Keskustan mielestä maa- ja metsätalous
sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat tulevaisuuden kasvualoja
maassamme. Tällä vihreällä kasvulla voidaan
synnyttää laajasti kotimaisiin voimavaroihin perustuvia
uusia työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. Vihreä kasvu
tukee vahvasti kansantalouttamme. Maahantuontia korvaavana ja vientiä vahvistavana
kotimaiseen työhön ja raaka-aineisiin perustuvana
toimialana se on tehokkain sektori vaihtotaseemme vahvistamiseen. Vihreä kasvu
ei kuitenkaan synny itsestään, vaan kehittyäkseen
se vaatii pitkäjänteisyyttä sekä luotettavaa
ja vakaata poliittista ilmapiiriä ja päätöksiä.
Uusiutuvan energian erilaiset käyttöteknologiat,
puhdas ilma ja vesi, cleantech, ovat suuria mahdollisuuksia suomalaiselle
teollisuudelle. Hallitus puhuukin lupaavasti puhtaasta teknologiasta,
ja onkin aivan oikein sanoa, että alan teknologiaan ja
yrittäjyyteen pitäisi satsata. Hallituksen puheet
ja teot ovat kuitenkin jälleen kerran ristiriidassa. Siinä missä Vanhasen
hallitus lisäsi alan t&k-rahoja lähes
3—4-kertaisiksi, Kataisen hallitus on leikkaamassa resursseja.
Näillä eväillä uudet työpaikat
jäävät syntymättä.
Kunnianhimoinen energiapolitiikka edellyttää rohkeita
investointeja, kuten esimerkiksi älykkäisiin sähköverkkoihin
satsaamista esimerkiksi Pohjoismaiden yhteishankkeena. Biotalous on
kokonaisuudessaan tuntuvasti laaja-alaisempi käsite kuin
pelkkää energiantuotantoa. Keskustan esittämä kasvurahasto
tarjoaa rahoituskanavan sellaisille kasvuyrityksille, jotka pyrkivät ratkaisemaan
biotalouteen liittyviä haasteita ja kehittämään
esimerkiksi puuraaka-aineesta aivan uudenlaisia tuotteita vaikkapa
lääketeollisuuden tarpeisiin.
Maaseutu, maaseudun ihmiset ja maaseudun vihreät elinkeinot
ovat jo nyt maksaneet kovan hinnan hallituksen säästötoimista.
Keskusta odotti, että hallitus olisi valtiontalouden kehysesityksessä vuosille
2014—2017 toteuttanut toimenpiteitä maa- ja metsätalouden
kannattavuuden parantamiseksi. Niitä ei tullut. Kehysesityksessään
hallitus jätti voimaan jo aiemmin tehdyt moninkertaisten
leikkausten kohdentamiset maaseudulle.
Keskusta edellyttää, että maa- ja
metsätalouden kehittämiseen ja investointeihin
on käytettävissä tarvittavat taloudelliset
tukiresurssit. Keskusta ei hyväksy kaavailuja, joissa investointien rahoittaminen
siirrettäisiin vuotuisen budjettirahoituksen varaan. Alkutuotannon
rakenteen kehittämisen ensisijaisen rahoituslähteen
tulee jatkossakin pohjautua rahastointiin, jonka pääomitus
on riittävällä tasolla tarpeeseen nähden.
Hallitus on toiminut maaseutua kohtaan toisin kuin se aloittaessaan
linjasi. Hallitusohjelmassa on painotettu useassa kohdassa maatalouselinkeinon
toimintaedellytysten, kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista.
Ohjelmassa on keskeisenä lähtökohtana
maaseudun monituloyrittäjyyden kehittäminen ja
vahvistaminen. Hallitus lupasi edistää energiantuotannon
monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian käytön
lisäämiseen. Alueiden vahvuuksista aiottiin hakea kasvua.
Lähes kaikissa edellä mainituissa tavoitteissaan
hallitus on toiminut tavoitteidensa vastaisesti.
Hallitus on myös puheissa ilmaissut tukevansa viime
vaalikaudella hyväksyttyä suurta energiapakettia.
Käytännön toimeenpanossa hallitus on
kuitenkin sitoutunut tähän vain osin. Käsittämättömintä on,
että hallitus on kiristänyt turpeen veroa ja leikannut
enimmillään kolmanneksen energiapuun tuesta. Se
on tarjonnut kivihiilelle valtavan kilpailuedun, millä puun
ja turpeen yhteiskäyttö väistyy yhä useammin.
