Perustelut
Dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen
lähentäminen
Komissio ehdottaa dieselöljyn ja moottoribensiinin
vähimmäisverotasojen lähentämistä siten, että vuonna
2018 dieselöljyllä olisi sama energia- ja hiilisisältöön
perustuva vähimmäisverotaso kuin moottoribensiinillä.
Tämä tarkoittaisi dieselöljyn vähimmäisverotason
nousua nykyisestä. Myös lämmityspolttoaineiden
vähimmäisverotasot nousisivat selvästi
nykyisestä.
Jos liikennepolttoaineita haluttaisiin verottaa yhtenäisesti
kansallisten energia- ja hiilisisältöverotasojen
mukaisesti, dieselpolttoaineen vero olisi Suomessa nostettava tasolle
70,20 senttiä litralta nykyisestä tasosta 36,40
senttiä litralta (44,30 senttiä litralta vuodesta
2012 alkaen) käytettäessä yhdenmukaisia
verotuskriteerejä bensiinin (63,70 senttiä litralta)
kanssa.
Vaikka samassa yhteydessä dieselhenkilöautoilta
kannettavasta käyttövoimaverosta luovuttaisiin,
lisäisi muutos verotuloja 550 miljoonalla eurolla. Tämä jäisi
valtaosin hyötyliikenteen kustannuksiksi, koska ehdotuksen
mukaan ammattidieselillä ei voisi olla alempaa verotasoa.
Kataisen hallitus kannattaa liikennepolttoaineiden
verotuksen yhdenmukaistamista parantavia toimia. Hallitus ei pidä lähtökohtaisesti
tarpeellisena säilyttää ammatti- ja yksityisdieselin verotasojen
eriyttämistä.
Toisaalta kirjelmässä mainitaan, että hallitus suhtautuu
varauksellisesti ammatti- ja yksityisdieselin verotasojen eriyttämiseen,
ellei samassa yhteydessä voida turvata kuljetuselinkeinon ja
joukkoliikenteen kilpailukyvyn säilymistä eri jäsenvaltioissa.
Komission ehdottamat muutokset lisäisivät kuljetussektorin
ja siten myös muun elinkeinoelämän, erityisesti
raskaan vientiteollisuuden, sekä kansantalouden kustannuksia
dieselöljyn verorasituksen nousun takia.
Dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäistasojen
lähentäminen tulee torjua, mikäli pitkien
etäisyyksien ja vientiteollisuudesta riippuvaisten maiden,
kuten Suomen, etuja ei voida turvata.
Biopolttonesteet
Direktiiviehdotuksen mukaan kestävät biopolttonesteet
ja päästökauppasektorin polttoaineet olisi
vapautettava kokonaan hiilidioksidiverosta.
Bioperäisten lämmityspolttoaineiden verotus noudattaisi
samaa rakennetta ja periaatteita kuin liikenteen biopolttoaineet.
Siten esimerkiksi kestävistä biopolttoöljystä ei
kannettaisi hiilidioksidiveroa.
Ehdotettu verorakenteen muutos ei vaikuttaisi turpeen eikä kiinteiden
biomassojen, kuten puun, verotukseen, vaan ne säilyisivät
nykyisen kaltaisesti energiaverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolella.
Suomen nykyiseen verojärjestelmään
verrattuna muutokset vähentäisivät jonkin
verran verotuottoja, sillä nykyisin ainoastaan vain niin
sanotut toisen polven biopolttonesteet on kokonaan vapautettu hiilidioksidiverosta.
Suomen kansantalouden kannalta on äärimmäisen
tärkeää, että muutoksessa turvataan
kestävien kotimaisten biopolttonesteiden kilpailukyky.
Hiilivuotoalat
Ehdotuksen mukaan päästökauppasektorin
toiminnot, kuten lämmön ja sähköntuotannon
polttoaineet, olisi aina vapautettava hiilidioksidiverosta. Vastaavasti
päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla
lämmityksen ja sähköntuotannon polttoaineista
kannettaisiin hiilidioksidivero.
Edellä mainitun lisäksi direktiivin muutosesityksessä ehdotetaan
hiilivuotoaloille uutena toimenpiteenä energian mediaanikulutuksen
perusteella laskennallista, hiilidioksidiverosta tehtävää hyvitystä,
jonka määrä ei saisi ylittää maksettua
hiilidioksidiveroa.
Tämän säännöksen
yksityiskohtainen sisältö on epäselvä.
Ehdotuksen mukaan olisi edelleen mahdollista alentaa energiaintensiivisen
teollisuuden verotusta verrattuna muihin toimialoihin.
Merkittävä muutos seuraisi nestekaasun verotuskohtelun
muuttumisesta. Nestekaasu tulisi verotettavaksi lämmityspolttoaineena
samoilla perusteilla kuin muutkin lämmityspolttoaineet. Nestekaasu
on Suomessa tällä hetkellä täysin
verotonta niin kotitalouksille kuin yrityksillekin.
Nestekaasua käytetään Suomessa vuosittain vajaat
300 000 tonnia. Sitä käytetään
pienpakkauksissa grillikaasuna, lämmityksessä ja
erilaisissa teollisuuden prosesseissa.
Nestekaasua käytetään merkittävästi
muun muassa terästeollisuudessa, jossa sen verottaminen
lämmityspolttoaineiden verotasolla aiheuttaisi kustannuksia
ja saattaisi heikentää merkittävästi
kilpailukykyä. Lisäksi noin 50 kasvihuoneyritystä käyttää nestekaasua
lämmitykseen.
Veronkorotuksella olisi lisäksi huomattava merkitys
hyötyliikenteen ja erityisesti kaasukäyttöisten
bussien kannattavuudelle.
Verotuottoja nestekaasun vero voisi lisätä arviolta
10—15 miljoonaa euroa vuodessa.
Tässä vaiheessa valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti
nestekaasun verottamiseen lämmityspolttoaineena, mikäli
sen käyttö teollisuudessa ei osoittaudu pääosin
verottomaksi.
Valtioneuvosto pitää keinotekoisena ja tarpeettomana
monimutkaista ja määräaikaista hiilivuotoalojen
hyvitystä hiilidioksidiverosta, koska direktiiviehdotuksen
mukainen päästökauppasektorin pakollinen
vapauttaminen hiilidioksidiverosta on jo sinällään
riittävä toimi päästökaupan
huomioimiseksi ja koska päästökauppadirektiiviin
sisältyy hiilivuotoalojen lievempää kohtelua
koskevat säännökset.
Suomen kansantalouden kannalta on äärimmäisen
tärkeää, että hiilivuodolle
alttiiden alojen toiminta- ja kilpailukyky turvataan.