Perustelut

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki. Lailla uudistetaan nykyisen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenne kokonaisuudessaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esityksessä ehdotettua uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. Työtapaturmaa, ammattitautia ja kuntoutusta koskevien säännösten kokoaminen yhteen lakiin selkiyttää säännösten kokonaisuutta ja helpottaa siten lain soveltamista ja vakuutettujen oikeuksien ja velvollisuuksien hahmottamista.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt esitystä oman toimialansa osalta ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Työpaikan kosteusvaurion aiheuttama sairastuminen

Kosteusvauriomikrobeihin liittyvät terveydelliset ongelmat ovat Suomessa yleisiä sekä työssä että kotona. Työpaikalla kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttama oireilu ja sairastuminen saattaa johtaa joidenkin työntekijöiden kohdalla pahimmillaan työskentelyn estymiseen kokonaan. Työkyvyn aleneminen tai menettäminen ei tällöin liity itse työn tekemiseen, vaan esimerkiksi rakennukseen, jossa työskentely tapahtuu.

Työolojen terveydellisyydestä huolehtiminen kuuluu työnantajan työsuojeluvelvoitteisiin. Työntekijällä on ammattitaudin kohdatessa oikeus korvaukseen. Korvauksilla turvataan työntekijän ja hänen omaistensa toimeentulo työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Ammattitautina korvaamisen edellytyksistä säädetään ammattitautilaissa.

Kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvien sairauksien toteaminen ammattitaudiksi tapahtuu samoin kuin muidenkin sairauksien kohdalla. Diagnostiikka ja ammattitautina korvaamisen edellytyksenä olevan syy-yhteyden osoittaminen on niiden kohdalla kuitenkin vaikeaa, koska lääketieteelliset tiedot ja selvitysmenetelmät kosteusmikrobisairauksien täsmällisistä aiheuttajista ovat edelleen puutteellisia. Pelkkää kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa työntekijän oireilua ei korvata, koska kysymyksessä ei ole ammattitautilain edellyttämä sairaus.

Myös todettujen kosteusvauriomikrobisairauksien korvaamiseen liittyy ongelmia. Esimerkiksi työpaikalla oireileva, mutta sen ulkopuolella oireeton henkilö katsotaan työkykyiseksi sekä tapaturmavakuutuksen että sairausvakuutuksen työkyvyttömyyskorvauksien näkökulmasta, koska hän on kykenemätön suorittamaan entisiä työtehtäviään ainoastaan sellaisissa työtiloissa, joissa esiintyy kosteusvauriomikrobialtistusta. Tämän seurauksena henkilö voi jäädä kokonaan ilman ansionmenetyskorvauksia taudin akuuttivaiheen jälkeen.

Saadun selvityksen mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain kokonaisuudistuksen yhteydessä valmisteltiin ehdotusta laiksi työpaikan kosteusvauriosta johtuvan työpaikan vaihdoksen tuesta tilanteessa, jossa työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttama oirekokonaisuus estää työskentelyn, mutta ammattitautia ei voida lääketieteellisesti todentaa. Tarkoituksena oli säätää 3 vuoden määräaikainen kokeilulaki, jonka avulla olisi voitu selvittää niin kustannusvaikutuksia kuin myös sääntelyn mahdollisuuksia edistää työntekijän uudelleensijoittumista työelämään. Valmistelussa ei kuitenkaan päästy sopimukseen ehdotuksesta.

Valiokunta toteaa, että vaikka oireilun aiheuttajaa ei pystytä aukottomasti selvittämään, työpaikoilla esiintyvät kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvät ongelmat ovat sinänsä kiistattomia ja niillä on iso vaikutus työntekijän terveyteen ja työurien pituuteen. Valiokunta korostaa osaamisen kehittämistä kosteus- ja homeongelmien selvittämisessä ja ennalta ehkäisemisessä. Rakennuksen kosteusvaurio-ongelman vuoksi oireilevalle tai sairastuneelle työntekijälle tilanne on hankala, koska hän on kykenemätön suorittamaan tehtäviään tiloissa, joissa hän altistuu kosteusvauriomikrobeille, eikä hän voi jatkaa työssään työtilan vuoksi. Hän ei ole varsinaisesti työperäisesti sairastunut, joten hän on työperäisesti sairastuneille suunnatun korvausjärjestelmän ulkopuolella.

Valiokunta pitää tilannetta työntekijän näkökulmasta kohtuuttomana ja pyytää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa harkitsemaan, että kosteusvauriomikrobien vuoksi tehtäviensä suorittamisesta estyneen työntekijän turvaksi valmistellaan "muutosturvamalli", joka mahdollistaa toimeentulon ja tarjoaa apua uuden työn löytämiseksi tai uuteen ammattiin kouluttautumiseksi.