Tämä on hiilenmusta linja ja täysin päinvastainen
kuin strategian edellyttämä hiilen nopea alasajo.
Keskusta on tehnyt erillisen lakialoitteen hakkeen tuen korottamisesta
ja turpeen veron alentamisesta vastaamaan vuonna 2012 voimassa ollutta
tasoa. Tämä kotimaista työllisyyttä tukeva
ja vaihtotasetta vahvistava veromuutos rahoitettaisiin puoliksi
korottamalla ulkomailta Suomeen tulevan kivihiilen veroa. Uralin
takaa kaivettua kivihiiltä ollaan kuskaamassa kiihtyvällä vauhdilla
Suomeen. Vuoden 2013 alkukuukausien aikana kivihiilen kulutus kasvoi
yli 30 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Suomen tulee ottaa vakavasti biotalouteen ja luonnonvaroihimme
liittyvät moninaiset mahdollisuudet. Energiapolitiikan
osalta tähtäin tulee asettaa jo 2020-luvulle ulottuviin
konkreettisiin ratkaisuihin. Keskusta on esittänyt, että 2020-luvulle
ulottuvan energiapolitiikan tavoitteeksi asetetaan 50/50/50-sääntö.
Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030-menessä Suomen
energiantuotanto on vähintään 50-prosenttisesti
uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua ja vähintään
puolet käyttämästämme energiasta
on alkuperältään suomalaista. Lisäksi
päästöjä on alennettava 50 prosenttia
vuoteen 2030 mennessä.
Ajatuspaja e2 on esittänyt Harppaus biotalouteen -työpaperissa
(e2 raportti 2/2013) useita toimenpidesuosituksia biotalouden
edistämiseksi. Keskustan eduskunta ryhmä pitää raportin
toimenpidealoitteita kannatettavina.
Toimenpidesuosituksia biotalouden edistämiseksi:
- Kansallisesta biotalousstrategiasta
pitää laatia tarpeeksi konkreettinen, kansallista
tahtotilaa vahvistava ja selvästi eurooppalaista tasoa kunnianhimoisempi.
Strategiassa on esitettävä uskottavat ja riittävät
rahalliset panostukset biotalouden edistämiseen. Nyt ei
ole julistusten, vaan käytännön toimien
aika.
- On perustettava uusi valtionyhtiö ja sijoitusrahasto
tukemaan biotalouden hankkeita ja investointeja.
- Kansalaisille ja yhteisöille on kehitettävä uusia
keinoja osallistua biotalousyritysten rahoittamiseen (biotalousrahasto).
- Haittaveroja ja investointitukia on suunnattava biotalouden
edistämiseen ja alan kotimaisen kysynnän vahvistamiseen.
- Erityistä huomiota on kiinnitettävä pieniin
ja keskisuuriin yrityksiin. Valtion on omilla toimillaan ohjattava
yritystenT&K-panostuksia.
- Moninaisen poliittisen ja yhteiskunnallisen paineen synnyttäminen
biotalouden edistämiseksi. Mielipidevaikuttajien ja kansalaisten vakuuttaminen
teeman tärkeydestä.
- Vaikuttaminen EU:ssa.
- Biotalouden edistämiseksi on käynnistettävä riittävän
isoja ja kunnolla rahoitettuja pilottihankkeita eri toimialoille:
energiantuotanto; tekstiilikuitu; puun kuitujen ja molekyylien uudet
käyttötavat; energiatehokkuuden kehittäminen;
suljetun kierron ketjut (kokonaisvaltainen kokeilu, jossa mukana
pienteollisuutta, maatiloja ja logistiikkapalveluja); biojalostamot
(biopohjainen energiantuotanto, monipuoliset erotustekniikat käytössä,
prosessiensivuvirrat huomioitu)
- Suomalaiset biotalouteen liittyvät innovaatiot
on kartoitettava, ja niiden valuminen ulkomaille on estettävä.
- Puurakentamista on edistettävä tuotekehityksen,
rakennusmääräysten ja kaavoituksen keinoin.
Tämä avaa myös vientimahdollisuuksia.
- Puhdistuslaitoksia on kehitettävä paikallisiksi
lannoitetehtaiksi. Yhdyskuntien jätteet on saatava kiertoon.