Perustelut
Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Esityksen tavoitteet eli yritystukijärjestelmän yksinkertaistaminen,
tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen pyritään
saavuttamaan keskittämällä avustukset
laajempiin kokonaisuuksiin kahden pääavustusmuodon
alle suuntaamalla avustukset aiempaa selkeämmin pienten
ja keskisuurten yritysten merkittäviin, kasvua tukeviin
hankkeisiin sekä kehittämällä hallinnollisia
menettelyjä. Kuultujen asiantuntijoiden tapaan valiokunta
pitää sekä esityksen tavoitteita että niiden
toteutustapaa kannatettavina.
Ehdotuksen mukaisesti jatkossa käytettävät tukimuodot
olisivat yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön
kehittämisavustus. Niiden käyttöala vastaisi
pääosin nykyistä avustusjärjestelmää.
Merkittävimmät muutokset tapahtuisivat tuen suuntaamisessa.
Niukkenevat resurssit on tarkoitus kohdistaa nykyistä selkeämmin
hyvät kasvuedellytykset omaavien pk-yritysten aiempaa riskipitoisempiin
hankkeisiin. Yrityksen kehittämisavustuksen saajana olisi
aina yritys. Toimintaympäristön kehittämisavustusta
voitaisiin edelleen myöntää sekä julkisille
että yksityisille yhteisöille. Toimintaympäristöavustuksen
soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että nykyisestä poiketen
tukea olisi mahdollista myöntää myös
pk-yritysten toimintaa edistäviin infrahankkeisiin.
Valiokunta pitää tukijärjestelmän
yksinkertaistamista perusteltuna. Laajemmat avustuskokonaisuudet
palvelevat paremmin yritysten hankkeita ja vähentävät
hallinnollista taakkaa, kun yksittäiseen hankkeeseen ei
enää tarvitse hakea tukea usean avustusmuodon
piiristä. Lupahallintoa kevennettäisiin myös
sähköisen lupamenettelyn avulla sekä ottamalla
käyttöön yksinkertaistettuja kustannusmalleja.
Lain tasolla tultaisiin nykyiseen tapaan säätämään
järjestelmän perusrakenteista, ja avustusjärjestelmän
yksityiskohdista säädettäisiin valtioneuvoston
asetuksessa. Asetuksen sisältöön tulee
vaikuttamaan myös osin vielä valmisteilla oleva
EU-sääntely (mm. de minimis- ja ryhmäpoikkeusasetus).
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että avustusjärjestelmän
kokonaisrakenne ja tosiasiallinen sisältö ovat
muotoutuneet voimassa olevassa lainsäädännössä hyvin pitkälle
asetustasolla. Eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa avustusten suuntaamiseen
on painottunut talousarvioesityksen yhteydessä tehtyihin
määrärahapäätöksiin.
Valiokunta toteaa, että ehdotuksen varsinaiset säännösmuutokset
voimassa olevaan lakiin verrattuna ovat suhteellisen vähäiset.
Uudistukset tulevatkin selkeämmin näkyviin vasta
lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Ehdotettu
sääntely jättää näin,
voimassa olevan lain tapaan, suhteellisen laajan harkintavallan
soveltavalle viranomaiselle, ja eduskunta ottaa kantaa määrärahojen
suuntaamiseen vuosittaisen budjettikäsittelyn yhteydessä.
Jotta tulkintakäytäntö eri puolilla maata
olisi yhtenäinen eivätkä yritykset joutuisi
sijaintinsa vuoksi eriarvoiseen asemaan, valiokunta painottaa tarvetta
säätää myöntöedellytyksistä yksityiskohtaisesti
lain nojalla annettavassa asetuksessa ja tarvittaessa myös
ohjeistaa ELY-keskuksia myöntöperusteista yhtenäisen
soveltamiskäytännön varmistamiseksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota seuraaviin yksittäisiin,
esityksen käsittelyn yhteydessä esille tulleisiin
asiakokonaisuuksiin.
Toimitilarakentaminen.
Voimassa olevan lain nojalla on voitu tukea kuntien yrityksille
suunnattuja toimitilahankkeita. Tätä mahdollisuutta rajattaisiin
1. lakiehdotuksessa siten, ettei avustusta enää voida
myöntää kunnalle. Sen sijaan jatkossakin
on mahdollista myöntää yrityksen kehittämisavustusta
toimitilarakentamiseen kunnan joko kokonaan tai osittain omistamalle kiinteistöyhtiölle.
