Perustelut
Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Talousvaliokunnan käsitellessä joulukuussa 2011
hallituksen esitystä laiksi julkisesti tuetuista vienti-
ja alusluotoista sekä korontasauksesta ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi ennakoitiin, että pankit joutunevat
varautumaan tiukentuviin vakavaraisuussäännöksiin
ja toimenpiteisiin, joilla lisätään riskinsietokykyä.
Tuolloin arvioitiin, että nämä seikat
saattavat tulla heijastumaan rahan saatavuuteen ja hintaan. Nämä ennusteet
ovat sittemmin toteutuneet. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa pitkäaikaisia
vientiluottoja ovat aikaisempaa heikommat, joten vientihankkeiden
rahoituksessa voidaan katsoa olevan markkinapuute sekä saatavuuden
että ehtojen suhteen. Finnveran roolin viennin rahoituksen
markkinapuutteen korjaamisessa odotetaan lähitulevaisuudessa
korostuvan entisestään.
Talousvaliokunta korostaa, että vallitsevassa talouden
ja rahoitusmarkkinoiden tilanteessa on välttämätöntä,
että julkishallinnon toimijat ryhtyvät toimiin,
joiden voidaan arvioida edesauttavan suomalaisen vientiteollisuuden
menestymistä. Talousvaliokunta viittaa myös aikaisempiin kannanottoihinsa
(TaVM 7/2011 vp — HE 115/2011 vp, TaVL 13/2014 vp — U 7/2014 vp, E 7/2014 vp, E 12/2014 vp),
joissa on todettu olevan tärkeää, että Suomi
pitää tukijärjestelmänsä kilpailukyisenä tärkeimpiin
kilpailijamaihimme nähden.
Valtiontakaus voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla.
Edellytyksenä kuitenkin on, että suostumuksesta
tulee ilmetä vastuiden enimmäismäärä.
Talousvaliokunta huomauttaa, että esityksen mukaiset vastuiden
lisäykset ovat merkittävän suuria. Vienninedistämisjärjestelmän
rakenteiden takia on mahdollista, että samaa hanketta tuetaan
useilla instrumenteilla, mikä mahdollistaa riskin kertautumisen.
Vienninedistämisjärjestelmä on kuitenkin
määritelmällisesti itsekannattava, eli
toiminnan tappiot katetaan järjestelmän käyttäjiltä saatavilla
maksuilla, minkä vuoksi järjestelmän
tappioilla ei ole välittömiä vaikutuksia
valtiontalouteen. Valtion talousarviota käytetään
alijäämän kattamiseen vasta viimesijaisena
keinona.
Nykymuodossaan järjestelmä on ollut käytössä vuodesta
2012 lukien, ja koska pääomien palautumisajat
ovat pitkiä, käytettävissä ei
ole tilastoa siitä, kuinka nykyjärjestelmän
mukaisesti tuettujen hankkeiden riskit toteutuvat. Ottaen kuitenkin
huomioon, että koko järjestelmän tarkoitus
on edistää vientiä nimenomaan riskejä hajauttamalla,
edellä kuvatut epävarmuustekijät ovat
hyväksyttävissä. Käsillä olevassa
hallituksen esityksessä takausvastuun piiriin kuuluvat liitännäiserät
on kuvattu selkeästi, ja esityksen perusteluissa on arvioitu
seikkaperäisesti niiden todennäköistä suuruutta.
Talousvaliokunta tähdentää, että taloustilanteen
käännyttyä suotuisammaksi on nykyisiä, poikkeuksellisia
oloja varten luotu järjestelmä arvioitava uudelleen
sekä tukimuotojen että valtuuksien määrän
suhteen. Esityksen yleisperustelujen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön
on tehtävä arvio valtion takauksen ja julkisesti
tuetun vienninrahoitusjärjestelmän toiminnasta
ja vaikuttavuudesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Talousvaliokunta
edellyttää, että mainittu selvitys toimitetaan
sille tiedoksi.
Lainsäädäntöteknisenä seikkana
talousvaliokunta huomauttaa, että hallituksen esityksessä esitettävät
rahasummat on suotavaa ilmoittaa siten, että ne ovat yhteismitallisia.
Kansainvälisen vertailun osiossa tulee esittää vieraiden
valuuttojen yhteydessä viittaus euromääräiseen
summaan vertailukelpoisuuden parantamiseksi.