Perustelut

Valtiontalouden kehyksiä laaditaan tilanteessa, jossa talouden tulevaa kehitystä on erittäin vaikeaa ennustaa. Kehysselonteon taustalaskelmissa on oletettu, ettei talouden nopeaa elpymistä ole odotettavissa, vaan julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä koko kehyskauden. Talousvaliokunta kiinnittääkin lausunnossaan erityistä huomiota niihin toimiin, joiden se arvioi parantavan talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua. Kehysarvioita tehtäessä on otettava huomioon, että kehyspäätös kattaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta tietyiltä osin vain vuoden 2011.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Talousvaliokunta nostaa esille erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiosektorin. Sektorin toimintaedellytysten kehittäminen ja resurssien turvaaminen on ensisijaista pyrittäessä edistämään talouden pitkäjänteistä kasvua.

Talousvaliokunta on valtioneuvoston innovaatiopoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä (TaVM 6/2009 vp) todennut tavoitteiden toteuttamisen edellyttävän, että kansallinen t&k-panostus pidetään 4 prosentin tasolla bkt:stä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tämä taso on saavutettu, mutta tulos on ensisijaisesti seurausta bkt:n voimakkaasta laskusta, ei niinkään lisärahoituksesta t&k-toimintaan. Kun julkisen rahoituksen osuus on tällä hetkellä hieman alle 1,2 % bkt:stä, arvioidaan sen kehyskaudella laskevan noin 1 %:n tasolle. Näin siitä huolimatta, että Tekesin ja VTT:n rahoitus tulee kehyskaudella kasvamaan. Kokonaistason ylläpitäminen edellyttäisi näin ollen yksityissektorin huomattavasti nykyistä merkittävämpää panostusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Toistaiseksi tämänkaltaista panostuksen lisääntymistä ei ole ollut nähtävissä. Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että kansallisesti asetetusta 4 %:n kokonaistavoitteesta pidetään kiinni.

Riittävän rahoituksen lisäksi on aiempaa enemmän kiinnitettävä huomiota rahoituksen tuottavaan käyttöön, jotta investoinnit teknologiaan ja osaamiseen synnyttäisivät myös merkittäviä kaupallisia läpimurtoja. Järjestelmämme kehittämistarpeita on käsitelty laajasti kansainvälisessä innovaatiojärjestelmämme evaluaatiossaEvaluation of the Finnish National Innovation System, 2009, jonka tulokset tulee ottaa jatkokehittämisessä tarkoin huomioon.

Edellä olevaan liittyy kiinteästi myös julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen. Professori Vesa Puttosen tähän liittyvä selvitys on valmistunut 7.5.2010Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen; työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja / Innovaatio 29/2010. Valiokunta katsoo, että julkinen yritysrahoitus- ja -palvelujärjestelmä kaipaa selkeyttämistä ja tehostamista. Samoin on aiheellista edelleen kiinnittää huomiota niihin toimiin, joilla voidaan edistää yksityistä pääomarahoitusta.

Talousvaliokunta on edellä mainitussa mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös perustutkimuksen ja sen edellyttämän infran turvaamisen tärkeyteen. Yliopistojen rahoitukseen vuonna 2011 varattu yhteensä 100 miljoonaa euroa saattaa muodostua riittämättömäksi.

Energia

Euroopan unionin asettamat velvoitteet täyttääkseen Suomen tulee vuoteen 2020 mennessä nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukäytöstä. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Näiden velvoitteiden täyttäminen edellyttää myös valtiolta merkittävää taloudellista panosta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä laaditaan parhaillaan komissiolle selvitystä niistä toimista, joihin tavoitteen saavuttamiseksi aiotaan ryhtyä, eikä kehyspäätöksessä ole tämän vuoksi vielä täysimääräisesti kyetty arvioimaan valtiontuen lisäystarvetta. Arviot tulevat täsmentymään vuoden 2011 talousarvioesityksessä ja vuosien 2012—2015 määrärahakehysten valmistelun yhteydessä. Talousvaliokunnalle on arviona esitetty, että valmisteilla olevat hankkeet huomioon ottaen (syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasusähkölle, biopolttoaineiden käytön edistäminen liikenteessä, metsähakkeen käytön edistäminen ja perinteinen energiatuki) energiasektorin kehyskauden kokonaistuki muodostuu noin 570 miljoonan euron suuruiseksi.

Talousvaliokunta painottaa, että valtion tuki-instrumentteja kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden kustannustehokkuuteen ja markkinaehtoisuuteen sekä siihen, että niiden avulla voidaan samanaikaisesti parantaa työllisyyttä ja lisätä vientipotentiaalia. Tähän liittyy mm. rahoitus demonstraatiohankkeisiin.

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että kehyksiin varataan riittävät määrärahat, jotta määrärahojen niukkuus ei muodosta estettä uusiutuvan energian osuuden saavuttamiseksi.

Viennin edistäminen

Viennin merkitys talouskasvumme veturina on kiistaton. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että vientirahoitus nähdään Suomessa erityisesti markkinapuutteiden paikkaajana, kun se useissa muissa maissa on osa teollisuuspolitiikkaa. Suomen vientitakuujärjestelmältä on edellytetty nykyistä korkeampaa riskinottokykyä ja kilpailukykyisempää hinnoittelua. Esimerkkinä on todettu, että Ruotsin vientitakuujärjestelmän nykyinen vastuukatto on Suomen Finnveraan verrattuna kolminkertainen. Finnvera Oyj on puolestaan arvioinut, että vientitakuiden 12,5 miljardiin korotettu vastuukatto tullee riittämään seuraaville vuosille.

Talouden vähitellen elpyessä tulee kilpailu vientimarkkinoista kiristymään entisestään. Talousvaliokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että vientiyritystemme kilpailuolosuhteet ovat viennin rahoituksen osalta tasapuoliset kilpailijamaihin verrattuna. Tämän vuoksi on tarpeen mahdollisimman nopeasti selvittää riskinottokykyyn ja hinnoitteluun liittyvät mahdolliset puutteet ja tarvittaessa ottaa muutostarpeet huomioon myös tulevissa määrärahaesityksissä.

Talous- ja velkaneuvonta

Talousvaliokunta on viimeksi vuoden 2010 talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa (TaVL 27/2009 vp) pitänyt talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana. Valiokunnan esityksestä valtion kuluvan vuoden talousarvioon varattua määrärahaa nostettiin, vaikkakaan ei niin paljon kuin valiokunta oli esittänyt.

Saadun selvityksen mukaan tilanne ei ole helpottunut. Talouden taantuman vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt velkaneuvonnassa, ja arviona on esitetty, että uusia asiakkaita tulee kuluvana vuonna 10—30 prosenttia aiempia vuosia enemmän. Kuntien heikon taloustilanteen vuoksi alueelliset erot palvelun saannissa korostuvat entisestään, mikä näkyy suurina eroina jonotusajoissa (alle viikosta lähes 700 vuorokauteen).

Talousvaliokunta painottaa, että tilanteeseen tulee puuttua ripeästi ja varata palveluihin riittävät määrärahat. Myös yksityisen talous- ja velkaneuvonnan toimintaedellytyksiä tulee olennaisesti parantaa. Näillä toimilla voidaan osaltaan estää ongelmien kasautuminen, josta voi muodostua yhteiskunnalle huomattavasti velkaneuvontaa suuremmat kokonaiskustannukset.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä toimenpiteitä konkurssin tehneiden yrittäjien taloudellisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttamiseksi. Tarvittavista toimista tulisi tehdä nopealla aikataululla konkreettinen tutkimus tulevan hallitusohjelman perustaksi.