Perustelut

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetusehdotus on pääpiirteissään kannatettava. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetusehdotuksella pyritään vahvistamaan ESR:n ja Euroopan työllisyysstrategian välistä yhteyttä ja tukemaan nykyistä tehokkaammin työllisyysstrategian suuntaviivojen ja suositusten toteuttamista.

Valiokunta kannattaa asetusehdotusten pyrkimystä EU:n ja jäsenmaiden toiminnan entistä paremmaksi yhteensovittamiseksi. Tärkeää on muodostaa selkeä näkemys siitä, mitä lisäarvoa ESR-rahoituksella halutaan saada aikaan.

Artiklan 3 mukaan ESR-toimien painopisteitä ovat: 1) työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen, 2) työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työhön pääsyn aktivoiminen, työssäoloajan pidentäminen sekä naisten ja maahanmuuttajien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, 3) heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy ja 4) työllisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn edistäminen kumppanuuksien ja sopimusmenettelyjen avulla. Nämä painopisteet ovat valiokunnan käsityksen mukaan Suomen tilanteeseen hyvin sopivia.

Lähentymistavoitteen perusteella voidaan tukea muun muassa koulutusjärjestelmien kehittämistä, inhimillisten voimavarojen kehittämistä tutkimuksessa ja innovaatiossa sekä julkishallinnon toimivuuden parantamista. Jotta voidaan turvata tämäntyyppisten kehittämistoimien jatkuvuus koko Suomen alueella myös uudella ohjelmakaudella, valiokunta pitää tärkeänä, että niiden rahoitus on mahdollista myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa.

ESR-toimia tulee voida toteuttaa sekä keskitettyinä laajoina hankkeina että pienimuotoisina ruohonjuuritason projekteina. Pienissä hankkeissa toimijoina ovat usein kansalaisjärjestöt tai muut kolmannen sektorin toimijat, joiden hyvä paikallistuntemus ja läheinen kosketus arkipäivän todellisuuteen auttavat löytämään innovatiivisia uusia toimintatapoja ja saamaan aikaan vaikuttavia tuloksia pienin kustannuksin.

Valiokunta korostaa tarvetta yksinkertaistaa ESR-hankkeiden hallinnointia ja kehittää erilaisia tukitoimia, joilla hankkeiden toteuttaminen tehdään entistä helpommaksi erityisesti kolmannen sektorin toimijoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisuudet tukea alueellisten ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelukeskusten perustamista tai rahoittaa tarvittavien tukipalvelujen hankkimista ostopalveluina.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kolmannen sektorin toimijoilla ei yleensä ole käytettävissään varoja, joilla hanketta voitaisiin rahoittaa, vaan tukirahojen tullessa jälkikäteen ne joutuvat turvautumaan lainarahoitukseen. Tästä syystä valiokunta pitää ongelmallisena säännöstä, jonka mukaan rahoitusta ei myönnettäisi korkokustannuksiin, ja katsoo, että korkokuluja koskeva rajoitus tulisi poistaa. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan ESR-projekteilla on ollut ongelmia myös tuen saamisessa eräisiin muihin välttämättömiin kustannuksiin, kuten työterveyshuolto- ja vuokrakuluihin. Mahdollisuudet maksaa lisäpalkkaa yhdistelmätuella palkatulle ovat olleet erilaiset riippuen siitä, minkä ministeriön hallinnoimasta hankkeesta on ollut kyse.

Valiokunta kiinnittää laajemminkin huomiota siihen, että ESR-rahoitukseen liittyy paitsi EU-säännösten aiheuttamaa myös kotimaisten säännösten ja ohjeiden kirjavuudesta johtuvaa byrokratiaa, joka tekee rahoituksen hakemisen ja hankkeiden hallinnoinnin tarpeettoman hankalaksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hankkeisiin liittyvät kotimaiset säännökset ja käytännöt kartoitetaan välittömästi ja ryhdytään toimiin, jotta ennen uuden ohjelmakauden alkua eri ministeriöiden ja hallinnonalojen säännökset ja ohjeet saadaan yhdenmukaistettua ja tarpeeton hallinnointi poistettua.

Valiokunta pitää tärkeänä asetusehdotuksen mukaista inhimillisten voimavarojen kehittämistä yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella. Valiokunta korostaa kuitenkin ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjien keskeistä merkitystä myös ESR:n tukeman koulutuksen järjestämisessä.

Valiokunta pitää kannatettavana asetusehdotuksen pyrkimystä kannustaa työmarkkinajärjestöjä osallistumaan nykyistä enemmän työllistämistoiminnan käytännön toteuttamiseen. ESR-hankkeista päätettäessä tulee välittömien työllisyysvaikutusten ohella kiinnittää huomiota myös yleiseen ilmapiiriin aktivoivasti vaikuttavaan toimintaan, jolla voi olla merkittäviäkin työllisyysvaikutuksia pitemmällä aikavälillä.