Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialalla vuoden 2012 talousarvion keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyyden tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Työllisyysasteen nosto on avainasemassa julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi. Työvoiman kysyntää pyritään lisäämään tukemalla yritysten kehittymistä, muutosten hallintaa ja työurien jatkumista sekä toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta. Työttömyyden vähentämiseen pyritään kohdistamalla toimia erityisesti pitkäaikaistyöttömiin sekä työmarkkinoille tuleviin nuoriin ikäluokkiin.

Talousarvioesityksessä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahoiksi (momentti 32.30.51) ehdotetaan 481 miljoonaa euroa. Määrä on pienempi kuin mitä työllistämisrahoihin on osoitettu kuluvan vuoden talousarviossa sekä kesällä annetussa lisätalousarviossa yhteensä. Työttömyys on kuluvana vuonna jatkanut laskuaan, ja talousarvioesityksessä on lähdetty siitä, että työttömyysaste vuonna 2012 edelleen laskee 0,3 prosenttiyksiköllä 7,6 prosenttiin. Työttömyyden alentamistavoite on haastava, koska maailmantalouden epävarmuudesta johtuen talouskehityksen ennustettavuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta myös Suomessa. Talouden näkymät ovat esityksen antamisen jälkeen jo heikentyneet, ja mikäli talouskasvu hiipuu, voi työttömyyden lasku pysähtyä. Työttömyys voi jopa lähteä hienoiseen nousuun työvoiman vähentymisestä huolimatta.

Työllistämismäärärahojen mitoituksella työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2012 lasketaan olevan keskimäärin 87 000 henkilöä, joka on reilusti vähemmän kuin kuluvana vuonna, mutta laskelmien mukaan aktivointiaste kuitenkin nousisi 26,4 prosenttiin työttömyyden vähentyessä. Tämän hetken suhdannenäkymien valossa aktivointiasteen saavuttaminen varatuilla määrärahoilla on epävarmaa. Valiokunta painottaa, että työttömyyden vähentämiseksi työvoimapoliittisiin toimiin tulee olla riittävä rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallituksella on valmius osoittaa lisärahoitusta työllistämiseen, jos työttömyys merkittävästi pahenee.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen

Pitkäaikaistyöttömien määrä on työttömyyden laskusta huolimatta ollut edelleen kasvussa. Valiokunta pitää hallituksen linjauksia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä erittäin tervetulleina.

Työllistämistoimien tehostamiseksi ensi vuonna käynnistetään kokeiluhanke, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistämisen päävastuu siirtyy kokeiluun mukaan tulevalle kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Talousarvioehdotuksessa kokeilun käynnistämiseen kohdistetaan 5 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilussa pyritään kuntien ja työvoimahallinnon yhteistyönä luomaan joustavia malleja eri hallinnonalojen palveluiden sekä tukien käytölle. Kokeilusta tulee tarvittaessa säätää määräaikaisella lailla, jotta uusien toimintamallien käyttöönotto mahdollistuisi.

Pitkäaikaistyöttömiä palvelevien työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan ja kuntien yhteisten työvoimanpalvelukeskusten toimintamallia ryhdytään talousarvioon varatulla 5 miljoonan euron määrärahalla laajentamaan koko maahan. Valiokunta pitää mallin laajentamista hyvin tärkeänä, mutta toteaa, että rahoituksen lisäämiseen tulee jatkossa varautua, jotta laajentaminen voisi suunnitellusti toteutua ja nykyisin toiminnassa olevien palvelukeskusten toiminta ja toiminnan kehittäminen tulisi turvatuksi. Valiokunta korostaa, että Kelan on omalta osaltaan sitouduttava entistä paremmin keskusten toimintaan ja osoitettava niihin tarvittavat henkilöstöresurssit.

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen

Hallitusohjelman mukaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen parannetaan. Tavoite vaatii sen varmistamista, että työvoimapalveluita ja -tukia käytetään nykyistä tehokkaammin heidän työllistämisensä tukena. Vammaiset ja vajaatyökykyiset ovat TE-toimistojen palvelujen alikäyttäjiä, eikä palveluvalikkoa osata nykyisin riittävän hyvin hyödyntää. Esimerkiksi työhönvalmentajan käyttö pitäisi saada vakiinnutettua ja sitä tulisi käyttää myös osana muita työvoimapoliittisia palveluita, kuten palkkatukijaksoja ja työharjoittelua.

Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisessä palkkatuella on keskeinen merkitys. Palkkatuen käyttöä näiden ryhmien työllistämiseen rajoittaa kuitenkin sen määräaikaisuus. Valiokunnan näkemyksen mukaan hallitusohjelmassa asetettu tavoite vammaisten ja vaikeasti työllistyvien pysyvän palkkatuen kehittämisestä on tärkeä ja se tulee pikaisesti valmistella. Vammaisen työskentelyn tueksi tarkoitetun työolosuhteiden järjestelytuen käyttö on ollut vähäistä, vaikka sen avulla voitaisiin rahoittaa mukautuksia, joita vammaisen työskentely työpaikalla edellyttää. Tuen vähäisen käytön syynä on osin sen huono tunnettavuus, mutta toisaalta myös sen tason jälkeenjääneisyys kustannustason kehityksestä. Valiokunta katsoo, että tuen kehittämistarpeet tulee selvittää.

