Perustelut

Talousarvioesityksen linjauksia

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 3 367 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan hallinnonalan keskeisenä tavoitteena on korkea työllisyys, joka on tarkoitus saavuttaa edistämällä tuottavuutta ja osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Talous on tarkoitus saada vahvaan ja kestävään kasvuun. Siihen pyritään luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin.

Yritystoimintaa vauhditetaan vahvistamalla Finnvera Oyj:n riskinottokykyä. Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu lainsäädäntö, jolla turvataan suomalaisten vientiyritysten kilpailuedellytyksiä. Finnvera on keskeisesti mukana myös alkavien ja kasvavien yritysten rahoituksessa.

Esityksessä ehdotetaan innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen määrärahoiksi 814 miljoonaa euroa, mikä on noin 13,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Mm. Tekesin myöntämisvaltuudet vähenevät, mutta toisaalta lisää panostetaan vihreän talouden kasvuun ja VTT:n uusiutuvien energialähteiden tutkimusinfrastruktuuriin.

Alueiden kehittämiseen ja rakennerahastopolitiikkaan esitetään 587 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä kansallisesta rahoitusosuudesta noin 30 miljoonaa euroa. Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan yrittäjyyden edistämiseen, uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen sekä työllisyyteen ja koulutukseen.

Menosäästöt näkyvät työ- ja elinkeinoministeriönkin hallinnonalalla joidenkin määrärahojen vähennyksinä. Koko hallinnonalan menoissa on 2 prosentin vähennys vuoden 2011 talousarvioon (ilman lisäbudjetteja) verrattuna. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen käyttö kohdistetaan tehokkaasti niin, että niukemmistakin resursseista saadaan entistä parempi vastine.

Talousvaliokunta viittaa lausuntoonsa TaVL 14/2011 vp (VNS 1/2011 vp valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä). Siinä valiokunta on kiinnittänyt huomiota mm. yrittäjyyden edistämiseen, yritys- ja t&k-rahoitukseen, energiaverotukseen ja nuorisotyöttömyyteen.

Talousvaliokunta pitää Suomen kansantalouden kannalta olennaisen tärkeänä, että yritysten toimintaympäristöstä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehditaan niin, ettei yrityksiä siirry ulkomaille alemman kustannustason maihin. Suomi on pidettävä houkuttelevana ja kilpailukykyisenä investointikohteena. Uuteen liiketoimintaan investoimalla luodaan yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja, tuetaan kansantuotteen kasvua ja vahvistetaan hyvinvointivaltion perustaa. Tämä näkemys koskee eri politiikan lohkoja kauttaaltaan eikä pelkästään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa.

Harmaan talouden torjunta

Hallitusohjelmassa on tehostettu harmaan talouden torjuntaohjelma (s. 15—16). Hallitus selvittää mm. tilaajavastuulain uudistamistarpeet. Selvityksen pohjalta hallitus valmistelee kolmikantaisesti tarpeelliset uudistusehdotukset. Uudistamistyössä otetaan huomioon tilaajan ja aliurakoitsijan vastuun suhde toimialakohtaisesti, laiminlyöntimaksujen korottaminen sekä toistuvien ja tahallisten laiminlyöntien nykyistä voimakkaampi sanktiointi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Työryhmien toimikaudet päättyvät 31.12.2011. Lisäksi ministeriö selvittää elinkeinotoiminnassa käteisenä maksettavien palkkojen kieltämistä ja tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa sekä tekee hallituskauden aikana kokonaisarvion ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevasta sääntelystä. Yhteistyössä Viron kanssa on tarkoitus selvittää mahdollisuudet laatia maiden välinen yhteinen harmaan talouden torjuntaohjelma.

Talousvaliokunta pitää kaikkia hallitusohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteitä omalla hallinnonalallaan harmaan talouden torjumiseksi erittäin kannatettavina. Harmaata taloutta on pyrittävä ehkäisemään ennalta, jolloin siitä saadaan suurimmat positiiviset taloudelliset hyödyt. Harmaan talouden kitkemisellä on myös yhteiskunnallista vastuuta ja moraalia kohottava vaikutus.

Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (30.20.43)

Momentin valtuutta ja määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten yhteisiin ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin. Perustelujen mukaan hankkeita toteutetaan erityisesti Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Etenkin pienillä yrityksillä on hyvin rajoitetut resurssit, tai ei resursseja ollenkaan, pyrkiä uusille markkinoille taikka hakea uusia avauksia perinteisillä markkinoilla. Tukemalla yritysten kansainvälistymistä edistetään kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja kotimaassa.

