Perustelut

Kemikaaliasetus osana laajempaa kokonaisuutta

Valiokunta korostaa sitä, että uusi EU:n kemikaaliasetus on nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta. Asetus liittyy moniin unionin keskeisiin strategisiin tavoitteisiin, osin niitä tukien, mutta merkittävin osin myös tavoitteisiin nähden ristiriitaisesti.

EU:n kasvu-, työllisyys- ja kilpailukykytavoitteiden osalta kemikaaliasetuksen vaikutus on parhaimmillaan arvaamaton, todennäköisesti kielteinen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan esityksen toteuttaminen voisi johtaa lähes kahden prosenttiyksikön vähenevään vaikutukseen bruttokansantuotteen kasvussa. Muu maailmantalous saisi uudistuksesta puolestaan vauhtia. Tällainen skenaario pakottaa unionin arvioimaan kemikaaliasetuksen käsittelyn ja hyväksymisen yhteydessä muita kasvua, työllisyyttä ja kilpialukykyä edistäviä toimia, joilla unionin keskeisille tavoitteille aiheutettua haittaa torjutaan ja korvataan. Kemikaaliasetus on vaikutuksiltaan vakava haaste unionin globaalia taloutta ja kilpailukykyä koskevassa strategiassa.

Unionin kestävän kehityksen strategian kannalta kemikaaliasetuksen vaikutus on ilmeisesti myönteisempi, erityisesti mitä tulee ympäristön ja kansanterveyden kannalta kestävään kehitykseen. Komission arvion mukaan asetuksella vaikutettaisiin merkittävästi vaarallisten aineiden aiheuttamiin haittoihin ilman, veden, maaperän, rakennusten ja biodiversiteetin kannalta. Myönteiset vaikutukset ilmenisivät pitkällä tähtäimellä ja olisivat ilmeisesti pitkävaikutteisia, jos ympäristön pilaaminen, pilaantuneen ympäristön kunnostuskustannukset sekä jätteiden käsittelyn kustannukset vähenisivät. Kestävän kehityksen strategialla on kuitenkin myös kaksi muuta osa-aluetta, sosiaalinen ja taloudellinen. Unionin politiikassa kaikkien kolmen kestävän kehityksen osa-alueen on oltava tasapainossa.

Kemikaaliasetus liittyy myös laajentuneen unionin tavoitteeseen ylläpitää sisämarkkinoilla voimassa olevan lainsäädännön, sen valvonnan ja soveltamisen yhtenäisyyttä. Uusi kemikaaliasetus muodostaisi uusille jäsenmaille ilmeisesti merkittäviä vaikeuksia. Jos asetuksen hyväksyminen edellyttää joissakin jäsenmaissa pitkiä siirtymäjärjestelyjä taikka aiheuttaa vakavan riskin sen tosiasiallisesta soveltamatta jättämisestä, kielteiset vaikutukset unionin kykyyn vastata laajentumisen haasteeseen ovat merkittävät.

Uudella kemikaaliasetuksella voi olla vaikutuksia myös muiden, ehkä vähemmän laajojen mutta silti tärkeiden unionin politiikkojen kannalta. Myöhemmin tässä lausunnossa käsitellään tarkemmin muun muassa asetuksen mahdollisia vaikutuksia pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten, kilpailupolitiikan sekä tutkimus- ja kehityspolitiikan kannalta.

Yleisiä arvioita uudistuksen tavoitteista ja sen sisällöstä

Sinänsä uuden unionin kemikaalilainsäädännön tarpeellisuutta ei ole valiokunnan saamassa selvityksessä asetettu kyseenalaiseksi. Nykyinen vaarallisia aineita ja kemikaaleja käsittelevä lainsäädäntö on ilmeisen vanhentunutta ja puutteellista. Lainsäädäntö on sekavaa ja pirstaleista ja sen nojalla tapahtuva unionin päätöksenteko hidasta. Nykyinen lainsäädäntö ei ole enää ajan tasalla sen enempää ympäristön, kansanterveyden kuin vastuullisen teollisuuden toimintaedellytystenkään kannalta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotuksen tavoitteita on pidetty yleisesti ottaen hyvinä ja kannatettavina. Monissa lausunnoissa on kuitenkin korostettu edellä mainitulla tavalla sitä, että ehdotuksen tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, jossa kestävän kehityksen kaikki kolme osa-aluetta, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys otetaan huomioon. Komission ehdotuksen kuitenkin katsotaan kehittyneen oikeaan suuntaan alustavan luonnoksen julkistamisen ja sen pohjalta käydyn Internet-konsultaation jälkeen. Ehdotus muodostaa kuultujen asiantuntijoiden mukaan käyttökelpoisen pohjan jatkovalmistelulle.

