Perustelut
Talousvaliokunta on käsitellyt vuoden 2008 alussa aloittavan
uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa
(pääluokka 32). Valiokunnan saaman lausunnon mukaan
hallituksen esityksessä on tähän pääluokkaan
sisällytetty määrärahat esitettyjen
mukaisina.
Yritysten kansainvälistyminen ja investointien lisääminen
Suomeen
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota
talousarvioesityksen yritysten kansainvälistymistä tukevaan
rahoitukseen. Kuten kansallisessa viennin ja kansainvälistymisen edistämisen strate-
giassa (KTM Julkaisuja 37/2004) todetaan, edellyttää nykyinen
liiketoimintaympäristö yrityksiltämme
entistä varhaisempaa kansainvälistymistä ja
kansainvälistymisosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn
jatkuvaa kehittämistä. Ottaen huomioon viennin
keskeisen roolin talouskasvumme ja kilpailukykymme turvaamisen kannalta,
ovat tarpeet valtiovallan toimille tällä sektorilla
pysyneet vähintään entisellä tasolla. Sen
sijaan on aiheellista selvittää, vastaako palvelukonseptimme
ja -verkostomme tärkeimmillä vientimarkkinoillamme
tapahtunutta kehitystä. Tämä koskee niin
EU:n sisämarkkinoita (esimerkiksi Puola) kuin kasvussa
olevia EU:n ulkopuolisiakin alueita.
Valiokunta haluaa tässä yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota
voimakkaasti kasvaviin, valtiovetoisiin markkinoihin Kiinassa ja
Intiassa. Kiinan BKT:n kasvu on ollut vuositasolla noin 10 prosentin
luokkaa, eikä kasvun hidastumisesta ainakaan lähivuosina
ole merkkejä. Kiinan ostovoiman on arvioitu kaksinkertaistuvan
seuraavan 5—6 vuoden kuluessa. Kasvu on lisännyt myös
Kiinan valuuttavarantoa, joka on tällä hetkellä yli
1 300 miljardia dollaria. Kiinalla on näin mittavat
mahdollisuudet myös ulkomaisten investointien tekoon. Intiassa
kasvu lähti käyntiin hieman myöhemmin,
mutta kasvuvauhti on lähes Kiinan luokkaa. Kotitalouksien
ostovoiman kasvun lisäksi kummassakin maassa on vireillä huomattavia
infrastruktuurihankkeita, joissa suomalaisella osaamisella on kysyntää. Ongelmaksi
ovat kuitenkin muodostuneet sinänsä osaavien suomalaisyritysten
pienet resurssit ottaa vastuulleen suuria hankkeita. Tarvetta olisi
verkostoille niin kotimaassa kuin uusilla markkina-alueillakin.
Yritysten kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta
sisältyy useille TEM:n pääluokan momenteille,
joista tässä nostetaan esille erityisesti 32.30.40
(Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin)
ja 32.30.47 (Avustus elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille).
Vientiä tukevaa rahoitusta sisältyy myös
mm. momentille 32.30.42 (Finnvera Oyj:n korkotuet) ja 32.20.06 (Tekes)
samoin kuin esimerkiksi ulkoasiainministeriön pääluokkaan.
Momentin 32.30.40 määrärahaa
voidaan käyttää tukemaan yritysten monipuolisia
yhteishankkeita osallistuvien yritysten tärkeimmillä ja
kehittyvillä markkina-alueilla. Kohteena ovat erityisesti
korkean teknologian sektorin pk-yritykset. Määrärahan
avulla tuetaan yritysten verkottumista edistäviä yhteishankkeita,
yhteisesiintymisiä kansainvälisissä näyttelyissä,
viennin kumppanuusohjelmia sekä vientirenkaita. Yritysten
yhteisin vientiponnistuksin pyritään edistämään
niiden markkinoillepääsyä ja madaltamaan
kansainvälistymiskynnystä. Momentille esitetään
yhteensä 18,038 miljoonan euron suuruinen määräraha.
