Perustelut
Vaalirahoitusvalvonnan tavoitteet ja ilmoitusvelvollisuus
Lain tavoitteena on lisätä vaalirahoituksen
avoimuutta sekä tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista.
Vaalirahoituslailla säädellään poliittisen
toiminnan rahoitusta. Lain perustelujen mukaan säätelyn
keskeinen tavoite on ehkäistä korruptiota ja taata
riittävät voimavarat poliittisen järjestelmän
toiminnalle. Tällä tavalla edistetään
kansanvaltaa ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta. Avoimet
ja rehelliset vaalit ovat toimivan länsimaisen demokratian
kulmakivi. Keskeinen osa avoimuutta on se, että äänestäjillä on
mahdollisuus saada tietää, mistä puolueet tai
muut ehdokkaita asettavat mielipidesuunnat ovat saaneet kampanjaansa
merkittävää rahoitusta. Voimakas taloudellinen
riippuvuus yhdestä rahoittajatahosta voi synnyttää epäilyksiä rahoittajan
pyrkimyksistä vaikuttaa epäasiallisesti ehdokkaita
asettavan tahon harjoittamaan politiikkaan. Ilmoitusvelvollisuus
lisää julkista tietoa ehdokkaiden mahdollisista
sidonnaisuuksista, ja sen odotetaan myös rajoittavan ehdokkaiden
vaalikampanjoiden kulujen kasvua.
Vaalirahoituslain tavoitteena on selkeyttää vaalirahoituksen
ilmoitusvelvollisuuden sisältöä. Poliittisen
toiminnan luonne huomioon ottaen laissa ei ole ollut mahdollista
ennakoida kaikkia soveltamistoiminnassa vastaan tulevia tilanteita.
Lailla tavoitellaan ilmoitusjärjestelmää,
joka on riittävän kattava ja samalla noudatettavissa
ilman kohtuutonta vaivaa ehdokkaalle. Ehdokkaan oikeusturvan ja
ilmoitusten vertailukelpoisuuden turvaamiseksi laissa on pyritty
mahdollisimman selkeään ilmoitusjärjestelmään.
Presidentinvaaleissa ilmoitusvelvollinen on ehdokkaan asettanut
puolue ja ehdokkaan asettaneen valitsijayhdistyksen vaaliasiamies.
Kaikki vaaliehdokkaat olivat puolueen asettamia, ja ilmoitusvelvollisia
oli yhteensä kahdeksan.
Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama valvonta ja lain
toimivuus
Vaalirahoituslain mukaan tarkastusviraston valvonta käsittää käytännössä vaalirahoituslain
5—8 §:ien muodostaman kokonaisuuden.
Valvontatehtävä painottuu ilmoitusvelvollisuuden
noudattamisen valvontaan, ja valvonnan pääpaino on
ilmoituksen muodollisessa oikeellisuudessa. Lain muiden säännösten
valvonta ei kuulu tarkastusviraston tehtäviin. Esimerkiksi
lain 4 §:ssä tarkoitetut ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset
eivät kuulu tarkastusviraston valvontakokonaisuuteen vaan
poliittisen vastuun piiriin.
Tarkastusvirastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada
muuta tietoa vaalirahoitusvalvontaa varten kuin mitä vaalirahoituslaissa
mainitaan. Presidentinvaalikampanjan organisointi vaihteli eri puolueiden
välillä. Osalla puolueista kampanja oli puolueen
johtamaa ja siihen liittyvät tapahtumat puolueen päätösvallassa.
Osa oli puolestaan toteutettu tukiyhdistysvetoisesti, jolloin puolueen
määräysvalta oli rajoitettu ja puolue
saattoi toimia ainoastaan yhtenä rahoittajana. Suurin euromääräinen
vaalikampanja oli ilmoitusten perusteella 2 033 780,25
euroa, pienin 80 323,97 euroa ja keskiarvo 739 255
euroa.
Tarkastusviraston mukaan vaalirahoituslain prosessi on yleisellä tasolla
toimiva. Presidentinvaalit muodostavat kuitenkin erityistilanteen, kun
ilmoitusvelvollisena toimii puolue eikä ehdokas, kuten
muissa vaaleissa. Presidentinvaaleista saatu kokemus osoitti, että tukiyhdistyksillä
oli
useassa kampanjassa erittäin keskeinen rooli. Puolue vastaa
tästä huolimatta ilmoitusvelvollisena vaalirahoitusilmoituksen
oikeellisuudesta, eikä laki huomioi puolueen tiedonsaantioikeuksia
tukiyhdistyksiltä, mikäli nämä eivät
itse myötävaikuta tietojen luovuttamiseen. Tarkastusvirasto
voi kohdistaa tietopyynnön ainoastaan ilmoitusvelvollisille.
Näissä presidentinvaaleissa tarkastusvirasto sai
kaikilta puolueilta ja tukiyhdistyksiltä kirjanpitoraportit.
Myös asiantuntijakuulemisessa tähän,
näissä vaaleissa teoreettiseksi jääneeseen
valvontaongelmaan, kiinnitettiin huomiota ja tuotiin esille mahdollinen
lainsäädännön muutostarve. Tarkastusvaliokunta
käsittelee seuraavaksi kunnallisvaaleja koskevan vaalirahoituskertomuksen keväällä
2013,
jonka jälkeen valiokunta on käsitellyt kertaalleen
kaikki erilaisia vaaleja koskevat vaalirahoituskertomukset. Tämän
jälkeen valiokunta ilmaisee käsityksensä vaalirahoitusvalvonnan
kehittämistarpeista.