Perustelut
Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan unionin
vuoden 2010 tilinpäätös antaa olennaisilta
osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta
asemasta sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta.
Myös varainhoitovuoden 2010 tilien perustana olevat EU:n
tulot ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset. Samoin
tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2010
tilien perustana olevat sitoumukset ovat olennaisilta osiltaan lailliset
ja asianmukaiset.
Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että valvontajärjestelmillä kyettiin
varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuus ja asianmukaisuus
kaiken kaikkiaan osittain vaikuttavasti. Maatalouden ja luonnonvarojen
toimintalohkoryhmän virhetaso (2,3 %)
sekä koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmän
virhetaso (7,7 %) oli olennainen (yli 2 %).
Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan tilien perustana olevien
maksujen todennäköisin virhetaso on 3,7 prosenttia.
Tilintarkastustuomioistuin katsoo edellisessä kohdassa
kuvattujen tekijöiden merkittävyyden perusteella,
että varainhoitovuoden 2010 tilien perustana olevien maksujen
virhetaso on olennainen, ja päätyy tältä osin
kielteiseen lausumaan tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta
ja asianmukaisuudesta.
Vuosikertomukseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa
arvioita ja tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia EU:n talousarviosta
rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta (Luku 8). Komission
pääjohtajien ja pääosastojen
raportointia, tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan tuloksellisuutta
on arvioitu moitteettoman varainhoidon periaatteiden eli taloudellisuuden,
tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunta
pitää uutta lähestymistapaa hyödyllisenä ja
katsoo, että unionin toiminnan tuloksellisuuden, tehokkuuden
ja vaikuttavuuden arviointia on edelleen syytä vahvistaa.
Unionin tuki- ja rahoitussääntöjen
sekä hallinnon yksinkertaistamista on valiokunnan mielestä edelleen
syytä määrätietoisesti jatkaa.
Monivuotisen rahoituskehyskauden taite on juuri se hetki, jolloin
unionin ja sen ohjelmien taloushallintoon ja tuloksellisuuteen voidaan
tehdä merkittäviäkin parannuksia. Suomi
voisi myös nykyistä enemmän hyödyntää Euroopan
unionilta saatavan lisärahoituksen mahdollisuuksia rakennemuutosten
hoidossa. Globalisaatiorahastosta on myönnetty rahoitusta
muissakin EU-maissa tapahtuneille vastaaville rakennemuutoksille. Valtiontalouden
tarkastusviraston tekemän tarkastuksen perusteella rahoituksen
hakuprosessi on monimutkainen ja työläs. Valiokunnan
mielestä näihin ongelmiin tulee etsiä ratkaisua
myös kansallisin keinoin.
Etenkin maataloustuessa, mutta myös muilla sektoreilla
sähköistä hallintoa on tarpeen lisätä ja
päätöksenteon perustana olevien tietokantojen
ja mittausten laatua parantaa. Valiokunta pitää erityisen
tärkeänä osa-alueena maatalouden peltolohkokarttojen
ja niiden mittausaineistojen ja mittaustapojen kehittämistä.
Esimerkiksi peltojen pinta-alojen laskennassa sovellettavasta mittaustavasta
johtuvat poikkeamat ja mittausvirheet ovat johtaneet maanviljelijöiden
kannalta kohtuuttomiin oikeudellisiin seuraamuksiin ja taloudellisiin
menetyksiin.
Valiokunta pitää tärkeänä Euroopan
unionin hankintalainsäädännön
käynnissä olevaa kokonaisuudistusta ja painottaa
sen tarjoamia mahdollisuuksia hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi
ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä kilpailun
ja markkinoille pääsyn lisäämiseksi.
Tarkastusvaliokunta on jo aiemmin mietinnössään
valtion vuoden 2010 tilinpäätöskertomuksesta
(TrVM 1/2011 vp — K
10/2011 vp, K 12/2011
vp) ja valtion talousarviosta vuodelle 2012 antamassaan
lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle (TrVL 5/2011
vp — HE 59/2011 vp) kiinnittänyt
huomiota Euroopan unionin pysyvän vakausmekanismin (EVM)
ulkoisen valvonnan ja tarkastuksen vakaviin puutteisiin. Euroopan
tilintarkastustuomioistuin on omassa kannanotossaan (toukokuu 2011)
todennut, että aina kun julkista rahaa käytetään
(suoraan tai välillisesti), mukana on oltava myös
riittävä julkinen valvonta, tilivastuu ja läpinäkyvyys.
Valiokunta pitää onnistuneena toimintaa, jossa
euroalueen jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten
(Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
yhteistyön ja aloitteellisuuden tuloksena on Euroopan vakausmekanismista
tehdyn valtiosopimuksen artikloihin 28—30 otettu uudistetut
säännökset vakausmekanismin sisäisestä valvonnasta
sekä ulkoisesta tarkastuksesta. Uudistetut artiklat vastaavat
olennaisilta osin myös kansainvälisen valuuttarahaston
IMF:n vastaavia menettelyitä.
EVM-valtiosopimuksen 28 artiklan mukaan EVM:ssä tulee
olla kansainvälisten standardien mukainen sisäinen
tarkastus, 29 artiklan mukaan EVM:llä on riippumattomat
ulkoiset tilintarkastajat, jotka antavat kertomuksen tilinpäätöksestä,
ja 30 artiklan mukaan EVM:llä on riippumatonta tarkastusta
varten lisäksi 5-jäseninen tarkastuslautakunta,
joka raportoi havainnoistaan johtokunnalle ja antaa lisäksi
vuosikertomuksen EVM:n hallintoneuvostolle eli euroalueen
valtiovarainministereille. Vuosikertomus toimitetaan myös
jäsenvaltioiden parlamenteille ja tarkastusvirastoille.
Euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen
(ERVV) kohdalla ei vastaavaa julkista tarkastusta ja valvontaa ole
järjestetty, mitä on pidettävä epätyydyttävänä tilana.