Se olisi 462 000 euroa kuluvan vuoden määrärahaa
pienempi. Määrärahasta on uutena kohteena
tarkoitus rahoittaa Shanghaissa vuonna 2010 järjestettävään
Expo-maailmannäyttelyyn valmistautumista, joten avustuksiin
käytettävä osuus tulee pienentymään
entisestään. Momentin käyttövaltuuksien
mukaisesti pk-yrityksille saa antaa avustusta korkeintaan 50 prosenttia
aiheutuneista kustannuksista. Kuluvana vuonna avustusosuudet on
jo jouduttu laskemaan 40 prosenttiin. Vuonna 2007 määrärahan
piiriin kuuluvien hankkeiden kokonaiskustannusten arvioidaan kohoavan
50—60 miljoonaan euroon, joiden täysimääräinen
avustusosuus olisi näin ollen 25—30 miljoonaa
euroa.
Valiokunta viittaa LTT-tutkimus Oy:n kauppa- ja teollisuusministeriölle
tekemään selvitykseen (Selvitys yritysten yhteishankkeiden
kansainvälistymisavustuksen vaikutuksista; KTM Julkaisuja
22/2005), jossa tämän avustusmuodon on
todettu toimivan erittäin hyvin. Tutkimuksen mukaan avustus
on konkreettisesti edistänyt yritysten pääsyä uusille
markkina-alueille. Lähes puolet tutkimuksessa mukana olleista
yrityksistä ilmoitti yhteishankkeen synnyttäneen pysyvää (uutta)
vientiä kohdealueelle ja lähes yhtä suuri
joukko yrityksiä odotti vastaavia tuloksia lähivuosina.
Talousvaliokunta katsoo, että määrärahan avulla
voidaan tehokkaasti tukea sellaisia yhteisvientihankkeita, joita
suomalaiset yritykset tarvitsevat pärjätäkseen
muuttuneilla markkinoilla. Esitetty määrärahan
taso ei kuitenkaan vastaa tarvetta, ja sitä tulee korottaa.
Kiinan osalta uudelle vientimarkkinalle pääsyä avustaa
myös FinChi-innovaatiokeskus, joka on ollut toiminnassa
keväästä 2005 asti. Keskuksen tavoitteena
on tukea yrityksiä mm. tar-joamalla niille puitteet ryhmittyä toimialoittaisiksi
tai toimialat ylittäviksi klustereiksi, jolloin niillä on
paremmat mahdollisuudet päästä mukaan
Kiinan markkinoiden mittaviin hankkeisiin. Vastaavanlainen keskus
on avattu Yhdysvalloissa Kalifornian piilaaksossa (FinNode) ja myös
Pietariin sijoitettu innovaatiokeskus on aloittamassa toimintaansa.
FinChissä toiminnasta vastaavat KTM, Finpro ja Tekes. Keskuksen oletetaan
kattavan käyttökustannuksensa toiminnasta saatavilla
tuloilla.
Talousvaliokunta on kuluvan vuoden syyskuussa Kiinaan ja Intiaan
suuntautuneen matkansa yhteydessä tutustunut mm. FinChi-keskuksen
toimintaan. Valiokunta pitää FinChin toimintakonseptia
Kiinan tapaisia markkinoita ajatellen hyvänä.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota keskuksen
hyvin rajallisiin henkilöstöresursseihin. Keskus
on kyennyt antamaan yrityksille toimivat puitteet ja auttaamaan
markkinoillepääsyn käytännönjärjestelyissä.
Sen sijaan pidemmälle menevä klusteroituminen
ja potentiaalisten partnereiden löytäminen on
jäänyt vähemmälle riittävien
resurssien puuttuessa. Valiokunta katsoo, että FinChin
resurssit tulee ar-vioida ja tarvittaessa niitä tulee lisätä,
jotta keskus voi täyttää siihen liittyvät
korkeat odotukset. Valiokunta pitää myös
perusteltuna innovaatiokeskuksen avaamista Intiaan, jossa suomalaisten
yritysten tarpeet ovat hyvin samankaltaiset kuin Kiinassa.
Yksittäisenä sektorina valiokunta nostaa esille
ympäristö- ja energiateknologian viennin ja katsoo,
että yritysten, rahoittajien ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön
perustuva Finnish Environmental Cluster for China (FECC) -hankkeen
toimintamalli tulee pysyväistää, vahvistaa ja
tehostaa Kiinassa sekä laajentaa koskemaan myös
Intiaa.
