Perustelut

Hallitus esittää muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Esityksellään hallitus haluaa korottaa ensisijaisesti kotimaisen energialähteen, turpeen, verotusta. Toisaalta hallituksen tavoitteena on pitää puun ja turpeen hintakilpailullinen tilanne stabiilina, jonka vuoksi puuenergian tuotantotukea halutaan leikata. Tämä johtaa siihen, että turpeen ja puuenergian hintakilpailu suhteessa kivihiileen merkittävästi heikkenee ja tulee jatkossa lisäämään kivihiilen käyttöä energiatuotannossa. Edellä mainittua hintakilpailusuhdetta hallituksen esityksessä ei ole selvitetty ollenkaan. Esityksellä on myös merkittäviä kansantaloutta heikentäviä vaikutuksia. Kivihiilen tuonti heikentää edelleen kauppatasettamme, ja hallituksen esityksellä on jo pysäytetty merkittäviä energiainvestointeja sekä vaarannettu taloudellinen pohja jo tehdyiltä investoinneilta. Hallituksen esitys myös heikentää Suomen mahdollisuuksia saavuttaa ilmastosopimuksen tavoitteita. Energiatuotannon tukipolitiikka ei voi olla poukkoilevaa ja vaalikausittain vaihtelevaa, koska tuotantoinvestoinnit suunnitellaan ja tehdään kymmeniksi vuosiksi tulevaisuuteen.

Edellinen hallitus alkoi verottaa turvetta energialähteenä, ja nykyinen hallitus on korottamassa tätä veroa. Suurimmaksi osaksi maamme voimalaitokset ovat vastapainelaitoksia (CHP). Näissä puuta ja turvetta poltetaan yhdessä. Tämänkin vuoksi turpeen verottaminen ei ole, tavoitteesta huolimatta, lisännyt puun käyttöä energian tuotannossa.

Nyt esitetyllä puuenergian tuotantotukileikkauksella on hyvin negatiivinen vaikutus. Uusia CHP-voimaloita ei olla esitetyillä ehdoilla rakentamassa ollenkaan. Myöskään pienpuuvoimalahankkeita ei ole käynnistynyt tuotantotukileikkauksesta johtuen. Lisäksi tukileikkaus uhkaa jättää metsiin mätänemään miljoonia kuutioita korjuukelpoista harvennuspuuta ja käyttämättömiksi jo tehtyjä kone- ja laiteinvestointeja hankintaketjun kannattamattomuuden vuoksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tuen tarkoitus ei ole edistää voimalaitosinvestointeja tai parantaa sähkön tuotannon kannattavuutta. Lakiesitys tässä muodossa ei todellakaan edistä voimalaitosinvestointeja eikä paranna energiatuotannon kannattavuutta, joten se toimii suunnitellulla tavalla. Hallituksen lakiesitys toteutuessaan korottaa lämmön tuotantokustannuksia keskimäärin noin 4 %, joka varmuudella siirtyy kaukolämmön kuluttajahintoihin. Sähkön tuotantokustannuksiin lakiesityksellä on merkittävästi suurempi korottava vaikutus, joka sekin loppupelissä menee kuluttajien maksettavaksi.

Hallituksen esityksessä (26 a §) kaasutuspreemiolla halutaan korjata osittain yhden kivihiilestä luopuvan laitoksen tilannetta, joka syntyi, kun investointipäätöksen jälkeen päätettiin nostaa turpeen veroja ja alentaa puutukea. Lakimuutokseen esitetyllä preemiolla ei ratkaista kivihiilikysymystä kuin pieneltä osin. Valitettavasti hallitus jättää avoimeksi ratkaisut suurimpien kivihiilikäyttäjien osalta. Avoimeksi jää myös puun kaasutuksen preemio maakaasuverkon varrella ja pelletin rinnakkaispoltto kivihiililaitoksissa.

Mikäli turpeen veron korotus ja puuenergian tuotantotuen leikkaus perutaan, ei myöskään tarvita kaasutinpreemiota.

Perustelut

Matti Vanhasen II hallituksen aikana päätettiin Suomen historian suurimmista energiaratkaisuista. Silloin päätettiin nostaa uusiutuvan energian käyttöä 28 %:sta noin 38 %:iin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa loppukulutuksessa 38 TWh:n suuruista uusiutuvan energian lisäystä, lähes kahden miljoonan ihmisen vuotuisen sähkön ja lämmön tarvetta vastaava määrä, vuoteen 2020 mennessä. Samalla päätettiin myös tarvittavista tukijärjestelyistä, joilla uusiutuvan energian lisäys voidaan varmistaa.