Tämä rajaus noudattaa laissa omaksuttua periaatetta,
jonka mukaisesti tuki on tehokkainta myöntää suoraan
yrityksille. Kunnan kiinteistöyhtiön tukikelpoisuutta
arvioitaisiin vastaavin kriteerein kuin muidenkin yritysten. Koska
tämänkaltaiset kiinteistöyhtiöt
täyttävät useimmiten suuren yrityksen
kriteerit ja koska kehittämisavusta maksetaan lähtökohtaisesti vain
pk-yrityksille, tulee uusi sääntely käytännössä rajaamaan
osan hankkeista tuen ulkopuolelle. Esitys (1. lakiehdotuksen 9 §)
sisältää kuitenkin voimassa olevaa lakia
(10 §:n 1 kohta) vastaavan merkittävän
poikkeuksen, jonka mukaisesti suurelle yritykselle voidaan myöntää kehittämisavustusta
investointiin, joka toteutetaan rakennerahastolainsäädännön
mukaisella I tai II tukialueella.
Ottaen huomioon, että kuntien toimitilahankkeiden määrä on
selvästi vähentynyt ja toisaalta että ehdotus
mahdollistaa jatkossakin näiden hankkeiden tukemisen yritystoiminnan
kannalta vaikeimmilla alueilla, talousvaliokunta pitää sääntelyä perusteltuna.
Palkkatuki.
Nykymuotoinen palkkatuki poistuisi, mutta hankekohtaisesti avustusta
voisi edelleen saada myös palkkakustannuksiin. Jo aiemmin
on lopetettu tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen.
Talousvaliokunta pitää sinänsä perusteltuna
ja avustusjärjestelmän hankekohtaiseen lähestymistapaan
sopivana, että palkkakustannusten korvattavuutta rajataan
esityksessä ehdotetulla tavalla. Valiokunnan kuulemisessa
on kuitenkin tullut esille, että yritysten mahdollisuudet
ensimmäisen työntekijän palkkaukseen
ovat usein heikot ilman valtion tukea. Valiokunta katsookin, että tämänkaltaiselle,
suoraan työllistävälle toiminnalle annettavan
tuen jatkamista, mahdollisesti uudistetussa muodossa, tulisi vielä selvittää ja
ottaa kokeilusta jo saadut kokemukset huomioon.
Etupainotteinen maksaminen.
Avustukset maksettaisiin nykyiseen tapaan pääsääntöisesti
takautuvasti. Esitys (17 §) sisältää kuitenkin
mahdollisuuden myös ennakon maksamiseen, mikäli
se on avustuksen käytön kannalta perusteltua ja
valvonnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista.
Valiokunta pitää ennakkomaksamismahdollisuutta
erittäin tarpeellisena varsinkin hankkeissa, jotka liittyvät
aineettomiin investointeihin. Näille hankkeille, joissa
julkisen tuen vaikuttavuuden on todettu olevan erityisen hyvä,
on tavanomaista vaikeampaa saada markkinarahoitusta puuttuvien vakuuksien
vuoksi. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tähän seikkaan kiinnitetään huomiota
annettavassa valtioneuvoston asetuksessa.
Hallinnointi.
Avustusnimikkeiden karsiminen saattaa johtaa siihen, että hakemusten
määrä kasvaa. Tämä lisää ELY-keskusten
työmäärää samalla,
kun avustuksiin allokoitavat varat niukkenevat. Valiokunta pitääkin
tärkeänä, että ohjeistuksen
ja tiedottamisen avulla pyritään jo ennakolta
karsimaan sellaisten hakemusten määrää,
joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia tulla hyväksytyiksi.
Tiedottaminen on erityisen tärkeää myös
sen vuoksi, että osa nykyisistä avustuksista (kuten
kyläkauppatuki ja ns. valmistelurahoitus) poistuu itsenäisinä avustuksina,
mutta niiden piiriin kuulunutta toimintaa voidaan edelleen tukea.
Vaikka valiokunta pitää hyvänä siirtymistä enenevässä määrin
sähköiseen hakemusmenettelyyn, on käsittelyn
aikana käynyt selkeästi ilmi, että erityisesti
pienyritykset tarvitsevat myös henkilökohtaista
opastusta. Tämä on aiheellista ottaa huomioon
toimintaa organisoitaessa.