Perustelut

Esityksen keskeisenä tavoitteena on pyrkiä edistämään kilpailunäkökohtien ("toimivan kilpailun edistäminen") parempaa huomioonottamista kaavoituksessa (1. lakiehdotuksen 5, 51 ja 9.2 §). Uuden sääntelyn on tarkoitus myös sujuvoittaa ja tehostaa kaavoitusprosessia (1. lakiehdotuksen 9 §) mm. poistamalla tarpeettoman yksityiskohtaiset ja päällekkäiset selvitykset. Lisäksi ehdotetaan, että kuntien velvoitteesta harjoittaa aktiivista maapolitiikkaa säännellään nykyistä selkeämmin laissa (1. lakiehdotuksen 5 a ja 20 §). Näiden ohella esityksessä ehdotetaan muutoksia muutoksenhakusääntelyyn.

Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteita erittäin kannatettavina. Tasapuolisella kaavoitus- ja maapolitiikalla voidaan osaltaan vaikuttaa elinkeinonharjoittajien tasapuolisiin kilpailuolosuhteisiin. Tarvetta uudelle sääntelylle on, sillä esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitysten mukaan kotimaisella kaavoitusjärjestelmällä on luotu osin keinotekoiset niukkuuden olosuhteet, joissa alalle tulon mahdollisuudet ovat olleet erityisesti päivittäistavarakaupan osalta hyvin rajalliset.

Toimiva kilpailu.

Valiokunta katsoo, että kilpailunäkökulma ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin suhteellisen suppeassa muodossa. Tehokkaampaa olisi ollut sisällyttää vaatimukset myös eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin sekä vähittäiskauppaa koskeviin erityissäännöksiin (9 a luku). Vähittäiskaupan osalta asiantuntijakuulemisessa on tuotu myös esille, että kattavampi kaupanalan kilpailunäkökohtien arviointi edellyttäisi koko lain 9 a luvun tarkastelua.

Hallituksen esityksessä todetaan (s. 7/II), että vuoden 2011 vähittäiskaupan suuryksikköjä koskenut lainmuutos on ollut voimassa vasta siinä määrin vähän aikaa, ettei luotettavia johtopäätöksiä lain toimivuudesta voida vielä tehdä. Ministeriön tarkoituksena on jatkaa vielä seurantaa ja arvioida mahdollisesti tarvittavia toimia, mikäli ongelmat korostuvat tai lainmuutoksen tavoitteet eivät toteudu. Talousvaliokunta pitää tärkeänä paitsi tehokasta seurantaa myös kykyä ryhtyä korjaaviin toimiin, mikäli edelleen ilmenevät ongelmat eivät kohtuullisen ajan kuluessa korjaannu. Edellä mainitun, kilpailun kannalta ongelmalliseksi todetun keinotekoisen niukkuuden on arvioitu vähittäiskaupan osalta johtuvan varsin alhaiseksi koetun suuryksikkörajan, enimmäismitoitusvaatimusten ja tiukasti tulkitun keskustasijainnin yhdistelmästä. Valiokunta pitää tärkeänä, että nyt ehdotettu kaavoitusta koskeva sääntely sisällytetään käynnissä olevan seurannan piiriin ja tarkastellaan sääntelyn kokonaisvaikutuksia kattavasti myös kilpailuedellytysten tasapuolisuuden näkökulmasta.

Kaavoitusprosessi.

Jotta kilpailunäkökohdilla olisi vaikutusta kaavoitusratkaisuihin, on olennaista, että ne tulevat riittävällä painoarvolla esille valmisteluvaiheessa. Kaavavalmistelua koskevassa 9 §:n 2 momentissa mainitaan joitakin osa-alueita (ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset), jotka tulee ottaa huomioon selvityksiä ja arvioita tehtäessä. Valiokunta katsoo, että kilpailunäkökohdat tulisi mainita tässä luettelossa tai ainakin sisällyttää pykälän perusteluihin maininta kilpailunäkökohtien huomioon ottamisesta samoin kuin siitä, että asiasta tullaan säätämään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa.

Lain tosiasiallisten vaikutusten jäädessä soveltamiskäytännön varaan on tärkeää, että kunnille tarjotaan päätöksenteon tueksi ohjeistusta ja parhaita käytäntöjä kilpailunäkökohtien huomioon ottamiseksi.

Siirtymäajan pidentäminen.

Teknisempänä muutoksena esityksessä ehdotetaan pidennettäväksi voimassa olevaa siirtymäsäännöstä (2. lakiehdotus) kahdella vuodella siten, että paljon tilaa vaativa erikoiskauppa tulee vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan sääntelyn piiriin vasta 15.4.2017 lukien. Talousvaliokunta puoltaa ehdotusta ja kiirehtii sen voimaansaattamista. Jatkoaika antaa maakunnille ja kunnille kohtuullisemman ajan tarvittavien kaavamuutosten laatimiseen. Ilman ehdotettua muutosta vaarana on, että valmisteilla olevat rakennushankkeet keskeytyvät.