Uuden kemikaaliasetuksen yleisen hyväksyttävyyden osalta eräissä lausunnoissa on kuitenkin tuotu esiin kemikaaliasetuksen kertautuva vaikutus monien muiden teollisuuden kilpailuedellytyksiä heikentävien, kutakuinkin samanaikaisesti voimaan tulevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Erityisesti on viitattu EU:n päästökauppaan. Tämän vuoksi lausunnoissa on valtioneuvoston kannan tavoin kiinnitetty huomiota siihen, että EU:n kemikaalisääntelyn tulisi olla yhteensopivaa globaalin sääntelyn kanssa ja että REACH-asetuksen tulisi tulla voimaan samaan aikaan, kun uusi maailmanlaajuinen luokitus- ja merkintäjärjestelmä GHS tulee voimaan.

Joissain valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa katsotaan, että järjestelmä on edelleen liian vaikeaselkoinen ja byrokraattinen ja että asetus ei ota kaikin osin huomioon muuta olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä. Tästä pelätään aiheutuvan päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia unionin lainsäädäntöön.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetuksen WTO-yhteensopivuus on vielä arvioitavana. Jotkin EU:n kauppakumppanit ovat ilmaisseet huolensa asetuksesta ja epäilleet sen olevan WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevan TBT-sopimuksen vastainen. Samoin on epäilty asetuksen tietojenantovelvollisuuden yhteensopivuutta WTO:n henkisen omaisuuden kauppanäkökohtia koskevan TRIPS-sopimuksen kanssa. Asetuksen WTO-yhteensopivuus on luonnollisesti tärkeä seikka koko asetuksen hyväksyttävyyden kannalta. Samalla Suomen ja EU:n tulee toimia kaikilla kansainvälisillä foorumeilla globaalin kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi.

Ehdotuksen vaikutukset ympäristön ja terveyden kannalta

Valiokunnan saamassa selvityksessä, joka koskee uuden kemikaaliasetuksen ympäristövaikutuksia, on korostettu sitä, että uuden asetuksen perusta on ennalta varautuminen ja vahinkojen ennalta ehkäisy. Komission mukaan ehdotuksella vaikutetaan merkittävästi kemikaaleista aiheutuvien ympäristöriskien hallintaan. Komissio ei kuitenkaan ole esittänyt määrällisiä tai taloudellisia arvioita ympäristölle koituvista hyödyistä. Konkreettisten ympäristölle ja kansanterveydelle aiheutuvien hyötyjen arviointi onkin epäilemättä vaikeaa. Ympäristöhyötyjen voi arvioida näkyvän vasta pidemmällä aikavälillä, mutta niitä kuitenkin pidetään monissa valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa merkittävinä.

Toisaalta ympäristövaikutusten arvoinnista on esitetty hyvin poikkeaviakin näkemyksiä. Määrällisten arvioiden puutteen vuoksi on sanottu, että hyötyjen arviointi perustuu lähinnä olettamuksiin. Joissain asiantuntijalausunnoissa on epäilty asetuksella olevan myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Globaalista näkökulmasta ehdotusta on kritisoitu vastaavanlaisilla perusteilla kuin päästökauppajärjestelmääkin: Jos EU:n omia standardeja yksipuolisesti kiristetään siten, että kilpailukyky menetetään, se aiheuttaa nk. kemikaalivuotoa EU:sta matalamman sääntelyn ja turvallisuustason talousalueille, eikä laajamittaista ympäristöturvallisuuden parantumista tapahdu. Maailmanlaajuisesti kehitys voi olla jopa päinvastaista. Jos kemikaalien tuotanto siirtyy suuressa määrin EU:n ulkopuolelle ja myös kemikaaleja käyttävä teollisuus valmistaa tuotteensa EU:n ulkopuolella eikä valmiisiin tuotteisiin sisältyvien kemikaalien pääsyä EU:n alueelle voida estää, kemikaalit tuotetaan nykyistäkin heikommin standardein, ja aineet kulkeutuvat valmiissa tuotteissa haittavaikutuksineen takaisin EU-alueelle.