Momentilta 32.30.47 rahoitetaan elinkeinopolitiikkaa
edistäviä järjestöjä,
joiden joukkoon kuuluu mm. Invest in Finland (IIF). Ulkomaisten
investointien lisäämiseen Suomeen tarkoitettuun
määrärahaan (2,398 miljoonaa euroa) ei
ole esitetty muutosta. Talousvaliokunta katsoo, ettei IIF:n näkyvyys
esimerkiksi Kiinan markkinoilla ole riittävää eikä Kiinan
mittavaa investointipotentiaalia kyetä näin hyödyntämään. Määrärahan
korotustarve tulee selvittää ja harkita, löytyisikö IIF:n
Kiinaan liittyvien hankkeiden tiiviimmästä integroimisesta
FinChin toimintaan lisää synergiaetuja.
Työllisyysperusteiset investoinnit
Hallituksen työvoimapolitiikan painopistettä on vuoden
2008 talousarviossa siirretty valtion ja kuntien työllistämispolitiikasta
yksityiselle sektorille. Esimerkiksi investointeja on vähennetty ja
siirretty lisärahoitusta tuloksellisempaan oppisopimuskoulutukseen.
Painopisteen muutos on perusteltu korkeasuhdanteen ja matalan työttömyyden
aikana. Kokonaisuutena työvoimapolitiikan määrärahoja
on lisätty 44 miljoonaa euroa.
Vuonna 2008 saa tehdä enintään 8
miljoonan euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin
investointeihin (32.80.64). Investointiavustuksilla edistetään
uusien työpaikkojen syntymistä ja lievennetään äkillisiä rakennemuutosongelmia.
Valtuus on 26,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin
vuonna 2007.
Avustus ensimmäisen työntekijän
palkkaamiseen
Momentilla 32.30.45 esitetään määräraha
yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen.
Momentin määrärahan myöntämisvaltuudesta
voidaan käyttää enintään
9,8 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Yksinyrittäjien
tuella edistetään ensimmäisen työntekijän
palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjälle
avustusta palkkamenoihin. Esityksen mukaan kokeilua laajennetaan
erikseen nimettäville paikallisen rakennemuutoksen alueille
tai muuten vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että ensimmäisen työntekijän
palkkaamiskokeilua tulisi laajentaa muillekin kuin esityksessä määritellyille
alueille sen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Saatujen kokemusten perusteella
voidaan paremmin tehdä johtopäätöksiä kokeilun
tuloksista.
Energiapolitiikka
Ilmasto- ja energiapoliittisilla ratkaisuilla on olennainen
vaikutus Suomen
suhteelliseen kilpailukykyyn.
Suomen
energiataloudessa on muihin maihin verrattuna monia erityispiireitä,
jotka on otettava huomioon tulevaisuuden ratkaisuja tehtäessä.
Energian kokonaiskulutuksen jakauma kulutussektoreittain poikkeaa
Suomessa huomattavasti EU-maiden keskimääräisestä jakaumasta.
Mm. Suomen teollisuus on poikkeuksellisen energiaintensiivistä.
Suomen syrjäinen sijainti ja pohjoinen ilmasto asettavat
omat haasteensa sellaisten energiaratkaisujen hakemisessa, joilla
Suomen kilpailukyky pystytään turvaamaan.
Lähtökohtana
tulee pitää, että kaikissa ennakoitavissa
olevissa tilanteissa on saatavissa kohtuuhintaista energiaa.
Energian
käytön kasvua tulee hillitä määrätietoisin
toimin, ja kasvu tulee pyrkiä taittamaan.
Hallitus on aloittanut pitkän aikavälin
ilmasto- ja energiastrategian valmistelun.
Strategian eduskuntakäsittelyn
yhteydessä talousvaliokunta tulee ottamaan seikkaperäisesti
kantaa ilmasto- ja energiapolitiikkaan, joten valiokunta ei ennakoi
kantojaan tämän talousarvioesityksen käsittelyn
yhteydessä.