Valiokunta pitää myönteisenä, että työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi ja siihen osoitetaan ensi vuonna 1,5 milj. euroa hankerahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Työpankki pienentää työllistävän yrityksen riskiä ja kannustaa työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä ja muita hankalasti työllistyviä. Työpankin välityksellä osatyökykyisille voidaan avata väyliä avoimille työmarkkinoille. Valiokunta katsoo, että niitä henkilöitä varten, jotka monista tukitoimista huolimatta eivät työllisty avoimille työmarkkinoille, tulisi kehittää nykyistä vahvemmat ja pysyvämmät välityömarkkinat.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan täysimääräisesti voimaan vuonna 2013. Yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Talousarvioesityksessä yhteiskuntatakuun toteuttamista varten kohdennetaan 36 miljoonaa euroa työllisyys-, koulutus- ja erityistoimen momentille 32.30.51.

Valiokunta pitää yhteiskuntatakuun toteuttamista erittäin tärkeänä. Valiokunta painottaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakasta panostusta nuorten koulutus- ja työllistämispalveluihin ja niiden kehittämiseen sekä nuorten yksilöllisen ohjauksen ja tuen lisäämiseen. Nuoret tarvitsevat heille räätälöityjä ja joustavia hallinnolliset rajat ylittäviä kokonaisvaltaisia palveluja, jotka tukevat ja kannustavat koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Työelämän ja yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolella olevien nuorten suuri määrä osoittaa, että nuorille nykyisin suunnatut koulutus- ja työllistämispalvelut ja ohjaus eivät kattavasti tavoita niitä nuoria, joiden työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen pääsy vaatisi erityistä tukea.

Alle 25-vuotiaiden työttömyys alkoi taantuman jälkeen laskea vuoden 2009 lopulta lähtien. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin muuta työttömyyttä kausi- ja suhdanneherkempää, ja pelättävissä on, että se kääntyy uudelleen kasvuun, jos talouskehitys heikkenee. Tämän vuoksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nuorten työttömyyden kasvuun varaudutaan riittävän varhaisessa vaiheessa siten, että tarvittaessa nuorten työllistämis- ja aktivointitoimiin voidaan ryhtyä ripeästi. Valiokunta painottaa, että hallituksella tulee olla valmius osoittaa lisärahoitusta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

TE-toimistoissa nuorten palvelun kehittäminen vaatii henkilöstöresurssien lisäämistä ja henkilöstön kouluttamista nuorten ohjaamiseen ja palveluun. Nuoren tulee tarvittaessa saada keskustella asiantuntevan ammattihenkilön kanssa tulevaisuudestaan, ja hänen on saatava oikeaa tietoa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan TE-toimistojen henkilöstöresurssit ovat yhteiskuntatakuun edellyttämään palvelutarpeen kehittämiseen nähden kuitenkin niukat. Taantuman aikana henkilöstön palkkaamiseen saatiin väliaikaisesti lisärahoitusta, mutta rahoitus päättyy vuoden 2012 lopussa, juuri kun yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaatisi panostusta nuorten yksilölliseen ohjaukseen. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että ilman riittävää ja asiantuntevaa henkilöstöä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen 3 kuukauden määräajassa vaarantuu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi kohdennetaan määrärahoja etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka ensisijaisena tehtävänä on auttaa palvelujärjestelmien ulkopuolella olevia nuoria, jotka eivät ilman tukea osaa tai halua hakea apua monimutkaisesta palveluverkosta. Nuorten työpajat puolestaan ovat alle 29-vuotiaille tarkoitettuja työharjoittelu- ja työvalmennuspaikkoja, joissa nuorelle voidaan tarjota tukea moniammatillisesti. Valiokunta katsoo, että työpajojen, etsivän nuorisotyön, TE-toimistojen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä tulee lisätä. Työpajojen toimintaa tulee kehittää parhaiden käytäntöjen pohjalta koko maassa muun muassa lisäämällä niissä järjestettävää erimuotoista tutkintoon tähtäävää koulutusta.

Maahanmuuttajien työllistäminen

Hallituksen tavoitteena on hallituskaudella puolittaa maahanmuuttajien työttömyys ja nostaa työllisyysastetta sekä parantaa kotouttamispolitiikan vaikuttavuutta. Valiokunta pitää tavoitetta hyvänä, mutta haastavana. Valiokunta huomauttaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta kotouttamiseen ja maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseen. Maahanmuuttajien on muuta väestöä vaikeampaa työllistyä, ja työllistyminen on hyvin pitkälle riippuvainen suhdanteista. Valiokunnan käsityksen mukaan ensisijaista maahanmuuttajien kotoutumisessa ja työllistymisessä on kotoutumiskoulutuksen ja muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden riittävyys siten, että toimenpiteisiin ohjaudutaan nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan ulkomaalaiset työllistyvät työvoimapoliittisten toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset.

Talousarvioesityksessä kotoutumiskoulutukseen on kohdennettu 34 miljoonaa euroa aktiivisen työvoimapolitiikan momentilta 32.30.51. Määrä on sama kuin vuonna 2011. Valiokunta huomauttaa, että uusi laki kotoutumisen edistämisestä toi kotouttamistoimenpiteiden piiriin entistä suuremman joukon maahanmuuttajia ilman, että kotoutujien määrän kasvu olisi huomioitu määrärahatarpeessa. Valiokunta katsoo, että määrärahojen riittävyys tulee selvittää ja myös maahanmuuttajien työllistämiseen tulee olla valmius osoittaa lisärahoitusta työllisyyskehityksen niin vaatiessa.