Valiokuntakäsittelyssä ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä uuden kemikaaliasetuksen ja sen mukaisen kemikaalien rekisteröinnin, arvioinnin ja lupamenettelyiden myönteisiä ympäristövaikutuksia, jotka ovat pitkävaikutteisia. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että ehdotuksen ympäristövaikutuksia arvoidaan myös mahdollisten kielteisten dynaamisten vaikutusten näkökulmasta.

Ehdotuksen terveysvaikutuksista on komission ehdotuksessa esitetty konkreettisempia arvioita. Vaarallisten kemikaalien ja niille altistumisen kielteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja kuolleisuuteen on kiistaton. Vaarallisten kemikaalien käytön luvanvaraisuus ja kaikkien kemikaalien tarkempi valvonta sekä turvallisuus- ja käyttötiedotteiden parantuminen voivat vähentää inhimillisiä kärsimyksiä ja myös kustannuksia merkittävästi. Komissio on yksinkertaistaen arvioinut, että uusi lainsäädäntö voisi pienentää kuolemantapausten määrää jopa 4 500 tapauksella vuosittain. Tätä vastaava terveyshyötyjen arvo voisi olla jopa 50 miljardia euroa 30 vuoden aikana. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että tätä arviota on syytä tarkentaa.

Ehdotusta toisaalta kritisoidaan työturvallisuusulottuvuuden puutteellisuuden vuoksi. Eräät asiantuntijat ovat todenneet, että vaikutukset työturvallisuuden kannalta ovat epäselviä ja asiaa käsitellään hyvin yleisellä tasolla. Yhteyttä työturvallisuusnormeihin ei ole.

Jossakin määrin kritiikkiä herättää myös riskianalyysien keskittyminen ja asetukseen sisältyvien velvoitteiden porrastaminen suhteessa aineiden tuotantomääriin. Velvollisuuksien tulisi keskittyä riskiin kokonaisuudessaan eli myös aineiden vaarallisuuteen, käyttötapoihin ja mahdolliseen altistukseen. Jotkin aineet ovat vähäisissäkin määrin erittäin haitallisia, jotkin vaarattomat hyvinkin haitallisia, jos altistus esimerkiksi työssä on suuri. Kokonaisvaltaisemman riskin arvioinnin perusteella on esitetty, että asetuksen velvoitteisiin lisättäisiin tiettyä kustannuksia alentavaa joustonvaraa. Samaan asiaan liittyen on kuitenkin todettu, että kaikista aineista tarvitaan perustiedot ja että arvioinnin ja erilaisten velvollisuuksien porrastuminen aineiden tuotantomäärän mukaan on yksinkertaista ja selkeää. Valiokunta katsoo, että näitä seikkoja olisi syytä selkeyttää asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä.

Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset

Valiokuntakäsittelyssä ovat keskeisellä sijalla olleet uuden kemikaaliasetusehdotuksen taloudelliset vaikutukset. Kuten jo ylempänä lausunnon yleisessä osassa todettiin, on vaarana, että ehdotuksella on vuosina 2007—2017 erittäin kielteisiä vaikutuksia sekä kansantalouteen että yritystalouteen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvityksen päätulos on, että ehdotuksen toteutuminen johtaa merkittäviin ja varsin samankaltaisiin kielteisiin taloudellisiin vaikutuksiin sekä Suomessa että muissa EU-maissa. Kokonaistaloudellisen kehityksen ja asetuksen piirissä olevien toimialojen tuotannon ja työllisyyden kehityksestä hyötyisivät vain EU:n ulkopuoliset maat. EU-alueella voi seurata jopa kahden prosenttiyksikön bkt-kasvun vähenemä vuosina 2007—2017. Muu maailmantalous puolestaan saa kasvuvauhtia.

