Perustelut
Patenttijärjestelmän kehittäminen
liittyy kiinteästi innovaatiopolitiikkaan, jonka
tuloksellisuutta valiokunta pitää Lissabonin
strategian tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä.
Nykyisen eurooppapatenttijärjestelmän suurimpia
puutteita ovat sen hitaus ja kalleus. Käsittelyprosessi
saattaa kestää useita vuosia, kun tärkeimmässä kilpailijamaassa
USA:ssa patentin saa noin puolentoista vuoden käsittelyajan
jälkeen. Näin pitkä hakemusprosessi vie
pohjaa EU:n kiinnostavuudelta tehokkaana innovaatioympäristönä.
Nykyteknologian kehittymisnopeuden huomioonottaen keksinnöt
saattavat olla jo vanhentuneita siinä vaiheessa, kun patentti
lopulta myönnetään. Myös eurooppapatentin
kustannukset ovat huomattavat. Erityisesti käännösvaatimusten
vuoksi ne saattavat kohota jopa 5—10-kertaisiksi USA:n
vastaaviin kustannuksiin verrattuna. Nykyjärjestelmä kaipaakin ehdottomasti
kehittämistä.
Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon, että yhteisöpatenttia
koskevat neuvottelut ovat pysähdyksissä, valiokunta
katsoo, että komission nyt avaamaan keskusteluun tulee
osallistua aktiivisesti. Konsultaatioasiakirjaan liittyen valiokunta
kiinnittää toimialansa puitteissa huomiota seuraaviin
kysymyksiin.
Patenttijärjestelmän perusperiaatteet
Patenttijärjestelmää kehitettäessä tulee
erityisesti kiinnittää huomiota järjestelmän
oikeusvarmuuteen, ennustettavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Järjestelmää tulee
käsitellä kokonaisuutena, johon liittyvät
myös myönnettyjen patenttien tehokas täytäntöönpano
ja kolmansien osapuolten oikeuksien suojaaminen. Tähän
liittyy tehokas oikeudenkäyntijärjestelmä,
jonka osalta asiantuntijat ovat laajasti puoltaneet menettelyä,
jossa myös kansallisilla tuomioistuimilla on rooli esim.
ensimmäisen asteen tuomioistuimina. Tämä turvaisi
parhaiten erityisesti pk-yritysten tarpeet.
Asiantuntijakuulemisen perusteella vaikuttaisi eurooppapatenttijärjestelmän
edelleenkehittäminen olevan varteenotettava vaihtoehto.
Kustannuksia ja pitkiä käsittelyaikoja voitaisiin
pyrkiä leikkaamaan Euroopan patenttiviraston (EPO) ja kansallisten
patenttivirastojen yhteistyötä ja alihankintaa
kehittämällä.
Yhteisöpatentti
Talousvaliokunta on aiemmin asiasta antamassaan lausunnossa
(TaVL 16/2000 vp) puoltanut yhteisöpatentin
käyttöönottoa. Valiokunta on katsonut,
että menettely olisi omiaan yksinkertaistamaan hakuprosessia
ja vähentämään kustannuksia.
Jälkimmäiseen liittyen valiokunta on puoltanut,
että Euroopan patenttiviraston työkielenä olisi
vain englanti ja yhteisöpatentti tulisi voimaan ilman patenttivaatimusten
kääntämistä muille yhteisön
virallisille kielille.
Edellisen lausunnon antamisen jälkeen tilanne on muuttunut
olennaisesti. Nykytilanteessa ei vaikuta todennäköiseltä,
että patenttien käsittelykieleksi voitaisiin hyväksyä vain
yksi kieli. Tätä taustaa vasten ei myöskään
ole luultavaa, että yhteisöpatenttijärjestelmä tulisi
vähentämään patentoinnin kustannuksia.
Asiantuntijakuulemisessa yhteisöpatenttijärjestelmään
onkin suhtauduttu kriittisesti.
Yhteisöpatentin koko EU:n alueelle antamaa patenttisuojaa
ei ole pidetty välttämättömyytenä.
Yrityksille riittää usein suppeampikin, strategisesti
tärkeät jäsenmaat kattava suoja. Tällaisen
suojan tarjoaa jo eurooppapatentti. On myös arvioitu, että yhteisöpatentti
tulisi hyödyttämään lähinnä suuryrityksiä.
Asiantuntijakuulemisessa onkin painotettu tarvetta säilyttää mahdollisen
yhteisöpatentin rinnalla myös kansallinen ja eurooppapatenttijärjestelmä.
Toisaalta on arvioitu, että yhteisöpatentin voimaantulo heikentäisi
kansallisten patenttivirastojen roolia, mikä olisi erityisesti
pk-yritysten kannalta haitallista.
Edellä olevan perusteella valiokunta katsoo, että yhteisöpatenttijärjestelmän
mahdollinen jatkokehittäminen edellyttää eri
järjestelmiä vertailevan kattavan kustannus-hyöty
-analyysin tekemistä.
Kansallisten patenttilakien harmonisointi ja patenttien vastavuoroinen
tunnustaminen
Aineellinen patenttioikeus on jo lähes harmonisoitu
EU-maiden osalta Euroopan patenttisopimuksen ja EPO-menettelyssä noudatettavien määräysten
kautta. Kansallisten patenttilakien lisäharmonisointi ei
välttämättä poistaisi niitä tulkintaeroja,
joita nykyjärjestelmään liittyy. Harmonisoinnin
laajentamisen sijasta valiokunta katsoo, että mahdollisiin
tulkintaeroihin tulisi ensisijaisesti löytää yhteiset
ratkaisut Euroopan patenttisopimukseen kuuluvien maiden yhteistyöllä.
Patenttien vastavuoroinen tunnustaminen saattaisi puolestaan
johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen, sillä järjestelyn
kautta voitaisiin saattaa voimaan myös sellaisia patenttioikeuksia,
jotka eivät vastaa aiempaa kansallista tulkintakäytäntöä patenttisopimusten
säännöksistä. Valiokunta katsoo,
että tämä samoin kuin patenttivirastojen
vallitsevat tasoerot tulee ottaa huomioon menettelyä mahdollisesti
jatkokehitettäessä.