineistotuotantoon, ohjaajakoulutukseen
ja järjestökoulutuksen suunnitteluun.
Erityinen ongelma on, ettei opintokeskuksilla järjestöllisen
sivistystyön oppilaitoksina ole resursseja suunnata toimintaa
sellaisiin kohderyhmiin, jotka nyt ovat vetäytyneet tai
vetäytymässä yhteisöllisestä ja
yhteiskunnallisesta toiminnasta.
Järjestöllisen sivistystyön mahdollisuuksiin kiinnitettiin
erityinen huomio Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman arvioinnissa
(Valtioneuvoston kanslian raportteja 4/2006), jonka tiivistelmässä todetaan
keskeisiksi politiikkaohjelman tavoitteiksi "kansalaisjärjestöjen
järjestämät kansalaisopinnot, lyhyen
koulutuksen saaneiden aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen, … tasa-arvon
edistäminen sekä hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutuksen
parantaminen".
Raportin mukaan kolmannen sektorin koulutus ja opintotoiminta
on julkisen vallan keskeinen keino tukea aktiivista kansalaisuutta
ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yleisten kansalaisopintojen
ja etenkin politiikkaan liittyvien opintojen osuus on edelleen kohtuuttoman
alhainen ja edellyttää uudelleenarviointeja. Lisäksi
raportissa pidetään ilmeisenä, että koulutuksen myönteistä vaikutusta
aktiiviseen kansalaisuuteen selittävät osaltaan
pitkään koulutukseen liittyvät yhteisölliset
aktiviteetit. Siksi on tärkeätä varmistaa,
että myös lyhyen koulutuksen saaneilla on tarjolla
kansalaistoimintaan ja -vaikuttamiseen sosiaalistavia osallistumisen
mahdollisuuksia. Nämä ovat järjestöllisen
sivistystyön omimpia haasteita.
Järjestöllinen sivistystyö on Suomessa
jäänyt oleellisesti pienemmäksi kuin
muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsi panostaa kansalaisjärjestöjen
organisoimaan opintotoimintaan yli kymmenkertaisen, ja maiden kokoerot
huomioon ottaenkin yli viisinkertaisen summan. Lisäksi
Ruotsin hallitus ehdottaa, että kansansivistystyön
määrärahoja lisätään
ensi vuonna 400 miljoonaa kruunua, josta noin puolet ohjautuu järjestölliseen
sivistystyöhön. Myös muissa Pohjoismaissa
järjestöopintojen osuus on Suomea suurempi. Järjestöllisen
sivistystyön vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä.
Lisävarat käytettäisiin järjestölliseen
sivistystyöhön, sen osana opintokerhotoiminnan
kehittämiseen, opintoaineistotuotantoon, ohjaajakoulutukseen
ja sivistyksellistä tasa-arvoa lisäävään toimintaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon
momentille 29.30.53 lisäyksenä 500 000
euroa opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen
sivistystyöhön ja kansalaisvaikuttamista koskevaan
toimintaan.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta
2007
- Petri Salo /kok
- Raimo Vistbacka /ps
- Juha Mieto /kesk
- Esko Ahonen /kesk
- Petri Pihlajaniemi /kok
- Mats Nylund /r
- Anna-Maja Henriksson /r
- Jutta Urpilainen /sd
- Håkan Nordman /r
- Bjarne Kallis /kd
- Susanna Haapoja /kesk
- Ulla-Maj Wideroos /r
- Paula Sihto /kesk
- Miapetra Kumpula-Natri /sd