Erityisesti pelätään kemikaaleja tuottavan teollisuuden kilpailukyvyn menetystä suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Etlan selvityksen mukaan suora kustannusten kasvu vuosina 2007—2017 suhteessa nykyiseen liikevaihtoon on kemianteollisuuden osalta todennäköisesti 5,3 prosenttia, maksimissaan jopa yli 16 prosenttia ja minimissään noin kaksi prosenttia.

Myös kemikaaleja käyttävän teollisuuden osalta on esitetty samankaltaisia huolia. Suora kustannusten nousu suhteessa liikevaihtoon arvioidaan tosin huomattavasti alhaisemmaksi kuin kemianteollisuudessa, alle prosentiksi. Paine kohdistuu erilaisten välituotepanosten käytön kustannusten kasvuun, joka saattaa olla esim. nahka- ja kenkäteollisuudessa 8,5 prosenttia ja terästeollisuudessa 7,2 prosenttia.

Maailmanmarkkinoilla toimivan kemianteollisuuden kyky ohjata kasvaneet tuotantokustannukset hintoihin on hyvin rajallinen. Kemikaaleja käyttävän teollisuuden osalta pelätään tuotteiden ja komponenttien valmistuksen EU:ssa muuttuvan kilpailukyvyttömäksi ja tuotannon siirtyvän pois EU-alueelta. Erityisesti pitkälle erikoistuneessa teollisuudessa, jossa kemikaalien osuus lopputuotteessa tai sen ominaisuuksissa on suuri, vaikutuksen pelätään olevan huomattava. Kustannuspainetta aiheutuu myös aineiden häviämisestä markkinoilta, korvaavien aineiden kalleudesta sekä tuotantoprosessin vaatimista muutoksista. Kustannusten lisäys ei selvityksen mukaan ulotu vain teollisuuteen, vaan myös rakentamiseen ja palveluihin.

Taloudelliset vaikutukset näyttävät kohdentuvan kaikkein voimakkaimmin pieneen ja keskisuureen teollisuuteen. Tätä kysymystä käsitellään alempana tarkemmin erikseen.

Joissakin valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kemikaaliasetuksen kustannusvaikutuksia on pyritty suhteellistamaan. On todettu, että kustannukset aiheutuvat suhteellisen lyhyellä aikavälillä, kun taas uudistuksen kokonaisvaikutuksia olisi arvioitava pidemmällä aikavälillä. Suurimmalla osalla kemikaaleja käyttävästä teollisuudesta kustannusvaikutus on prosenttien kymmenyksiä liikevaihdosta. Lisäksi on todettu, että asetusehdotus sisältää useita mekanismeja, joilla kustannuksia voidaan rajoittaa. Näitä ovat muun muassa testitulosten jakaminen, vaihtoehtoiset testausmenetelmät ja poikkeukset tietovaatimuksista tunnettujen aineiden osalta. On todettu, että teollisuus, joka varautuu ajoissa uusiin vaatimuksiin, tulee selviytymään haasteesta voittajana.

Joka tapauksessa arviot asetuksen kustannusvaikutuksista vaihtelevat suuresti. Useita kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä on tehty tai käynnissä. Asiantuntijalausunnoissa vaaditaan valtioneuvoston kannan tavoin kustannusarvioiden tarkentamista.

Valiokunta voi yhtyä käsityksiin, joissa edellytetään kustannusvaikutusten tarkempaa ja kriittistä selvittämistä. Jos pahimmat ennusteet näyttäisivät suuressa määrin toteutuvan, se edellyttäisi koko ehdotuksen uudelleenarviointia. Kustannustason merkittävä nousu merkitsee sitä, että globaalissa kilpailussa toimivien eri teollisuudenalojen sopeutuminen uuteen tilanteeseen ja kustannuspaineeseen tapahtuu joko työvoiman vähenemisenä, reaalipalkkojen joustona alaspäin taikka yritysten sijoittautumisena EU:n ulkopuolelle tai EU:n alhaisemman kustannustason jäsenmaihin. Tätä ei voi pitää tasapainoisen kestävän kehityksen mukaisena. Tarvittaessa asetuksen aiheuttaman kilpailukykyhaitan korvaaminen muilla toimilla on välttämätöntä, jos EU pyrkii pitämään kiinni kasvu-, työllisyys- ja kilpailukykytavoitteistaan.