Yksi uusiutuvan energian edistämisen merkittävistä tukimuodoista oli uusiutuvan sähkön muuttuvahintainen tuotantotuki. Sillä haluttiin turvata metsäpohjaisen energian reilu kilpailukyky saastuttaviin fossiilisiin verrattuna kaikissa oloissa ja reilulla marginaalilla.

Tukimuodolla haluttiin taata metsäenergian kilpailukyky sitomalla tuen määrä päästöoikeuden hintaan. Uusiutuvan sähkön tuen suuruus mitoitettiin sellaiseksi, että sitä maksetaan päästöoikeuden hinnasta riippuen 0—18 euroa/MWh. Turpeen veron ollessa 1,90 euroa/MWh metsäenergia on tuettuna sanotulla 0—18 euron/MWh tuella kilpailukykyinen noin 23 euroon/MWh saakka. Tätä kalliimmalla päästöoikeuden hinnalla sen katsotaan olevan kilpailukykyinen ilman tukea. Sittemmin turpeen vero on nostettu 2,90 euroon/MWh.

Kataisen hallitus on kuitenkin nostanut asteittain turpeen verotusta ensin vuoden 2013 alusta lukien 4,90 euroon/MWh ja sitten vuoden 2015 alusta lukien 5,90 euroon/MWh. Samalla hallitus aikoo vähentää metsäenergian muuttuvahintaista tuotantotukea merkittävästi niin, että sen enimmäismäärä laskisi 18 euron/MWh sijasta noin 13 euroa/MWh. Tämä muutos on sinänsä looginen, jos hyväksyy turpeen veron toteutetun suuruisen kiristämisen. Keskusta ei ole kuitenkaan sellaista hyväksynyt.

Toimiva puun käyttö vaatii oheispolttoaineekseen vissin määrän turvetta. Nämä polttoaineet ovat ainakin toistaiseksi sidottu polttoteknisesti yhteen.

Hallituksen esitys ei muuta puun ja turpeen välistä kilpailusuhdetta. Käytännössä esitys kuitenkin merkitsee puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailuaseman heikkenemistä suhteessa kivihiileen, maakaasuun ja öljyyn, ennen muuta kivihiileen.

Niinpä muutamia puun ja turpeen yhteiskäyttöön perustuvia pitkälle valmisteltuja hankkeita on pantu jäihin (Rovaniemi) ja useammankin käynnistymässä olleen hankkeen suunnittelu on lopetettu. Useammallekin juuri valmistuneelle puun ja turpeen yhteiskäyttöön perustuvalle CHP-hankkeelle esitys on ikävä takaisku. Niiden liiketoiminnan perusteet muuttuvat heti valtion yksipuolisen ratkaisun seurauksena. Menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä.

Pahimmillaan esitys merkitsee turpeen käytön korvautumista kivihiilellä, mikä on vastoin kaikkia vihreän energian edistämisen toimenpiteitä.

Kuluttajien kannalta hallituksen esitys merkitsee ennen muuta kaukolämmön hinnan kallistumista. Sekin on vastoin "puhtaan energian" edistämistoimia. Kaukolämmön korvautuminen vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tapahtuu useimmiten päästöllisillä energiavaihtoehdoilla tai ydinvoimalla.

Keskustan eduskuntaryhmä on hyväksynyt turpeen verotasoksi 2,90 euroa/MWh. Olemme vastustaneet veron nostamista 5,90 euroon/MWh.

Hallituksen nyt esittämä muuttuvahintaisen tuotantotuen malli kaavoineen on periaatteessa hyväksyttävä tapa kytkeä turpeen vero ja puun puusähkön muuttuvahintainen tuotantotuki yhteen. Malli vastaa mitä ilmeisimmin myös EU:n komission asettamia pelisääntöjä.

Hyvää esityksessä on puun kaasutuksesta maksettava preemio.

Kun esitetty malli perustuu kuitenkin liian korkeaan turpeen verotasoon, ei esitystä voida hyväksyä. Keskusta edellyttää, että hallitus palauttaa turpeen veron aikaisemmin päätetylle 2,90 euron/MWh tasolle ja uudistaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia sen pohjalta vielä ennen kuluvan vuoden vaihdetta.

Samalla esitämme, että hallitus muutoinkin huolehtii kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvystä ja niillä tuotetun energian kohtuuhintaisuudesta.