Yleisperustelut
Talousvaliokunta esittää, että lakiehdotukset
hyväksytään monin, lähinnä teknisluonteisin
muutoksin ja täsmennyksin.
Lähtökohdat
Esityksen päätarkoituksena on panna kansallisesti
täytäntöön direktiivi vaihtoehtoisten
sijoitusrahastojen hoitajista (ns. AIFM-direktiiviAlternative
Investment Fund Managers). Direktiivin tavoitteena on säännellä kaikkea
sellaista vielä sääntelyn ulkopuolella
olevaa yhteistä sijoitustoimintaa, johon saattaa liittyä merkittäviä järjestelmäriskejä
markkinoiden
ja sijoittajien kannalta. AIFM-direktiivin soveltamisala on näin
muotoutunut erittäin laajaksi. Se kattaa lähtökohtaisesti
kaiken sellaisen sijoitusrahastotoiminnan, joka ei kuulu sijoitusrahastodirektiivin
(ns. UCITS-direktiiviUndertakings for Collective Investment
in Transferable Securities) soveltamisalaan.
Esitys ei kohdistu vaihtoehtorahastoihin vaan oikeushenkilöihin,
joiden säännöllistä liiketoimintaa
on vaihtoehtorahastojen hoito. Tämänkaltainen
toiminta on tähän asti kuulunut Suomessa pääosin
sopimusvapauden piiriin, eikä sitä ole säännelty
tai valvottu. Uuden sääntelyn myötä vaihtoehtorahastojen
hoitajalla tulee olla toimilupa tai, mikäli toiminta on
pienimuotoisempaa, hoitajan tulee rekisteröityä.
Esitys kiristää direktiivin edellyttämällä tavalla
osin merkittävästi erikoissijoitusrahastojen toimintaa. Uuden
sääntelyn tuomia muutoksia ovat muun muassa tuotonjakopakko,
vähimmäissijoitukselle asetettava koko, osuudenomistajan
ammattimaisuusedellytys ja rikemaksu-uhka.
Sijoitusrahastomarkkinat ovat Suomessa yhteensä noin
70 miljardin euron suuruiset ja hyvin keskittyneet. Kolme suurinta
rahastoyhtiötä hallinnoi yli 60:tä prosenttia
sijoitusrastojen pääomista. Vaihtoehtorahastot,
joiden hoitajiin esitys kohdistuu, jäävät
kokonaispääomaltaan huomattavasti sijoitusrahastoja
pienemmiksi. Suomessa toimivia vaihtoehtorahastoja ovat erityisesti
erikoissijoitusrahastot, pääomarahastot ja epäsuora
kiinteistösijoittaminen. Näistä erikoissijoitusrahastot
ovat merkittävimpiä Suomessa käytettyjä vaihtoehtorahastoja.
Suomessa toimii noin 130 erikoissijoitusrahastoa, joissa on varoja
noin 9,8 miljardia euroa. Tämä on noin 15 prosenttia
sijoitusrahastojen yhteismäärästä.
Jotta sääntely ei tavoitteensa vastaisesti
laajenisi kattamaan myös sellaista pienimuotoisempaa toimintaa,
josta ei voida ennakoida koituvan merkittävää systeemiriskin
vaaraa, hallituksen esityksessä on pyritty suhteellisuusperiaatetta noudattaen
rajaamaan sääntelyä. Valiokunta pitää esityksen
lähtökohtia perusteltuina. Käyttämällä direktiivin
suomaa kansallista harkintavaltaa (esim. hallinnollisesti kevyemmän
rekisteröintimahdollisuuden käyttöönotto,
oikeus markkinoida vaihtoehtorahaston osuuksia ei-ammattilaisille
ja itsesääntely) uuden sääntelyn aiheuttama
hallinnollinen taakka on pyritty minimoimaan ja turvaamaan erikokoisten
toimijoiden kohtuulliset kilpailuedellytykset markkinoilla. Tämä on
erityisen tärkeää Suomessa, sillä sijoitusmarkkinamme
ovat hyvin keskittyneet ja kilpailu markkinoilla on vähäistä.
Valiokunta tähdentää, että rahastoilla
on tärkeä rooli tarvittavien investointien rahoittajina.
Luottolaitossääntelyn tiukentuessa rahastojen
merkitys elinkeinotoiminnan rahoittajina on korostumassa entisestään.
Täytäntöön pantava sääntely
muodostuu EU-säädöksistä, määräyksistä,
standardeista, ohjeista ja suosituksista. Varsinaista direktiiviä täydentävät
komission asetukset sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
(ESMA) antamat ohjeet ja suositukset. Sääntely
on osin vielä valmisteilla. Valiokunta katsoo, että esityksessä on
perustellulla tavalla otettu huomioon EU-sääntelyn
laaja kate. Direktiivin keskeisimmät säännökset
esitetään sijoitettaviksi lakiin, jossa lisäksi
säädettäisiin tarkkarajaiset asetuksenantovaltuudet
sekä Finanssivalvonnan määräystenanto-
ja poikkeuslupavaltuudet. Tärkeäksi tullee muodostumaan
myös toimialan itsesääntely (1. lakiehdotuksen
6 luvun 7 §). Esimerkiksi sijoituskohteiden arvonmääritys
edellyttää sellaista asiantuntemusta ja markkinaosaamista, joka
soveltuu hyvin itsesääntelyn kohteeksi.