Vaikutukset pienen ja keskisuuren yritystoiminnan, kilpailupolitiikan sekä t&k-politiikan kannalta

Riippumatta uuden kemikaaliasetuksen kokonaiskustannusvaikutuksesta, kaikki asiantuntijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kustannusvaikutukset kohdistuvat suhteessa erityisen voimakkaasti pieneen ja keskisuureen teollisuuteen ja yritystoimintaan. Kaikilla teollisuudenaloilla kustannuslisäys suhteessa liikevaihtoon kasvaa, kun siirrytään suuremmista yrityksistä pienempiin. Etlan selvityksen mukaan yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa vuodessa, kustannuslisäys suhteessa liikevaihtoon on nelinkertainen suhteessa suurempiin yrityksiin. Tämä johtuu monesta kertautuvasta tekijästä.

Analysoitaessa eri kustannustyyppejä on todettu, että ainekohtaiset kustannukset (tilannekartoitus, testaus, riskien arvointi, turvallisuusraportointi, rekisteröinti, lupien hakeminen, tuotekehitys ja hallinto) eivät kasva läheskään samassa suhteessa aineiden tuotanto- tai käyttömäärien mukaan. Tietty peruskustannus aiheutuu jo pienimmilläkin asetuksen tarkoittamilla tuotanto- ja käyttömäärillä. Suhde on pk-yritysten osalta vielä epäedullisempi, kun verrataan yrityskohtaisia jatkuvia kuluja (hallinto- ja työvoimakulut) sekä yrityskohtaisia kertaluonteisia kuluja (koulutus ja investoinnit). Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta merkittäviä kustannuksia aiheuttavat muun muassa testaukseen tarvittavan infrastruktuurin luominen, yrityksen asiantuntija- ja hallintohenkilöstön suhteellisen osuuden lisääntyminen sekä joidenkin aineiden valmistuksen ja tuonnin loppumisesta aiheutuvat välttämättömät muutokset ja investoinnit tuotantoprosesseissa. Mitä byrokraattisempi uusi lainsäädäntö on, sitä vaikeampaa on pienten yritysten selviytyä siitä.

Asetusehdotuksen suorien ja suhteellisesti kaikkein suurimpien taloudellisten vaikutusten kohdistuminen pk-yrityksiin on jo yksistään huolestuttava kehityspiirre. Se toimii myös unionin yrittäjyyttä edistävien muiden tavoitteiden ja politiikkojen vastaisesti. Valiokunta valittaen toteaakin, että kyseessä on jälleen kerran esimerkki unionin eri politiikkalohkojen huonosta yhteensopivuudesta. Pk-sektorin ja yrittäjyyden puolesta käytetään puheenvuoroja ja laaditaan ohjelmia, mutta käytännön lainsäädäntötyö tapahtuu suurten yritysten ehdoilla ja niiden näkökulmasta.

Kustannusrasituksen epätasainen jakautuminen erikokoisten yritysten kesken johtaa myös muihin ongelmiin. Kilpailuasetelmat vääristynevät entisestään, kun myös kemikaaleja koskevasta tiedosta ja kemikaalihallintoa koskevasta tietotaidosta tulee keskeinen tekijä, joka vaikuttaa yrityksen kilpailuasemaan. Suuret yritykset pääsevät yhä selkeämmin määräävään markkina-asemaan kemikaalialalla. Kemikaaliasetus mahdollistaa erilaisten konsortioiden muodostumisen kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyjä varten, mutta konsortion matka kilpailua rajoittavaksi kartelliksi ei välttämättä ole pitkä. On myös todennäköistä, että tilanne synnyttää yrityskeskittymiä ja puhtaasti kemikaalilainsäädännöstä johtuvia fuusioita. Kaiken kaikkiaan kilpailupolitiikan kannalta asetuksella voi olla haitallisia vaikutuksia. Se ilmeisesti vähentää taloudellisen tehokkuuden kannalta tarpeellista kilpailua EU:ssa.

Yksi asetusehdotuksen tavoitteista on myös Euroopan kemianteollisuuden innovaatiokyvyn lisääntyminen. Arviot asetuksen vaikutuksista ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia.

