Perustelut

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskentatavasta ja sijoitusten hajauttamisesta. Lisäksi ehdotetaan tehtäviksi uutta lakia vastaavat muutokset lakisääteiseen yksityisten alojen työeläkevakuutussääntelyyn. Esitys on osa vakavaraisuussääntelyn kokonaisuudistusta, jonka aiemmat lakisääteiseen yksityisten alojen työeläkejärjestelmään liittyneet osittaisuudistukset ovat tulleet voimaan vuosina 2011 ja 2013 (TaVL 21/2012 vp). Jo tehtyjen uudistusten avulla on vahvistettu työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä. Tähän liittyen talousvaliokunta viittaa aiemmin lausumaansa mm. tasoitusmäärän purkamista koskevilta osin.

Talousvaliokunta pitää esitystä perusteltuna. Uusi vakavaraisuusrajan laskentamalli (ns. riskifaktorimalli) laajentaa ja tarkentaa eläkelaitosten sijoitus- ja vakuutustoiminnan riskien arviointia ja mahdollistaa nykyistä paremmin myös uusien markkinoille tulevien sijoitustuotteiden riskin arvioinnin. Yksittäiseen sijoitukseen voisi jatkossa kohdistua useita eri riskejä, jotka otetaan laskennallisesti huomioon. Vakavaraisuusrajan laskenta ehdotetaan tehtäväksi eläkelaitosten koko sijoitusomaisuuden perusteella ja nykyiset katesäännöt korvattaviksi sijoitusten hajauttamista koskevilla säännöillä. Valiokunta katsoo, että ehdotus antaa nykyistä kattavammat ja tehokkaammat välineet työeläkelaitosten riskinkantokyvyn seurantaan ja vakavaraisuusvalvontaan. Tavoitteena on kyetä entistä paremmin varautumaan erilaisten sijoitusinstrumenttien riskeihin ja tuoton kehitykseen. Tämä on tärkeää erityisesti eläkejärjestelmämme vakauden kannalta, mutta myös sektorin kansantaloudellisen merkityksenYksityisten alojen eläkelaitosten sijoitusvarallisuuden arvo vuoden 2013 lopussa oli 105 miljardia euroa, ja koko lakisääteisen työeläkejärjestelmän arvo oli noin 84 prosenttia suhteessa vuotuiseen bruttokansantuotteeseen. vuoksi. Uuden sääntelyn voi olettaa myös yhdenmukaistavan riskiarviointia, mikä on olennaista niin sääntelyn tasapuolisuuden, kilpailunäkökohtien kuin työeläkelaitosten yhteisvastuunkin kannalta.

Lain tasolla ehdotetaan säädettäväksi riskiluokituksesta (1. lakiehdotuksen 11 §), ja valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin mm. vakavaraisuuslaskennassa käytettävien vakioiden arvoista (riskiluokkakohtaiset tappio-olettamat ja tuoton odotusarvot sekä riskiluokkien korrelaatioita kuvaavat vakiot ja eräät muut vakiot). Saadun selvityksen mukaan parametrejä tulee olemaan noin 200. Uuden laskentamallin käytännön toteuttamiseen liittyvä sisältö ja samalla myös sääntelyn tosiasialliset vaikutukset määräytyvät näin merkittävältä osin asetustasoisen sääntelyn perusteella. Hallituksen esityksen mukaan ehdotetun mallin ei arvioida aiheuttavan suuria välittömiä allokaatiomuutoksia eläkelaitosten sijoitussalkkuihin. Arviona on lisäksi todettu, ettei sääntelyn oleteta vaikuttavan myöskään Suomen markkinoihin kohdistuviin sijoituksiin (kotimaansijoitusten arvo on vaihdellut viime vuosina välillä 35—42 prosenttia). Saadun selvityksen perusteella talousvaliokunta arvioi, että uusi laskentamenetelmä lisää jossain määrin yritysten hallinnollista taakkaa erityisesti monimutkaisempien sijoitustuotteiden osalta. Toisaalta näin kyetään aiempaa paremmin arvioimaan, onko omaisuus sijoitettu lain edellyttämällä tavalla tuottavasti ja turvaavasti, joten uuden sääntelyn hyötyjä voi pitää sen mahdollisia haittoja suurempina.

Vaikka eläkejärjestelmämme on osin ennalta rahastoiva, katetaan noin kolme neljäsosaa työeläkemenoista jakojärjestelmällä vuosittain kerättävin palkkaperusteisin maksuin. Sijoitustoiminnalla kyetään jatkossakin kattamaan vain murto-osa eläkkeiden rahoitustarpeesta. Talousvaliokunta painottaakin, että eläkejärjestelmämme vakautta turvaa ensisijaisesti mahdollisimman korkea työllisten määrä. Sen toteutumista voidaan puolestaan edistää turvaamalla yritysten kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet.

Hyvillä sijoitustuotoilla kyetään osaltaan hillitsemään lakisääteisten eläkemaksujen nousupainetta. Merkittävin osa työeläkelaitosten sijoituksista kohdistuu joukkovelkakirjoihin ja osakkeisiin (vuoden 2013 lopussa yhteensä 61,5 prosenttia sijoituskannasta). Sijoitusten tuotot ovat markkinoiden epävakauden vuoksi vaihdelleet huomattavastiViimeisten 17 vuoden aikana vuotuinen keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,9 %.. Valiokunta pitää olennaisena sääntelyn lähtökohtaa, joka edistää sijoitusten hajauttamista. Samoin valiokunta pitää tärkeänä, ettei sääntely estä eläkelaitoksia pyrkimästä mahdollisimman hyviin sijoitustuottoihin säännellyn riskitason asettamissa rajoissa. Asiantuntijakuulemisessa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella voisi olettaa tämän tavoitteen vaarantuvan uuden sääntelyn johdosta.

Talousvaliokunta pitää hyvänä, että esityksessä korostetaan nykyistä enemmän eläkelaitoksen hallituksen velvollisuuksia sijoitustoiminnan osalta (1. lakiehdotuksen 24 §). Hallituksella on lisääntyviä velvoitteita vakavaraisuuslaskennan oikeellisuuden, ajantasaisuuden ja soveltamisen osalta. Talousvaliokunta katsoo, että sääntely voisi tältä osin vielä selkeämmin painottaa hallituksen kokonaisvastuuta sijoitustoiminnasta. Samoin valiokunta pitää aiheellisena, että sääntelyä myöhemmin jatkokehitettäessä otettaisiin soveltuvin osin huomioon sekä henki- ja vakuutusyhtiöiden että luottolaitosten osalta sovellettavan kaltaisen yhtiöiden oman ennakoivan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menettelytapojen järjestäminen.

Työeläkelaitosten osalta valiokunta viittaa työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta antamaansa lausuntoon (TaVL 35/2014 vp) ja katsoo, että ehdotettu sääntely vahvistaa edelleen valiokunnan esittämää sääntelyn jatkokehittämistarvetta siten, että sijoitustoimintaan liittyvä osaaminen tulisi nykyistä kattavammin näkyviin myös hallituksen jäsenten kelpoisuusvaatimuksissa.

Kuten esityksessä todetaan, uudella sääntelyllä tulee olemaan merkittävä vaikutus Finanssivalvonnan suorittamaan valvontaan. Valvontatyö muuttuu entistä ennakoivammaksi ja kattavammaksi. Finanssivalvonnan tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi muiltakin osin. Talousvaliokunta painottaa tarvetta taata virastolle riittävät toimintaresurssit.