Kuullut asiantuntijat ovat pitäneet esityksen päälinjauksia
kannatettavina. Yksittäisinä kysymyksinä esille
ovat nousseet erityisesti markkinointi ei-ammattimaisille asiakkaille
(1. lakiehdotuksen 13 luku), Finanssivalvonnan velvollisuus antaa
lain soveltamiseen liittyviä päätöksiä (erityisesti
1. lakiehdotuksen 23 luvun 10 § ja 13 luku) ja
sijoitusrahastolain muuttamiseen liittyvä rahastojen osuudenomistajien
vähimmäismäärää koskeva
sääntely (2. lakiehdotuksen 27 §).
Näitä käsitellään erikseen
jäljempänä.
Markkinointi ei-ammattimaisille
Esityksessä on käytetty direktiivin (43 artikla) sallimaa
kansallista harkintavaltaa ja sisällytetty lakiin (1. lakiehdotuksen
13 luku) säännökset, jotka mahdollistavat
Suomeen ja muuhun ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston
markkinoinnin myös ei-ammattimaisille sijoittajille sijoittajansuojan
varmistavin edellytyksin. Tällaisia lisäedellytyksiä ovat
vaihtoehtorahaston hoitajaan kohdistuva toimilupaedellytys sekä avaintietoesitteen
laatimisvelvollisuus. Lisäksi 13 luvun 6 §:ssä säädetään
ennakkomerkinnän ja verojen varhaisen vastaanottamisen
kiellosta sekä kiellosta tarjota sellaisia osuuksia, joista
voi aiheutua ei-ammattimaiselle sijoittajalle lisäsijoitusvelvoite.
Talousvaliokunta pitää esityksen lähtökohtaa
perusteltuna.
Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota
ei-ammattimaisen sijoittajan määritelmään,
joka on soveltamisalaltaan hyvin laaja. Se kattaa tavanomaisten
vähittäissijoittajien lisäksi
myös lähellä ammattimaisia sijoittajia
olevat tahot, kuten esimerkiksi säätiöt
ja akateemiset instituutiot. Ottaen huomioon edellä mainitut
ei-ammattimaisiin sijoittajiin liittyvät sääntelyn
tiukennukset saattaa ehdotus osin tarpeettomasti rajoittaa puoliammattimaisiin
sijoittajiin kohdistuvaa toimintaa.
Valiokunta toteaa, että esityksessä omaksutut ammattimaisen
ja ei-ammattimaisen sijoittajan määritelmät
(1. lakiehdotuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin 1
kohta) vastaavat sijoituspalvelulain määritelmiä.
Talousvaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena,
että lain tasolla käytetään
peruskäsitteitä esitetyllä tavalla yhdenmukaisesti. Toisaalta
on otettava huomioon, ettei ei-ammattimaisen sijoittajan käsitettä ole
määritelty tyhjentävästi EU-sääntelyssä.
Tämä jättää sääntelyn
toimeenpanoon kansallista harkintavaltaa, jota on aiheellista käyttää erityisesti
sijoittajansuojan sallimissa rajoissa. Lakiehdotus antaa tähän
jo mahdollisuuden antamalla Finanssivalvonnalle oikeuden myöntää poikkeuksia
asetetuista lisäedellytyksistä (13 luvun 2 §:n
3 momentti, 4 §:n 4 momentti ja 6 §:n
4 momentti sekä valiokunnan ehdottama uusi 3 §:n
4 momentti). Poikkeusluvan edellytyksistä säädettäisiin
yksityiskohtaisemmin valtiovarainministeriön asetuksella
(13 luvun 7 §:n 1 kohta). Valiokunta pitää tärkeänä,
että asetustasolla määritellään
selkeästi poikkeuslupamenettelyn rajat siten, että sijoittajansuoja
kyetään kohdistamaan sitä tarvitseviin
sijoittajiin.
Finanssivalvonnan päätöksentekovaltuudet
Finanssivalvonnalle on 1. lakiehdotuksen siirtymäsäännöksessä (23
luvun 10 §) säädetty oikeus antaa
hakemuksesta päätös siitä, miten
lain soveltamisalan tai valvontakäytännön
yhtenäisyyden kannalta tai muusta pätevästä syystä tärkeä asia
on ratkaistava. Valtuutta on täsmennetty 1 momentin 1 ja
2 kohdassa painottamalla niitä seikkoja, joihin päätös
voi erityisesti kohdistua. Lain voimaan tullessa toimintaa jo harjoittavien vaihtoehtorahaston
hoitajien osalta pykälään sisältyy
lyhyt määräaika päätöksen
hakemiselle. Sen sijaan lain voimaantulon jälkeen toimintansa
aloittavien vaihtoehtorahaston hoitajien osalta säännös
olisi toistaiseksi voimassa.
Valiokunta toteaa, että valtuus on suhteellisen laaja.
Sitä puoltavat EU-sääntelyn vielä vasta
osittain tiedossa olevat yksityiskohdat, jotka tulevat täsmentymään
erityisesti ESMAn valmistelevien teknisten standardien myötä.
Antamalla hakijalle sitova tieto siitä, kuuluuko toimija
lain soveltamisalaan ja tuleeko sen näin ollen hakea toimilupaa
tai rekisteröityä, voidaan keventää hallinnollista
prosessia ja välttää turhat hakemukset.
Esityksen tavoite on kannatettava, ja valiokunta pitää menettelyä siirtymävaiheessa
perusteltuna. Sääntelyn vakiinnuttua on aiheellista
harkita, että sääntelyä täsmennetään tarvittavilta
osin erillispäätösmenettelyn vähentämiseksi.
Päätösvallan rajaamiseksi valiokunta
esittää lainkohtaan täsmennyksiä,
jotka tarkentavat sääntelyä ja sitovat
sen selkeämmin ESMAn ohjeiden ja suositusten tulkintaan
sekä toimiluvanvaraisuuden arviointiin. Yleisenä edellytyksenä on,
että kyseessä on lain soveltamisalan tai valvontakäytännön
yhtenäisyyden kannalta erityisen tärkeä tulkintakysymys.
Sijoitusrahastolaki
Sijoitusrahastolakia esitetään muutettavaksi muun
muassa siten, että kotimaista alkuperää olevien
erikoissijoitusrahastojen osuudenomistajien vähimmäismäärä voidaan
jatkossa porrastaa (2. lakiehdotuksen 27 §). Näin
voidaan osaltaan vastata kansainväliseen kilpailuun.
Ehdotus mahdollistaa alle kymmenelle ja jopa vain yhdelle rahasto-osuudenomistajalle
suunnatut erikoissijoitusrahastot. Saatujen asiantuntijanäkemysten
perusteella talousvaliokunta esittää 1 momenttiin
muutosta, joka helpottaa edelleen pienten, alle kymmenen sijoittajan
erikoissijoitusrahastojen toimintamahdollisuuksia. Muutosesitys
mahdollistaa ehdotettua pienemmän vähimmäissijoituksen
(500 000 euroa) käytön kuitenkin siten,
että vaatimus erikoissijoitusrahaston 2 miljoonan euron
vähimmäispääomasta pysyy ennallaan.
Kansainvälinen yhteisötunniste
Esityksessä (31. lakiehdotus) ehdotetaan säädettäväksi
kansainvälisestä yhteisötunnisteesta (Legal
Entity Identifier, LEI). Tämän viranomaisten hallinnoiman
tunnistejärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa
muun muassa finanssimarkkinoilla toimivien sekä kaikkien
johdannaissopimuksia käyttävien muiden yritysten ja
yhteisöjen tunnistaminen. Suomessa vastuuviranomaisena
toimisi Patentti- ja rekisterihallitus.
Kansainvälisten yhteisötunnisteiden jakelu alkaa
helmikuussa 2014. Kansallisen lainsäädännön
voimaantulon siirtyessä tätä ajankohtaa myöhemmäksi
valiokunta pitää tärkeänä,
että Patentti- ja rekisterihallitus ryhtyy toimenpiteisiin
kansainvälisen yhteisötunnisteen jakelun käynnistämiseksi
Suomessa jo ennen lain voimaantuloa.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunta katsoo, että lakiehdotukset
voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lausunnossa on kuitenkin kiinnitetty huomiota yksittäisiin
1. lakiehdotuksen säännöksiin.
Elinkeinovapauteen liittyen valiokunta katsoo, että lakiehdotuksen
4 luvun 8 §:n 1 momentissa ehdotettua sääntelyä tulee
täsmentää siten, että luvan
haltijalle varataan ehdotettua selkeämmin mahdollisuus
korjata puute ennen luvan perumista. Talousvaliokunta esittää,
että säännökseen tehdään
yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvattu täsmennys, jonka
mukaisesti toimilupaa peruttaessa on noudatettava Finanssivalvonnasta
annetun lain 26 §:ää. Pykälän
3 momentissa säädetään luvan
haltijalle varattavasta mahdollisuudesta korjata puute.
Hallinnollisia seuraamuksia koskevan sääntelyn
osalta perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotuksen 22
luvun 2 §:n 1 momentin 9 kohdassa ehdotettua sääntelyä tulee
olennaisesti täsmentää, sillä ehdotetussa
muodossaan sanktioitavien tekojen ja laiminlyöntien
piiriin lukeutuisi kaikenlainen kuluttajansuojan rikkominen. Vastaavasta
syystä perustuslakivaliokunta esittää täsmennettäväksi
myös 1. lakiehdotuksen 22 luvun 5 §:n
3 kohtaa.
Edellä olevien huomautusten johdosta talousvaliokunta
on rajannut soveltamisalaa tekemällä muutokset
edellä mainittuihin lainkohtiin sekä 1. lakiehdotuksen
13 luvun 1 §:ään jäljempänä yksityiskohtaisissa
perusteluissa kuvatulla tavalla.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki vaihtoehtorahaston hoitajista
2 luvun 4 §. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista
annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät.
Pykälän 7 kohdassa mainittu direktiivi on
kumottu ja korvattu uudella direktiivillä. Valiokunta on
korjannut säädösviittauksen.
2 luvun 5 §. EU-sääntelyyn
liittyvät määritelmät.
Pykälän 2 momentin 4 ja 5 kohdan kielellistä ulkoasua
on tarkennettu.
4 luvun 2 §. Toimilupapäätös.
Pykälän 3 momentissa säädetään
Finanssivalvonnan oikeudesta asettaa valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia
ja ehtoja. Ottaen huomioon, että Finanssivalvonnalle annettavat
valtuudet liittyvät elinkeinovapauden rajoittamiseen, valiokunta
esittää, että valtuutta täsmennetään.
Muutoksen mukaisesti toimiluvan rajoitusten tulee liittyä vaihtoehtorahastojen
hoitajan liiketoimintaa koskeviin, sijoittajansuojan, rahoitusmarkkinoiden
vakauden valvonnan toteuttamisen kannalta välttämättömiin
rajoituksiin tai ehtoihin.
4 luvun 3 §. Toimiluvan myöntämisen
edellytykset.
Pykälässä säädetään
direktiivin 8 artiklaa vastaavasti toimiluvan myöntämisen
edellytyksistä. Valiokunta esittää, että pykälään
lisätään uusi 4 momentti, jossa täsmennetään
sääntelyä määrittelemällä läheiset
sidokset -termi.
4 luvun 7 §. Toiminnan aloittaminen.
Pykälän 1 momentin kirjoitusasua on täsmennetty.
4 luvun 8 §. Toimiluvan peruminen ja toiminnan aloittaminen.
Pykälän 1 momenttia on täsmennetty
perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla
edellä yleisperusteluissa todetun mukaisesti.
5 luvun 2 §. Finanssivalvonnan rekisteri.
Pykälän 3 ja 4 kohtaan on tehty tekniset
tarkennukset.
5 luvun 4 §. Rekisteröitymisvelvollisen
raportointivelvollisuus.
Pykälän 2 momenttia on täsmennetty
säätämällä, että pykälässä tarkoitettu ilmoitus
on annettava Finanssivalvonnalle.
5 luvun 5 §. Toimiluvan hakeminen.
Pykälässä on korjattu kirjoitusvirhe.
6 luvun 7 §. Itsesääntely.
Pykälässä säädetään vaihtoehtorahastojen
hoitajia koskevasta itsesääntelystä.
Sääntelyn lähtökohtana on, että vaihtoehtorahastojen
hoitajan tulee kuulua pykälässä tarkoitettuun
toimielimeen tai sitoutua noudattamaan toimielimen antamia ohjeita.
Valiokunta esittää, että pykälän
1. momenttiin tehdään arvopaperimarkkinalakia
vastaava täsmennys, jonka mukaisesti vaihtoehtorahastojen
hoitajan tulee julkistaa perustelut, jos se ei kuulu pykälässä tarkoitettuun
toimielimeen eikä myöskään ole
sitoutunut noudattamaan itsesääntelyelimen antamia
suosituksia.
7 luvun 12 §. Asetuksenantovaltuudet.
Pykälässä säädettyjä asetuksenantovaltuuksia
esitetään täsmennettäviksi palkitsemisjärjestelmään
liittyvien valtuuksien osalta. Suhteellisuusperiaatetta
noudattaen sääntelyssä tulee ottaa huomioon
vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen konsolidointiryhmän
koko, sisäinen organisaatio sekä toiminnan luonne,
laajuus ja monitahoisuus.
8 luvun 1 §. Riskienhallinnan järjestäminen.
Pykälän 1 momenttiin on tehty kielellinen
tarkennus.
9 luvun 4 §. Säännöllinen
arvonmääritys.
Pykälän 1 momenttiin on tehty kielellinen
tarkennus.
11 luvun 1 §. Tilinpäätös
ja toimintakertomus.
Pykälän 3 momentin kieliasua on täsmennetty.
11 luvun 3 §. Asetuksenantovaltuus.
Asetuksenantovaltuuksia esitetään
laajennettaviksi siten, että ne kattavat valtuudet antaa
tarkempia säännöksiä vaihtoehtorahaston
tilintarkastuksesta, josta säädetään
saman luvun 2 §:ssä. Tähän
liittyen pykälään lisättäisiin
uusi 7 kohta ja 6 kohtaan tehtäisiin säädöstekninen
muutos.
11 luvun 4 §. Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus.
Finanssivalvonnan määräystenantovaltuutta
esitetään täsmennettäväksi
siten, että Finanssivalvonnalla on oikeus antaa valtiovarainministeriön
asetusta täydentäviä tarkempia määräyksiä.
12 luvun 1 §. Oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa.
Pykälän 5 momenttiin on tehty täsmennys,
jossa selvennetään, että lainkohdassa
tarkoitetut ilmoitukset voi tehdä vain kyseistä vaihtoehtorahastoa
hoitava vaihtoehtorahastojen hoitaja.
Lisäksi on korjattu 1 momentin kieliasua.
12 luvun 4 §. Tiedonantovelvollisuus sijoittajalle.
Pykälän 5 momenttia esitetään
täsmennettäväksi siten, että ammattimainen
asiakas voi yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaan
luopua lainkohdassa tarkoitetusta oikeudestaan tiedonsaantiin. Muutoksella
saatetaan ETA-alueen toimijat yhtäläiseen asemaan
kolmansien maiden toimijoiden kanssa.
12 luvun 6 §. Tiedonantovelvollisuus vivutuksesta
sijoittajalle.
Pykälässä on täsmennetty
1 momentin kieliasua.
13 luvun 1 §. Edellytykset markkinoinnille.
Pykälässä säädetään
edellytyksistä, joiden tulee täyttyä markkinoitaessa
vaihtoehtorahastoja ei-ammattimaisille asiakkaille.
Sääntelyn selventämiseksi ja yleisperusteluissa
todettujen perustuslakivaliokunnan esittämien
näkemysten huomioon ottamiseksi pykälä esitetään
jaettavaksi useampaan momenttiin. Lisäksi pykälään
esitetään lisättäväksi
uusi 4 momentti sen selventämiseksi, että 13 luku
perustuu kansalliseen sääntelyyn eikä siinä säädetä oikeudesta
tai toisaalta rajoituksista vaihtoehtorahastojen hoitajan muussa
ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa harjoittamalle markkinoinnille
ei-ammattimaiselle asiakkaalle. Tällaisen markkinoinnin
salliminen ja sen mahdolliset ehdot kuuluvat isäntävaltioiden
säätämisvaltaan.
13 luvun 3 §. Vaihtoehtorahaston oikeudelliset edellytykset.
Pykälään esitetään
lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa annetaan
Finanssivalvonnalle oikeus erityisen painavasta syystä myöntää poikkeus
pykälän 3 momentissa säädetystä markkinointirajoituksesta.
Lisäksi on täsmennetty pykälän
otsikon kieliasu.
13 luvun 6 §. Ennakkomerkinnän ja
varojen varhaisen vastaanottamisen kielto.
Pykälän 1 ja 3 momentin kieliasuun on tehty
tarkennukset.
13 luvun 7 §. Asetuksenantovaltuus.
Asetuksenantovaltuutta esitetään
laajennettavaksi siten, että se kattaa edellä 13
luvun 3 §:ään esitetyn muutoksen.
14 luvun 1 §. Säilytysyhteisö.
Pykälän 1 kohtaan on tehty terminologinen
tarkennus.
14 luvun 3 §. Erityinen säilytysyhteisö.
Valiokunta esittää, että 2 momentissa
olevaa säilytysyhteisöä koskevaa sääntelyä muutetaan
siten, että vaihtoehtorahaston erityisenä säilytysyhteisönä voi
osakeyhtiön ohella toimia myös osuuskunta. Uuden
osuuskuntalain (421/2013) myötä osuuskunnat
ovat monilta osin rinnastettavissa osakeyhtiöihin.
14 luvun 5 §. Toimilupapäätös.
Valiokunta esittää, että Finanssivalvonnan
oikeutta asettaa toimilupaan erityistä säilytysyhteisöä koskevia
ehtoja täsmennetään. Finanssivalvonnalle
annettaisiin oikeus estää sellaisen erityisen
säilytysyhteisön perustaminen, joka perusteettomasti
rajoittaisi yksittäisten vaihtoehtorahastojen hoitajien
mahdollisuutta käyttää erityisen säilytysyhteisön
palveluja. Tarkoituksena ei ole rajata erityisen säilytysyhteisön
oikeutta tehdä säilytyssopimuksia esimerkiksi
vain tietyn toimialan vaihtoehtorahastojen tai tietyntyyppisten
vaihtoehtorahastojen taikka varojen säilyttämisestä. Erityiselle
säilytysyhteisölle ei myöskään
asetettaisi ehdotonta sopimuspakkoa, vaan sillä säilyisi
sopimusvapauden turvaama pääsääntöinen oikeus
tehdä säilytyssopimus haluamiensa toimijoiden
kanssa. Finanssivalvonnan tulisi kuitenkin varmistaa, että erityinen
säilytysyhteisö ei valitse asiakkaitaan syrjivällä tai
kilpailua vääristävällä tavalla.
Valiokunta on esittänyt vastaavia täsmennyksiä edellä 4
luvun 2 §:n 3 momentin osalta.
14 luvun 10 §. Ilmoitusvelvollisuus olennaisista muutoksista
toimiluvan edellytyksiin.
Pykälän 2 momenttiin on tehty terminologinen
korjaus.
14 luvun 13 §. Toiminnan aloittaminen.
Pykälään on tehty terminologinen
täsmennys.
15 luvun 4 §. Säilytyssopimus.
Pykälän 3 momentin kieliasua on korjattu.
15 luvun 8 §. Asetuksenantovaltuus.
Pykälään esitetään
lisättäväksi uusi 5 kohta, jonka mukaisesti
valtiovarainministeriön tulee ottaa suhteellisuusperiaate
huomioon pykälän mukaisia valtuuksia käyttäessään.
Asetuksenanto-oikeutta käytettäessä on
kiinnitettävä huomiota säilytysyhteisön
kokoon, oikeudelliseen ja hallinnolliseen rakenteeseen sekä toiminnan
laatuun ja laajuuteen.
16 luvun 1 §. Vastuu rahoitusvälineiden
menetyksestä.
Pykälän 2 momentin kieliasuun on tehty korjauksia.
16 luvun 5 §. Asetuksenantovaltuus.
Pykälään esitetään
tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä on
esitetty 15 luvun 8 §:n osalta. Lisäys
tehostaa suhteellisuusperiaatteen huomioon ottamista alemmanasteista
sääntelyä annattaessa.
18 luvun 2 §. Määräysvaltaan
liittyvät ilmoitukset.
Pykälän 3 momentin sääntelyä on
täsmennetty.
18 luvun 3 §. Tiedonantovelvollisuus hankittaessa
määräysvaltaa.
Pykälän 1 momentin 3 kohdan kirjoitusasua
on täsmennetty.
18 luvun 7 §. Yhtiön tyhjentäminen
varoista.
Pykälään esitetään
vastaava täsmennys kuin edellä 18 luvun 2 §:ään.
19 luvun 1 §. Oikeus hoitaa toiseen ETA-valtioon
sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa.
Pykälän 1 momentin kieliasua on täsmennetty.
19 luvun 4 §. Oikeus markkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta
vaihtoehtorahastoa muissa ETA-valtioissa.
Pykälän 5 momenttiin esitetään tehtäväksi
vastaava täsmennys kuin edellä 12 luvun 1 §:n
osalta on esitetty.
19 luvun 5 §. Toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen
vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa
Suomessa.
Pykälän otsikkoon on tehty täsmennys.
19 luvun 6 §. Sijoituspalvelun tarjoaminen.
Pykälän 3 momentin 2 kohdan sääntelyä on
täsmennetty.
20 luvun 2 §. Oikeus markkinoida kolmanteen maahan
sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa.
Pykälää esitetään
täsmennettäväksi vastaavalla tavalla
kuin edellä on 12 luvun 1 §:n ja 19 luvun 4 §:n
osalta esitetty. Pykälään esitetään
lisättäväksi uusi 5 ja 6 momentti, joissa
säädetään markkinoinnin edellytyksenä olevasta
Finanssivalvonnan ilmoituksesta.
Pykälän 1 momenttiin on tehty kieliasun täsmennys.
20 luvun 3 §. Kolmannesta maasta markkinointi.
Pykälän 1 momentin 1 kohtaa esitetään
täsmennettäväksi lisäämällä siihen
viittaus myös 17 luvun 3 §:n vivutusta
koskevaan tiedonantovelvollisuuteen. Lisäys liittyy direktiivin
42 artiklan 1 kohdan a alakohdan täytäntöönpanoon.
Lisäksi pykälään esitetään
lisättäväksi uusi 2 ja 3 momentti, joissa
säädetään edellä 20
luvun 3 §:ää, 19 luvun 4 §:ää ja
12 luvun 1 §:ää vastaavasti
markkinoinnin edellytyksenä olevasta Finanssivalvonnan
ilmoituksesta.
20 luvun 4 §. Säilytysyhteisö.
Pykälän 2 momentin 4 ja 5 kohdan kieliasua
on korjattu.
20 luvun 5 §. Rajat ylittävä sijoittaminen
vaihtoehtorahastoon.
Pykälän 1 momentin sääntelyä täsmennetään
edellä 12 luvun 4 §:ää vastaavasti kohdistamalla
se koskemaan vain ammattimaista asiakasta.
Lisäksi momentissa on korjattu kirjoitusvirhe.
20 luvun 6 §. Muut kolmatta maata koskevat säännökset.
Pykälän kirjoitusasua on korjattu.
21 luvun 3 §. Vaihtoehtorahastojen hoitaminen ETA-valtiossa.
Pykälän 1 momenttiin on tehty terminologinen
täsmennys.
21 luvun 4 §. Vaihtoehtorahastojen markkinointi.
Pykälään on tehty terminologinen
täsmennys.
21 luvun 6 §. Hoitoa ja markkinointia koskevien tietojen
muuttuminen.
Pykälän 2 momentin kieliasua on täsmennetty.
21 luvun 7 §. Vaihtoehtorahaston lainmukaisuuden
varmistaminen.
Pykälän 2 momenttiin on tehty terminologinen
täsmennys.
21 luvun 15 §. Salassapitovelvollisuus.
Pykälän 1 momenttiin on tehty kieliasuun
liittyviä tarkennuksia.
22 luvun 2 §. Seuraamusmaksu.
Edellä yleisperusteluissa perustuslakivaliokunnan lausunnon osalta
selostetulla tavalla pykälän 1 momentin 9 kohtaa
esitetään täsmennettäväksi
hallinnollisten seuraamusten rajaamiseksi. Muutosesitys liittyy
13 luvun 1 §:n osalta tehtyyn esitykseen jakaa
pykälä useampaan momenttiin.
22 luvun 5 §. Vaihtoehtorahastorikos.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyen talousvaliokunta
esittää, että rangaistussäännöksen
soveltamisalaa rajataan ja täsmennetään
3 kohtaan tehtävin muutoksin.
Lisäksi pykälään on tehty
säädösteknisiä tarkennuksia.
23 luvun 5 §. Erikoissijoitusrahastot.
Pykälään esitetään
lisättäväksi uusi 5 momentti, joka liittyy
2. lakiehdotuksen sisältyvään 27 §:n
muutosesitykseen. Siirtymäsäännös
selventää sääntelyn voimaantuloa
uuden, alle kymmenen rahasto-osuuden omistajaa omaavan erikoissijoitusrahaston
osalta.
Lisäksi pykälän 4 momenttiin esitetään
tehtäväksi säädöstekninen
täsmennys.
23 luvun 10 §. Päätös
lain soveltamisesta.
Pykälän 1 momenttia esitetään
täsmennettäväksi edellä yleisperusteluissa
todetulla tavalla päätösmenettelyn soveltamisalan
rajaamiseksi.
2. Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä korjauksia.
3 a §.
Pykälään esitetään
tehtäviksi säädösteknisiä,
sen luettavuutta ja selkeyttä parantavia muutoksia jakamalla
pykälä kolmeen momenttiin. Säännöksessä tarkennetaan
eroa toisaalta erikoissijoitusrahastoihin ja toisaalta niiden vaihtoehtorahastojen
hoitajiin sovellettavaan sääntelyyn. Samalla poistetaan
sääntelyä, joka on päällekkäistä 1.
lakiehdotuksen kanssa.
Uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi
tarkemmin rekisteröitymisvelvollisista vaihtoehtorahastojen
hoitajista. Tällainen hoitaja voi markkinoida hoitamaansa
erikoissijoitusrahastoa ammattimaiselle asiakkaalle, jollei Finanssivalvonta
ole myöntänyt sille poikkeusta toimilupavelvollisuudesta
ei-ammattimaisille asiakkaille markkinoitaessa.
Rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin
ei lähtökohtaisesti sovelleta 1. lakiehdotuksen
säilytysyhteisöjä koskevaa sääntelyä.
Uudessa 3 momentissa kuitenkin esitetään, että näiden
hoitaessa erikoissijoitusrahastoa sovellettavaksi tulee sijoitusrahastolain
säilytysyhteisösääntely.
5 b §.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
muutoksenhakusääntelyn täsmentämiseen liittyvä muutos
viittaamalla hallintolainkäyttölain sijasta Finanssivalvonnasta
annettuun lakiin.
27 §.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi
edellä yleisperusteluissa selostettu muutos, joka liittyy alle
kymmenelle, jopa vain yhdelle, rahasto-osuudenomistajalle suunnattujen
erikoissijoitusrahastojen sääntelyyn. Valiokunta
ehdottaa, että vähimmäissijoituksen määräksi
asetetaan 500 000 euroa kuitenkin edellyttäen,
että rahaston kokonaispääoma on sen sääntöjen
mukaisesti vähintään 2 miljoonaa euroa.
144 §. (Uusi)
Pykälän 1 momenttia esitetään täsmennettäväksi
vastaamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja
selvittämisestä annettua lakia (503/2008).
145 §.
Rangaistussäännökseen on tehty säädösteknisiä korjauksia.
Voimaantulosäännös.
Säännöksen 5 momentissa on korjattu
säädösviittaus.
3. Laki kiinteistörahastolain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä korjauksia.
18 e §. Oikaisun ja muutoksen hakeminen
kiinteistönarviointilautakunnan päätökseen.
(Uusi)
Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetut muutokset liittyvät
oikeusministeriössä käynnissä olevaan hankkeeseen,
jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää muutoksenhakujärjestelmää sekä lyhentää
muutoksenhakuasioiden
käsittelyaikoja.
Pykälän 1 momentissa oleva säännös
oikaisuvaatimuksen tekemisessä noudatettavasta menettelystä esitetään
korvattavaksi viittauksella hallintolakiin.
Pykälän 2 momenttia esitetään
täydennettäväksi säätämällä siinä valituslupaedellytyksestä.
5. Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä muutoksia.
24 §. Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku. (Uusi)
Pykälän 1 ja 2 momenttiin esitetään
tehtäviksi vastaavat muutokset kuin edellä 3.
lakiehdotuksen 18 e §:n osalta on esitetty.
9. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä korjauksia.
4 §. Valvottavat.
Uutena kohtana pykälän 2 momentin 4 kohtaa
esitetään muutettavaksi siten, että Finanssivalvonnan
valvontaoikeudet rajataan koskemaan vain niitä säilytysyhteisöjä,
joille Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan
sijoitusrahastolain 9 §:n nojalla. Lisäksi
4 kohdasta esitetään poistettavaksi maininta sijoitusrahastolaissa
tarkoitetuista kolmannen maan sivuliikkeistä, koska niitä koskevat
säännökset ehdotetaan kumottaviksi sijoitusrahastolaista.
Pykälän 12 kohtaa esitetään
tarkennettavaksi siten, että toimilupavalvottavalla tarkoitetaan vain
sellaista erityistä säilytysyhteisöä,
jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan
1. lakiehdotuksen 14 luvun nojalla.
Pykälän 11 kohtaan on tehty säädöstekninen korjaus.
26 §. Toimiluvan peruminen ja siihen rinnastettava
toiminnan määrääminen lopetettavaksi.
Pykälän 1 ja 2 momenttiin on tehty korjaukset kirjoitusasuun.
Pykälän 3 momentissa on korjattu säädösviittaus.
40 §. Seuraamusmaksu.
Pykälässä on korjattu säännösviittaus.
60 §. Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen tarkastaminen
sekä tietojensaanti ulkomaiselta ETA-sivuliikkeeltä ja
muulta ulkomaiselta valvottavalta. (Uusi)
Pykälän 3 momentissa on korjattu säännösviittaus.
61 §. Ulkomaiseen ETA-sivuliikkeeseen ja
muuhun ulkomaiseen valvottavaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen
sekä ulkomaisen ETA-sivuliikkeen ja muun ulkomaisen valvottavan
toiminnan rajoittaminen ja kieltäminen. (Uusi)
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että siinä olevaa viittausta lain 33 §:ssä tarkoitettuun
toimeenpanokieltoon laajennetaan koskemaan myös samassa
pykälässä säädettyä oikaisukehotusta.
10. Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä muutoksia.
5 §. Suhteellista valvontamaksua maksavan
perusmaksu.
Pykälässä on korjattu säädösviittaus.
6 §. Muun maksuvelvollisen perusmaksu.
Pykälään esitetään
lisättäväksi uusi 5 momentti, jossa selvennetään
perusmaksun suhdetta markkinarakennetoimija-asetuksen, (EU) N:o 648/2012,
2 artiklan 8 kohdassa tarkoitetulle finanssialalla toimivalle vastapuolelle
asetettavaan perusmaksuun. Rekisteröitynyt vaihtoehtorahastojen
hoitaja rinnastetaan artiklan mukaiseen toimijaan.
13. Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun
lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty säädösteknisiä muutoksia.
2 §. Määritelmät.
Pykälän 1 momentin 6 ja 7 kohtaan esitetyt
muutokset ehdotetaan poistettaviksi, koska vakuutusyhtiölain
muutos (HE 83/2013 vp), joka
tulee voimaan 1.1.2014, vastaa muutostarvetta.
Pykälän 3 momenttia esitetään
täsmennettäväksi siten, että siinä otetaan
huomioon myös edellä mainittuun vakuutusyhtiölain
muutokseen liittyvät muutokset.
18 §. Ryhmittymään kuuluvien
yritysten omien varojen vähimmäismäärän
laskeminen.
Pykälän h kohdassa on otettu huomioon vakuutusyhtiölakiin
tehdyt muutokset (HE 83/2013 vp),
jotka tulevat voimaan 1.1.2014.
Säädösteknisenä korjauksena
esitetään, että ehdotettu ca kohta muutetaan
uudeksi i kohdaksi. Tähän liittyen d kohtaan on
tehty säädöstekninen korjaus.
30. Laki kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n ja
8 luvun 1 §:n muuttamisesta
8 luvun 1 §. Lain valvonta.
Pykälän muutosehdotuksen ruotsinkielisen käännöksen
3 momentin sanamuotoa esitetään täsmennettäväksi
siten, että 5 a kohdassa käytetään
prepositiota "hos" ja muiden kohtien alussa prepositiota "i".