Lienee selvää, että asetuksen voimaan tulon jälkeisinä vuosina yritysten innovaatiotoiminta kärsii uusien arviointi-, rekisteröinti- ja lupavelvoitteiden vuoksi. Yritysten resursseista hyvin suuri osa joudutaan käyttämään asetuksen mukaisten perusvelvollisuuksien täyttämiseen, muun muassa jo käytössä olevien aineiden testaukseen ja niiden rekisteröintiin. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa uusien aineiden kehittämistä ja markkinoillepääsyä. Uusien aineiden osalta innovaatiotoiminta keskittynee valmistuksesta ja tuonnista poistuvien aineiden korvaamiseen uusilla aineilla. Tämä ei kemikaaleja käyttävässä teollisuudessa luo uusia tuotteita markkinoille, ainoastaan muuttaa vanhojen tuotteiden tuotantoprosesseja.

Pidemmällä aikavälillä korvaavien kemikaalien kehittäminen muuttuu kannattavammaksi. Yritykset saavat kilpailuetuja turvallisempien kemikaalien ja kemikaaleja sisältävien tuotteiden markkinoilletulosta. Toisaalta asiantuntijakuulemisessa on todettu, että teollisuuden kilpailuedellytysten yleinen aleneminen ei pitkälläkään tähtäimellä paranna innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Tuotantokustannusten ja tuotteiden hintojen noustessa taikka vastaavasti yritysten kannattavuuden heiketessä mahdollisuudet t&k-toiminnan harjoittamiseen pienenevät. Valittaen on todettava, että myös tältä osin kielteiset vaikutukset ovat suhteellisesti voimakkaimmat pienessä ja keskisuuressa yritystoiminnassa.

Erityiskysymyksiä Suomen kannalta

Eräissä valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että uusi kemikaaliasetus on Suomelle erityisen vaikea muutamasta erityisestä syystä. On todettu, että nimenomaan Suomessa oleva ja uuden kemikaaliasetuksen vaikutuspiiriin joutuva teollisuus on varsin pk-valtaista. Edellä esitetyt huomiot pk-sektorin ongelmista kohdentuisivat siten erityisen voimakkaasti Suomeen.

Toinen seikka, johon asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota, on metsäteollisuuden suuri osuus Suomen kansantuotteesta. Asetuksen kustannusvaikutukset kohdistuvat voimakkaasti metsäteollisuuteen, joka on suuri kemikaalien käyttäjä. Etenkin pitkälle erikoistunut paperinvalmistus tarvitsee erilaisia kemikaaleja. Valtaosa metsäteollisuuden käyttämistä kemikaaleista on kuitenkin sinänsä harmittomia luonnonmateriaaleja, kuten savea, talkkia ja liitua, jotka ovat selvästi toissijaisia kemikaaliasetuksen pääasiallisen tarkoituksen suhteen.

Kolmas erityinen olosuhde Suomen osalta on se, että suomalainen teollisuus tuo Venäjältä paljon kemikaaleja. On epäilty, että Venäjän kemianteollisuus ei pysty sopeutumaan uuden asetuksen vaatimuksiin, jolloin tuonti vaikeutuu taikka velvollisuudet ja kustannukset siirtyvät maahantuojan kannettavaksi.

Suomi on myös merkittävä kemiallisten aineiden transitoliikennemaa. Suomen kilpailukykyä tehokkaana ja turvallisena kauttakulkumaana on pyritty kehittämään. Kemikaaliasetuksen arvioidaan vähentävän kemikaalien tuontia EU:n alueelle. Tämä voi vähentää myös transitoliikennettä. Transitoliikenteen osalta olisi kuitenkin varmistuttava myös siitä, että kauttakulkuliikenteen harjoittamiselle ei aiheudu lisärasitusta asetukseen liittyvistä teknisistä syistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että asetuksen jatkokäsittelyssä myös näihin Suomen erityisongelmiin kiinnitetään huomiota.

Kemikaalivirasto

Asetuksella perustetaan EU:n kemikaalivirasto. EU:n huippukokouksessa Brysselissä joulukuussa 2003 sovittiin, että perustettava virasto sijoitetaan Helsinkiin. Tämä tervetullut päätös korostaa asetuksen ja sen tehokkaan käsittelyn merkitystä Suomen kannalta.

