TALOUSARVIOALOITE 87/2010 vp

TAA 87/2010 vp - Anna-Maja Henriksson /r 

Tarkistettu versio 2.0

Suomennos

Määrärahan osoittaminen turvakotien toimintaan ja päihdeäitien kuntoutukseen

Eduskunnalle

Perheväkivalta on lisääntynyt viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 raportoitiin yhteensä 5 001 perheväkivaltatapausta, joissa väkivallan kohteena olevien naisten määrä oli 3 786 ja alle 15-vuotiaiden lasten 444 sekä 15—20-vuotiaiden nuorten 261. Perheväkivallan tai parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuvien kannalta on tärkeää, että meillä on turvakoteja, joista voi hakea turvaa kriisin ollessa päällä.

Nykyään naisten ja lasten turvakotitoimintaa hoitaa pääasiassa Ensi- ja turvakotien liitto, joka saa rahoitusta Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Liitolla ei kuitenkaan ole turvakoteja joka puolella maata. Pietarsaaressa yhdistys ylläpitää täysin aatteelliselta pohjalta turvakotia, ns. Naistentaloa. Yhdistys ei saa toimintaansa valtion tukea, vaan on täysin riippuvainen vapaaehtoisista lahjoituksista ja kunnallisista avustuksista. On selvää, että turvakotitoiminnan kaltainen merkittävä toiminta tulisi voida ainakin osaksi rahoittaa valtion varoilla. Palvelutarjonnan osalta Suomi ei nykyisellään täytä Euroopan neuvoston suositusta, jonka mukaan turvakodissa tulee olla perhepaikka 10 000 asukasta kohden.

Viime vuosina päihdeäitien määrä on kasvanut, ja Ensi- ja turvakotien liitto arvioi päihderiippuvaisia kaikista odottavista äideistä olevan noin kuusi prosenttia. Raskauden aikana tapahtuvan päihteiden käytön seurauksena 3 600—6 000 sikiön kehitys vaarantuu joka vuosi. Jollakin tasolla alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy vuosittain noin 650. Tavallisin syy pienten lasten huostaanottoon Suomessa on äidin päihteiden käyttö.

Ensi- ja turvakotitoiminnan piirissä on kehitetty Pidä kiinni -hanke, jonka tavoitteena on päihdeäitien kuntouttaminen ja tukeminen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät seitsemää yksikköä, jotka ovat erikoistuneet päihdeäitien ja vauvaperheiden kuntoutukseen ja hoitoon. Pelkästään tänä vuonna 160 perhettä on ollut kuntoutuksessa, ja keskimäärin kaksi kolmasosaa hoitoon osallistuneista äideistä kuntoutuu siten, että lasta ei tarvitse ottaa yhteiskunnan huostaan.

Hanke on saanut aiemmin tukea Raha-automaattiyhdistykseltä, ja tarkoituksena oli rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle tämän vuoden lopussa. On valitettavaa, että rahoituspäätös on tehty siten, että päihdeäitien kuntoutukseen tarvittavat varat osoitetaan kuntien yleiseen kassaan. Tästä seuraa käytännössä, että päihdeäitien kuntoutuspaikkoja karsitaan tuntuvasti, siis paikkoja, joita jo nykyisellään on liian vähän. Toiminta ei voi perustua pelkästään kuntien asiakaskohtaisiin maksusitoumuksiin ja ostopalvelusopimuksiin.

Kodeissa tapahtuva väkivalta on vahingollista kaikille osapuolille, ja väkivalta toistuu usein, mikäli asiaan ei puututa ajoissa. Naiset ja lapset ja myös perheväkivaltaan osallisina olevat miehet tarvitsevat paikan, josta saa turvaa ja tukea kriisitilanteessa. Turvakodin pitäisi sijaita lähistöllä, jotta kynnys sen löytämiseen ei muodostuisi liian korkeaksi. Väkivalta tai päihteiden käyttö perheessä on ongelma, jota ei voida hoitaa ilman ulkopuolista apua. Tämän vuoksi myös tulevaisuudessa on tärkeää turvata oikeat tukitoimet niin väkivallan kohteena oleville kuin päihdeongelmasta eroon pyrkiville

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille  33.03.63 lisäyksenä 3 500 000 euroa turvakotitoiminnan ja päihdeäitien tukemiseen koko maassa ja että eduskunta vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin momentilla  28.90.30 ehdotetusta määrärahasta vastaavasti 3 500 000 euroa.