Talousarvioesityksessä ehdotetun valtuuden mukaan uusia avustuksia saa vuonna 2012 myöntää 17,692 miljoonaa euroa, mikä on 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (32.20.83)

Momentin määrärahasta myönnettävillä lainoilla kannustetaan kaikenkokoisia yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on nopeuttaa kehitystä sekä kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisina. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta poikkeustapauksessa mahdollisuus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Esityksen mukaan maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa, kun enimmäismäärä vuonna 2011 on ollut 40 miljoonaa euroa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (32.20.40)

Tekesin avustusvaltuuksien määrä on 437 miljoonaa euroa. Se on noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011.

Työ- ja elinkeinoministeriön talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan käynnissä olevia ohjelmia ei olla keskeyttämässä, mutta niille suunniteltuja budjetteja joudutaan pienentämään. Tämä tehdään mahdollisimman hallitusti, äkkiliikkeitä välttäen ja ottaen kunkin aihealueen todellinen kysyntätilanne huomioon. Vähenevistä valtuuksista huolimatta tilaa uusillekin teemoille antaa se, että ohjelmia on tänä ja ensi vuonna päättymässä 11 kappaletta. Valmisteluja on parhaillaan käynnissä vain yksi. Kyse on hallitusohjelmaankin sisältyvästä Työelämän kehittäminen -kokonaisuudesta, jonka työstämistä ei keskeytetä. Sen rinnalle ideoidaan uusia panostuksia, jotka kohdistuvat Tekesin strategiassa tunnistettuihin Suomelle erityisen potentiaalisiin aihealueisiin. Ideoiden hiominen valmiiksi ohjelmiksi tapahtuu, kuten aina, laajassa ja tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän, tutkimusmaailman ja muiden relevanttien tahojen kanssa.

Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (32.40.31)

Vuoden 2012 talousarvioesityksessä momentille ehdotetaan myönnettäväksi 4,511 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä oli sama määrä, johon eduskunta lisäsi 200 000 euroa. Vuonna 2011 on ollut käytettävissä edellisen vuoden neljännessä lisätalousarviossa (EK 31/2010 vp) myönnettyä 1 miljoonan euron siirtomäärärahaa, jolla voitiin lisätä neuvojien määrää tyydyttämään kasvanutta neuvontapalveluiden kysyntää. Vuoden 2010 tilinpäätös oli 6,011 miljoonaa euroa.

Asiakastiedon mukaan kesäkuun 2011 lopussa oli lähes 330 000 henkilöllä maksuhäiriö. Vuoden kuluessa uusi maksuhäiriömerkintä oli tehty lähes 18 000 henkilölle. Kaikkiaan uusia maksuhäiriömerkintöjä tehtiin yli 800 000.

Kesäkuun 2011 loppuun mennessä uusia pikavippejä oli myönnetty lähes 80 miljoonaa euroa. Pikavipin keskimääräinen suuruus oli 223 euroa, kulut 25,4 prosenttia ja takaisinmaksuaika 33,6 päivää. Edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta pikavippien määrä oli lisääntynyt noin 17 miljoonalla eurolla.

Talous- ja velkaneuvontaan tarkoitetun määrärahan alentaminen vuoden 2012 talousarvioesityksen tasolle merkitsee 24 henkilötyövuoden vähennystä. Budjetin mukaan uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaikatavoite on korkeintaan 60 päivää. Heinäkuussa 2011 jonotusaika oli keskimäärin 53 päivää, mutta vaihtelu maan eri alueilla oli suuri Lapin 25 päivästä Etelä- ja Pohjois-Suomen 79 päivään. On odotettavissa, että velkaantumisen lisääntyessä ja talouskehityksen epävarmuuden jatkuessa talous- ja velkaneuvontapalvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Talousvaliokunta pitää olennaisen tärkeänä, että velkaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantumista ehkäistään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ylivelkaantumisesta yhteiskunnalle aiheutuvat kulut tuomioistuin-, perimis- ym. seurannaisvaikutuksineen ovat suuret. Ylivelkaantuminen aiheuttaa myös syrjäytymistä ja henkilökohtaisia tragedioita.

Valtionavustus kuluttajajärjestöille (32.40.50)

Vuoden 2011 alussa Suomen Kuluttajaliitto ry ja Kuluttajat — Konsumenterna ry yhdistyivät Kuluttajaliitto — Konsumentförbundet ry:ksi. Kuluttajaliitto kuluttajien etujärjestönä neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan, että momentin määrärahasta 504 000 euroa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto — Konsumentförbundet ry:lle Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin. Määräraha on 150 000 euroa pienempi kuin molempien järjestöjen määrärahat yhteensä vuonna 2011.