Valiokunta on saanut valtioneuvoston kanslialta ja Helsingin kaupungilta selvityksen toimista, joilla viraston perustamiseen varaudutaan. Valiokunta korostaa hyvän ennakkovalmistautumisen merkitystä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kemikaaliviraston tulevalle henkilöstölle on luotava riittävä motivaatio muuttaa Suomeen. Tällä hetkellä EU:n kemikaaleja käsittelevä toimisto on sijoitettuna Italiaan ja osin Brysseliin. On tiedostettava, että muutos- ja muuttovastarinta voi olla suurta.

Asian jatkovalmistelu

Kemikaaliasetusehdotuksen käsittelyn arvioidaan kestävän EU:n toimielimissä 2—3 vuotta. Toimintansa päättänyt Euroopan parlamentti ei ole antanut asiasta ensimmäisen käsittelyn mukaista lausuntoaan, joten seuraavat muodolliset käsittelyvaiheet tapahtuvat vasta syksyllä 2004. Asian käsittely kuitenkin jatkuu ministerineuvoston alaisessa työryhmässä.

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että yhteistyö Suomen edustajien välillä niin ministerineuvostossa, Euroopan parlamentissa kuin kaikissa muissakin asiaa käsittelevissä toimielimissä on saumatonta. Tietojen ja näkemysten vaihdon on oltava tehokasta, jotta Suomen tärkeänä pitämät kysymykset ja Suomen erityisintressit tulevat samansuuntaisesti esille kaikissa merkityksellisissä tilanteissa.

Valtioneuvoston kanta, joka on esitetty kirjelmässä U 9/2004 vp, on vasta alustava, ja kantoja tarkennetaan asian neuvostokäsittelyn edetessä.

Ottaen huomioon edellä esitetyt lukuiset kemikaaliasetukseen liittyvät epävarmuustekijät valiokunta edellyttää, että eduskunnalle annetaan säännöllisesti tiedot asian valmistelusta niin kansallisesti kuin EU:n toimielimissäkin. Erityisesti eduskunnalle on annettava tiedot tarkentuvista ehdotuksen vaikutusten arvioinneista.

Valiokunta katsoo, että valtioneuvosto ei voi tehdä Suomea lopullisesti sitovia päätöksiä asetuksen keskeisistä kysymyksistä, ennen kuin eduskunnalla on ollut tilaisuus käsitellä asiaa uudelleen täsmällisemmän informaation ja valtioneuvoston tarkennettujen kantojen valossa.

Valiokunnan varsinaiset kannanotot

Edellä olevan perusteella, viitaten valtioneuvoston kirjelmässä esitettyihin seikkoihin sekä saamaansa asiantuntijaselvitykseen, talousvaliokunta voi pääosin yhtyä valtioneuvoston alustavaan kantaan ja kokoaa varsinaiset kannanottonsa seuraavasti:

Valiokunta katsoo, että komission ehdotuksen pohjalta voidaan edetä asetuksen jatkovalmistelussa. Lopullista myönteistä kantaa asetusehdotuksen hyväksyttävyyteen ei kuitenkaan voida tehdä, ennen kuin ehdotuksen vaikutusten arvointi on riittävästi täsmentynyt. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ehdotuksen vaikutuksiin EU:n kasvu-, työllisyys- ja kilpailukykytavoitteiden kannalta.

Kemikaaliasetuksen suhdetta maailmanlaajuiseen kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmään (GHS) tulee korostaa. Luokitusperusteiden on oltava yhdenmukaisia ja voimaantulon samanaikaista. Muutoinkin on pyrittävä siihen, että globaaleissa kysymyksissä etsitään globaaleja ratkaisuja. Unionin ei tulisi asettaa itselleen kohtuuttomia haasteita maailmanlaajuisen kilpailukykynsä suhteen, varsinkin jos näiden vaikutukset globaalin ympäristöpolitiikan kannalta voivat olla myös kielteisiä.

On varmistuttava uuden kemikaaliasetuksen WTO-yhteensopivuudesta. EU:n etu on kansainvälisen kauppajärjestelmän kehittäminen ja kauppakiistojen minimoiminen keskeisten kauppakumppanien kanssa. Kemikaaliasetuksen mahdolliset haittavaikutukset näiden tavoitteiden kannalta on estettävä.

Edellä mainittuihin ehdotuksen taloudellisiin ja maailmanlaajuisiin kilpailuvaikutuksiin liittyviin tekijöihin viitaten valiokunta katsoo myös, että asetuksen varsinaisten velvoitteiden voimaantulossa ei tule kiirehtiä ilman, että näihin ongelmiin on osoitettu tyydyttävät ratkaisut.

Asetuksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota pienen ja keskisuuren teollisuuden asemaan. Asetusta tulisi kehittää siten, että sen kustannusvaikutukset pk-sektorilla eivät ole kohtuuttomia suhteessa suurteollisuuteen. Tämä vaatimus tulee ottaa huomioon kautta linjan, niin kemikaaleja koskevien rekisteröinti-, arviointi- ja lupavaatimusten kuin hallinnollisten vaatimustenkin puolesta. Ehdotuksen vaikeaselkoisuutta ja siihen sisältyvää byrokraattisuutta on vähennettävä nimenomaan pienten yritysten aseman parantamiseksi.

On kiinnitettävä huomiota EU:n vaarallisia aineita koskevan sääntelyn kokonaisuuteen. Jos uudesta kemikaaliasetuksesta saavutetaan tyydyttävä ja toimiva lopputulos, olisi myös muita vaarallisia aineita koskeva sääntely saatettava samalle tasolle ja samantyyppisten menettelyjen piiriin.

Valmistelussa on kiinnitettävä huomiota myös astuksen todennäköisiin vääristäviin vaikutuksiin EU:n kilpailupolitiikassa. On vältettävä sitä, että lainsäädäntö ajaa teollisuutta sinänsä tarpeettomiin yrityskeskittymiin ja siten kilpailun tosiasialliseen vähentämiseen.

Kemikaaleja koskevan tiedon käsittelyssä on sovitettava yhteen liikesalaisuuksien riittävä suoja, pienten yritysten mahdollisuudet käyttää hyväkseen olemassaolevaa tietoa ja rekisteröintejä sekä tarve välttää erityisesti eläimillä tapahtuvaa kemikaalien päällekkäistä testausta.

Muun muassa metsäteollisuuden käyttämien luontoperäisten kemikaalien osalta asetuksen soveltamisalaa olisi rajoitettava. Muutoinkin asetukseen tulee saada riittävää joustoa vähän haitallisten ja jo tunnettujen kemikaalien suhteen. Asetuksen ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä tavoitteita vaarantamatta on pyrittävä keventämään menettelyjä ja kohdentamaan raskaimmat ja rajoittavimmat toimet riskiltään merkittävimpiin kemikaaleihin.

Kemikaaliasetuksen valmistelussa on varmistuttava siitä, että uusi lainsäädäntö saatetaan voimaan ja että sitä sovelletaan ja valvotaan mahdollisimman yhtenäisesti laajentuneessa Euroopan unionissa. Siirtymä- ja poikkeusjärjestelyjen minimoinnilla on estettävä kahdentasoisen, sisämarkkinoita ja jäsenvaltioiden välisiä kilpailuedellytyksiä vääristävän kemikaalilainsäädännön syntyminen. Suomen erityisongelmiin, kuten kemikaaliasetuksen haitallisiin vaikutuksiin Suomen teollisuuden kannalta tärkeiden kemikaalien tuontiin Venäjältä ja Suomen kautta tapahtuvaan kemikaalien kuljetukseen, on jatkokäsittelyssä ja -arvioinneissa kiinnitettävä huomiota vaarantamatta sääntelyn yhtenäisyyttä.

Valiokunta edellyttää, että eduskunnalle annetaan säännöllisesti tiedot asian valmistelusta niin kansallisesti kuin EU:n toimielimissäkin, erityisesti tiedot tarkentuvista ehdotuksen vaikutusten arvioinneista. Valtioneuvosto ei voi tehdä Suomea lopullisesti sitovia päätöksiä asetuksen keskeisistä kysymyksistä, ennen kuin eduskunnalla on ollut tilaisuus käsitellä asiaa uudelleen täsmällisemmän informaation ja valtioneuvoston tarkennettujen kantojen valossa.