Perustelut

Talousvaliokunta on tarkastellut esityksiä oman toimialansa puitteissa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarkoituksenmukaisina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin, lähinnä hallinnonuudistuksesta seuraaviin jatkotoimiin liittyvin, huomautuksin.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) perustamisella pyritään vastaamaan työn ja työvoiman kohtaanto-ongelmiin ja parantamaan näin val-miutta vastata elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden toimivuuteen liittyviin haasteisiin. Keinoina ovat keskushallinnon kokoaminen yhteen ja ohjausjärjestelmän selkeyttäminen. Samalla tehostetaan aluepoliittista vaikuttamista keskittämällä aluekehittämisen kannalta keskeiset tehtävät ja rahoitus samaan ministeriöön ja integroimalla aluepolitiikka TEM:n kaikkien osastojen toimintaan. Merkittävä uudistus on myös siirtyminen teknologiapainotteisesta lähestymistavasta laajempaan, innovaatioita edistävään politiikkaan, jossa otetaan nykyistä laaja-alaisemmin huomioon myös palvelusektori ja kuluttajien tarpeet.

Uuden ministeriön hallintorakenne pohjautuu uuteen matriisimalliin, jossa on neljä osastoa ja kolme koko organisaation läpileikkaavaa yksikköä. Keskeiseksi matriisimallin yksiköksi noussee konserniohjausyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ja tulosohjata kaikkia ministeriön alaisia virastoja ja laitoksia.

Talousvaliokunta katsoo, että uudella ministeriöllä on lähtökohtaisesti nykytilannetta paremmat mahdollisuudet vastata tuleviin työ-, elinkeino- ja aluepolitiikkaa koskeviin haasteisiin. TEM antaa hyvät mahdollisuudet toiminnan virtaviivaistamiselle, politiikkalinjausten yhdensuuntaistamiselle ja reagointinopeuden lisäämiselle niin keskushallinnon kuin esimerkiksi TE-keskustenkin tasolla. Tavoitteiden täyttyminen jää kuitenkin riippumaan siitä, kuinka hyvin kahden erilaisen toimintakulttuurin omaavat ministeriöt saadaan omaksumaan yhtenäinen toimintamalli ja miten uusi toimintatapa ja tavoitteet saadaan jalkautettua paikallistasolle. Muutosten tulee näkyä kautta linjan aina Suomen toimintaan EU:ssa asti. Uuden ministeriön perustamisaikataulu on ollut erittäin nopea, eikä edellä mainittuihin uudistustarpeisiin ole vielä riittävällä tavalla ehditty paneutua. Tarvittavat alue- ja paikallistason organisaation ja toiminnan uudistukset ovat vielä kartoittamatta ja tuottavuusohjelmat kaikilla tasoilla yhtenäistämättä. Tähän työhön tulee ryhtyä mahdollisimman pian.

Toiminnan aloittamisen haasteellisuutta lisää keskushallinnon tasolla täysin uusi, yritysten hallintotapaa mukaileva, matriisimalli. Saadun selvityksen mukaan kolme matriisiyksikköä koordinoivat toimintaa, mutta lopullinen päätösvalta jää kuitenkin osastoille. Toimiessaan tämä malli voi lisätä tehokkuutta yhtenäistämällä politiikkalinjauksia ja varmistamalla, että kaikkia käytettävissä olevia instrumentteja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta epäonnistuessaan se voi lisätä hallinnollista taakkaa ilman vastaavaa hyötyä. Valiokunta painottaakin, että hallintomallin toimivuutta tulee seurata tarkoin ja tarvittaessa ryhtyä nopeisiinkin organisaation muutostoimiin. Uuteen organisaatioon liittyen valiokunta kiinnittää huomiota myös kuluttaja-asioiden hajoittamiseen kahden osaston alaisuuteen. Seurattavaksi jää, saadaanko kuluttajapolitiikkaan kaivattua vaikuttavuutta näin lisättyä.

TE-keskukset siirtyvät uudistuksen myötä kolmen ministeriön ohjauksesta pääsääntöisesti kahden ministeriön eli TEM:n sekä maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. TEM vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. Keskushallinnon uudistuksen oletetaan poistavan nykyisiä epäselvyyksiä ohjaus-, vastuu- ja toimivaltasuhteissa samoin kuin helpottavan tietojenvaihtoa, tietojärjestelmien yhteensopivuutta, tulosohjauksen toteuttamista ja resurssien tasapuolista jakoa. TE-keskusten käytännön toiminnan kannalta on olennaista, että TEM:n konserniohjauksen kautta tuleva tulosohjaus ja osastojen vastuulla oleva resurssiohjaus saadaan toimimaan saumattomasti yhteen.

Uuden ministeriön liikkeellelähtö on jo nyt esitetyn laajan toimialan ja hallintorakenteeseen tehtyjen muutosten puitteissa haasteellinen. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin aiheellista harkita, toisivatko esimerkiksi työperäisen maahanmuuton ja maaseutuelinkeinojen tiiviimpi nivominen TEM:n alaisuuteen lisää synergiaetuja. Valiokunta viittaa lisäksi parhaillaan käynnissä oleviin tekijänoikeuksia ja aikuiskoulutuksen järjestämistä koskeviin selvityksiin, joista saatavat tulokset saattavat osaltaan jatkossa vaikuttaa hallinnonalojen toimivaltuuksiin. Valtion aluehallintohankkeessa arvioidaan maakuntien liittojen ja valtion aluehallinnon tehtävät, työnjako ja aluejako. Selvityksen valmistuttua valiokunta tulee tarkastelemaan saatuja tuloksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia TEM:n hallinnonalaan.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ei ole tullut esille ehdotetun uuden lainsäädännön virkajärjestelyihin liittyvien säännösten osalta huomautettavaa siltä osin kuin ne koskevat lakkautettavasta kauppa- ja teollisuusministeriöstä siirtyvää henkilöstöä. TEM:n tulevaa toimintaa ajatellen on tärkeää, että koko uuden ministe-riön henkilöstön palkkauksen määräytymisperusteet saadaan mahdollisimman nopeasti yhtenäistettyä vastaamaan samaa kriteeristöä ja näin määräytyvää palkkauksen tasoa.

Uudistusprosessi edellyttää kaikilla tasoilla työntekijöiltä joustavuutta ja uusien toimintatapojen omaksumista. Tässä onnistuminen vaatii vankkaa muutosjohtajuutta, johon tarvittavat resurssit on turvattava. Valiokunta tulee valtion vuoden 2008 talousarviosta antamassaan lausunnossa ottamaan kantaa uuden ministeriön taloudellisten voimavarojen riittävyyteen ja painotuksiin.