Perustelut

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tavoitteena julkisen ja yksityisen t&k-rahoituksen nousu 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan t&k-menojen bruttokansantuoteosuus oli vuonna 2007 3,36 prosenttia. Rahoitus oli korkeimmillaan vuonna 2005 3,48 prosenttia. Rahamääräisesti rahoitus on kasvanut vuosittain reaalisesti noin 4 prosenttia, mutta prosentuaalinen brutokansantuoteosuus on viime vuosina pienentynyt bruttokansantuotteen myönteisen kasvun vuoksi. Vuonna 2007 yksityisen sektorin osuus t&k-rahoituksesta oli runsaat 71 prosenttia ja julkisen sektorin osuus vajaat 29 prosenttia.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan määrärahat kasvavat kuluvan vuoden 618,9 miljoonasta eurosta 730 miljoonaan euroon vuonna 2012. Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan kasvu johtuu ennen kaikkea Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin valtuuksien ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n toimintamenojen kasvattamisesta. Tilastokeskuksen ennnakkotietojen perustella julkisen sektorin osuus t&k-rahoituksesta vuonna 2007 oli 0,97 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nykyisillä kansantalouden kasvuoletuksilla julkisen tk-rahoituksen osuus on noin 1 prosentin tasolla bruttokansantuotteesta kehyskauden lopulla.

Hallitusohjelman ja selonteon mukaan kehyksen estämättä osakkeiden vuosittaisia myyntituloja, jotka ylittävät 400 miljoonaa euroa, voidaan käyttää rajoitetusti kertaluonteisiin osaamista, innovaatioita ja talouden kavua edistäviin investointeihin.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus osaltaan lisää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta niin, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite toteutuu. Julkisella pitkäjänteisellä politiikalla tuetaan talouden vakaata kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Selonteossa ei sanota mitään kilpailu- ja kuluttajapolitiikasta. Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan kilpailu- ja kuluttajapolitiikan sekä markkinoiden sääntelyn määrärahat säilyvät koko kehyskauden 15,5—16 miljoonan euron tasolla. Kilpailuvirastosta on valiokunnalle lausuttu, että viraston henkilöresurssit ovat tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan laajentuvien ja erityisasiantuntemusta vaativien tehtävien vuoksi riittämättömät. Vähäiset resurssit ovat johtaneet joistakin tutkimustoiminnoista luopumiseen, väärinkäytös-epäilyjen tutkimusten viivästymiseen ja kansainvälisestä yhteistyöstä tinkimiseen. Asioiden käsittelyajat ovat olleet pitkiä, jopa yli kaksi vuotta.

Kilpailunrajoitusten ja yrityskauppojen kilpailuvaikutusten selvittäminen ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä Kilpailuviraston ydintoimintoja.Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että virastolle annetaan mahdollisuus palkata tarpeelliset lisäresurssit, jotka viraston olisi tarkoitus kohdistaa nimenomaan kilpailunrajoitusten valvontaan, yrityskauppavalvontaan ja kilpailun edistämiseen.

Hallituksessa valmistellaan kuluttajapoliittista ohjelmaa, jossa erityistä huomiota kiinnitetään kuluttajahallinnon kehittämiseen kaikilla tasoilla. Keskeinen hanke on kunnallisen kuluttajaneuvonnan tehtävien siirtäminen valtion järjestettäväksi. Lisäksi selvitetään, voidaanko kuluttajaneuvonta ja talous- ja velkaneuvonta yhdistää tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehysselonteossa todetaan, että kunnilta valtiolle siirtyvät kuluttajaneuvontapalvelut on tulevaisuudessa tarkoitus hankkia pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

Talousvaliokunta toteaa, että kuluttajahallinnon kehittämisen tavoitteena tulee olla palveluiden laadukas kattavuus ja tarjonnan parantaminen niin, että kansalaiset ovat nykyistä paremmin alueellisesti tasa-arvoisessa asemassa. Jotta kuluttajahallinto voi menestyksellä hoitaa tehtävänsä, sille on osoitettava tarpelliset resurssit ja asianmukaiset toimivaltuudet muun muassa valvonnan toteuttamiseen.

Finnvera Oyj:n tappiokorvausmäärärahoihin esitetään aiemmin päätettyjen vähennysten lisäksi 1 miljoonan euron vähennystä. Valiokunta kiinnittää huomiota Finnvera Oyj:n huomattavaan merkitykseen pienten ja keskisuurten yritysten rahoittajana. Tappiokorvausmäärärahat mahdollistavat hallittua riskinottoa aluekehityksen kannalta haasteellisimmilla alueilla. Valiokunta pitää tärkeänä varmistaa Finnvera Oyj:lle riittävät rahoitus- ja riskinoton mahdollisuudet jatkossakin.

Työ- ja elinkeinoministeriön talousvaliokunnalle antaman lausunnon mukaan energiapolitiikan määrärahat ovat edellisen kehyspäätöksen tasolla noin 45—50 miljoonaa euroa/vuosi. Selonteossa todetaan myös, että energiaverotuki ja vastaavasti energiatuotteista perittävät valmisteverot kasvavat 112 miljoonalla eurolla kehyskaudella.

Hallitus on valmistelemassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa. Siitä on tavoitteena antaa selonteko eduskunnalle viimeistään tämän vuoden syysistuntokauden alussa. Selon-teon käsittelyn yhteydessä talousvaliokunnalla on tilaisuus ottaa kantaa rahoitusrakenteisiin ja -tarpeisiin. Valtiontalouden kehyksissä ei ole otettu huomioon valmisteluvaiheessa olevan strategian linjausten taloudellisia vaikutuksia. Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan kehyspäätöksiä tarkistetetaan vuonna 2009 ilmasto- ja energiastrategian pohjalta, jolloin talousvaliokunta tulee ottamaan tarkistuksiin kantaa.

Selonteon mukaan tuottavuusohjelman toteuttamiseksi työvoimapalveluja uudistetaan, poistetaan päällekkäisyyksiä ja yksinkertaistetaan menettelyjä. Työvoimapalvelujen toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Määrärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteuttettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja määrärahoja suunnataan siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteillä parannetaan työvoimapalveluiden tarjontaa ja siten osaltaan helpotetaan yritysten työvoiman saantia.