Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 25 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt jatkokirjelmän 1. TEM 24.09.2013 asiassa U 28/2013 vp talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
ylitarkastaja Olli Hyvärinen, työ- ja elinkeinoministeriö
rahoitusasiantuntija Tommi Toivola, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon TaVL 14/2013 vp.
Komission uudessa asetusehdotuksessa on muutettu vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää. Vaikeuksissa olevat yritykset eivät kuulu de minimis -asetuksen soveltamisalaan, eli niille ei voida myöntää asetuksen nojalla valtiontukea. EU:n valtiontukisäännöt mahdollistavat ylipäätään vaikeuksissa olevien yritysten tukemisen vain erittäin rajoitetusti. Tukien myöntäminen on mahdollista vain erillisen tukisääntelyn nojalla (ns. pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivat), ja tuista on aina tehtävä valtiontuki-ilmoitus komissiolle.
Komission ehdotuksen mukaan vaikeuksissa olevaksi yritykseksi katsottaisiin yritys, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi; näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta;
2) jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi;
3) yritys on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä;
4) yrityksen velkaantumisaste on yli 7,5;
5) yrityksen liiketuloksen (EBIT) suhde nettorahoituskuluihin on kahden edellisvuoden ajan ollut alle 1,0; tai
6) vähintään yksi asetuksen (EY) N:o 1060/200913 mukaisesti rekisteröity luottoluokituslaitos on antanut yritykselle luokituksen CCC+ (’maksukyky riippuu jatkuvista suotuisista olosuhteista’) tai alemman luokituksen.
Ehdotetuista kriteereistä 4—6 ovat uusia. Alle kolmivuotiaisiin pk-yrityksiin sovellettaisiin vain em. listauksen kolmatta kriteeriä. Vaikka komissio on esittänyt vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän muuttamista de minimis -asetuksen kontekstissa, käytännössä muutos tulisi koskemaan kaikkia EU:n valtiontukiuudistuksen yhteydessä uudistettavia valtiontukisääntöjä.
Valtioneuvosto suhtautuu komission toiseen asetusluonnokseen kokonaisuutena arvioiden myönteisesti, sillä se vastaa suurelta osin Suomen aiempaa kantaa. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta pitää de minimis -tuen enimmäisraja ennallaan 200 000 eurossa kolmen verovuoden aikana. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että keskusrekisterin perustamista ei ole syytä vastustaa.
Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa muutosta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmään kuitenkin ongelmallisena. Suomi tulee neuvotteluissa ehdottamaan komissiolle määritelmää, joka ei asettaisi näin yksipuolisia, sattumanvaraisia ja tiukkoja kriteerejä yrityksen tukikelpoisuudelle. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän tulee olla myös sovellettavissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yhtäläisellä tavalla kansallisten lakien mahdollisista eroavaisuuksista huolimatta. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen tarpeiden ja tukijärjestelmien erityispiirteiden kannalta tärkeät näkökohdat tulevat huomioiduiksi määritelmässä siten, että kasvuyritysten ja pk-yritysten rahoitusta ei vaikeuteta tai vaaranneta. Suomi tuo myös esiin näkökannan, että kun kyseessä on tukimuoto, jonka ei katsota vaikuttavan jäsenmaiden väliseen kauppaan ja kilpailuun, tulee komission sääntelyn kansallisille viranomaisille aiheuttama hallinnollinen taakka pyrkiä pitämään minimissä.
Kuten aiemmassakin lausunnossaan (TaVL 14/2013 vp), talousvaliokunta pitää komission ehdotuksen päälinjauksia kannatettavina. Tavoite selkeyttää de minimis -tukien sääntöjä takaa osaltaan yrityksille tasapuoliset kilpailuedellytykset riippumatta niiden sijoittautumisesta. Valtioneuvoston tapaan valiokunta suhtautuu kuitenkin erittäin kriittisesti komission uusiin de minimis -tuen myöntökriteerien muutosesityksiin.
Komission esittämät tiukennukset (2 artikla; vaikeuksissa olevan yrityksen määrittelyyn liittyvät kriteerit) saattavat kohtuuttomasti rajoittaa erityisesti innovatiivisten, kasvuhakuisten ja -kykyisten, pienten yritysten toimintaa. Asiantuntijat ovat pitäneet erityisesti ehdotettuja 4. (yrityksen velkaantumisaste yli 7,5) ja 5. (yrityksen liiketuloksen suhde nettorahoituskuluihin ollut 2 vuoden ajan alle 1,0) kriteerejä osin tulkinnanvaraisina ja liian yksipuolisina kuvaamaan yrityksen kehitysnäkymiä. Yksittäin sovellettuina ne eivät anna riittävää kuvaa yrityksen elinkelpoisuudesta ja kannattavan liiketoiminnan edellytyksistä. Sen sijaan esitetyt, hyvin kategoriset rajaukset vaikeuttaisivat perusteettomasti entisestään pk-yritysten jo muutenkin tiukentunutta rahoituksensaantia.
Ehdotetun sääntelyn vaikutuksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että vastaavaa kriteeristöä ryhdyttäisiin todennäköisesti soveltamaan myös muiden valtiontukien osalta. Valiokunta painottaa, että pk-yritysten kasvuedellytysten turvaaminen, ml. riittävän rahoituksen saanti, on yksi keskeisimpiä keinoja tuettaessa orastavaa talouden elpymistä. Valiokunta katsookin, ettei esitys nykymuodossaan edistä sääntelyn perustavoitetta eli talouskasvun tukemista Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi