Perustelut

Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Talousvaliokunnan käsitellessä joulukuussa 2011 hallituksen esitystä laiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ennakoitiin, että pankit joutunevat varautumaan tiukentuviin vakavaraisuussäännöksiin ja toimenpiteisiin, joilla lisätään riskinsietokykyä. Tuolloin arvioitiin, että nämä seikat saattavat tulla heijastumaan rahan saatavuuteen ja hintaan. Nämä ennusteet ovat sittemmin toteutuneet. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa pitkäaikaisia vientiluottoja ovat aikaisempaa heikommat, joten vientihankkeiden rahoituksessa voidaan katsoa olevan markkinapuute sekä saatavuuden että ehtojen suhteen. Finnveran roolin viennin rahoituksen markkinapuutteen korjaamisessa odotetaan lähitulevaisuudessa korostuvan entisestään.

Talousvaliokunta korostaa, että vallitsevassa talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanteessa on välttämätöntä, että julkishallinnon toimijat ryhtyvät toimiin, joiden voidaan arvioida edesauttavan suomalaisen vientiteollisuuden menestymistä. Talousvaliokunta viittaa myös aikaisempiin kannanottoihinsa (TaVM 7/2011 vp — HE 115/2011 vp, TaVL 13/2014 vp — U 7/2014 vp, E 7/2014 vp, E 12/2014 vp), joissa on todettu olevan tärkeää, että Suomi pitää tukijärjestelmänsä kilpailukyisenä tärkeimpiin kilpailijamaihimme nähden.

Valtiontakaus voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla. Edellytyksenä kuitenkin on, että suostumuksesta tulee ilmetä vastuiden enimmäismäärä. Talousvaliokunta huomauttaa, että esityksen mukaiset vastuiden lisäykset ovat merkittävän suuria. Vienninedistämisjärjestelmän rakenteiden takia on mahdollista, että samaa hanketta tuetaan useilla instrumenteilla, mikä mahdollistaa riskin kertautumisen. Vienninedistämisjärjestelmä on kuitenkin määritelmällisesti itsekannattava, eli toiminnan tappiot katetaan järjestelmän käyttäjiltä saatavilla maksuilla, minkä vuoksi järjestelmän tappioilla ei ole välittömiä vaikutuksia valtiontalouteen. Valtion talousarviota käytetään alijäämän kattamiseen vasta viimesijaisena keinona.

Nykymuodossaan järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2012 lukien, ja koska pääomien palautumisajat ovat pitkiä, käytettävissä ei ole tilastoa siitä, kuinka nykyjärjestelmän mukaisesti tuettujen hankkeiden riskit toteutuvat. Ottaen kuitenkin huomioon, että koko järjestelmän tarkoitus on edistää vientiä nimenomaan riskejä hajauttamalla, edellä kuvatut epävarmuustekijät ovat hyväksyttävissä. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä takausvastuun piiriin kuuluvat liitännäiserät on kuvattu selkeästi, ja esityksen perusteluissa on arvioitu seikkaperäisesti niiden todennäköistä suuruutta.

Talousvaliokunta tähdentää, että taloustilanteen käännyttyä suotuisammaksi on nykyisiä, poikkeuksellisia oloja varten luotu järjestelmä arvioitava uudelleen sekä tukimuotojen että valtuuksien määrän suhteen. Esityksen yleisperustelujen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön on tehtävä arvio valtion takauksen ja julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän toiminnasta ja vaikuttavuudesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Talousvaliokunta edellyttää, että mainittu selvitys toimitetaan sille tiedoksi.

Lainsäädäntöteknisenä seikkana talousvaliokunta huomauttaa, että hallituksen esityksessä esitettävät rahasummat on suotavaa ilmoittaa siten, että ne ovat yhteismitallisia. Kansainvälisen vertailun osiossa tulee esittää vieraiden valuuttojen yhteydessä viittaus euromääräiseen summaan vertailukelpoisuuden parantamiseksi.