Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Yleistä

Ehdotetulla lailla työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta lakisääteistetään yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Valiokunta pitää eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvan työvoiman palvelukeskusten toimintamallin vakinaistamista erittäin hyvänä ja kannatettavana uudistuksena. Nykyinen toimijoiden vapaaehtoiseen sopimukseen perustuva toimintamalli on osoittautunut hyväksi tavaksi sovittaa yhteen työttömän tarvitsemia julkisia työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita ja Kelan kuntoutuspalveluita. Valiokunta pitää toimintamallin valtakunnallistamista hyvänä, sillä se lisää eri alueilla asuvien pitkään työttömänä olleiden henkilöiden yhdenvertaisuutta. Asiakkaan kannalta selkeä parannus on, että työllistymistä edistävät palvelut ovat saatavissa yhdestä toimipisteestä.

Valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu sääntely tulee etenkin yhteispalvelun alueellisen järjestämisen osalta arvioida uudelleen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen.

Asiakkuuden määrittely ja kesto

Työttömän yhteispalvelun tarve arvioidaan, kun henkilö on saanut 300 päivää työmarkkinatukea tai hän on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä tietyn ajan. Alle 25-vuotiailta edellytetään vähintään kuuden kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä ja 25 vuotta täyttäneiltä vähintään 12 kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Monialainen yhteispalvelu on tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisen edistäminen edellyttää kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista.

Valiokunta katsoo, että erityisesti nuorten kohdalla palveluihin tulisi voida ohjata jo ennen kuuden kuukauden työttömyyttä. Esimerkiksi erityisoppilaitoksista valmistuu henkilöitä, joiden työllistymiseen tarvitaan alusta lähtien eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä ja erilaisten palvelujen ketjuttamista. Myös koulupudokkaiden tilanteeseen tulee pystyä vaikuttamaan heti koulun päättymisen tai työttömäksi jäämisen jälkeen. Valiokunta korostaa, että palveluihin ohjaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on sekä asiakkaan että toimijoiden edun mukaista, ettei työttömyys turhaan pitkittyisi.

Monialainen yhteispalvelu alkaa intensiivisellä enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana työttömän palvelutarve arvioidaan monialaisesti ja hänen kanssaan laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan työttömän palvelutarpeen edellyttämistä työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Kartoitusjaksoa ei katsota työllistymistä edistäväksi palveluksi, mutta kartoitusjakso ei ole esteenä työllistymistä edistävään palveluun osallistumiselle.

Valiokunta ilmaisee huolensa kartoitusjakson riittävästä kestosta ja huomauttaa, että useissa kunnissa esimerkiksi palvelutarpeiden määrittelyn kannalta välttämättömiä erikoislääkärin palveluita voidaan joutua odottamaan useita viikkoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiakkaat ohjataan jo kartoitusjakson aikana heidän tarvitsemiinsa terveystarkastuksiin ja muihin tarvittaviin selvityksiin.

Valiokunta pitää hyvänä, että asiakkuuden kestoa ei määritellä, vaan että kesto määräytyy yksilökohtaisesti asiakkaan ja viranomaisten yhdessä tekemän palvelutarpeen arvion perusteella. Valiokunta kuitenkin korostaa, että tavoitteena tulee olla, että asiakkuudet eivät veny kestoltaan aiheettoman pitkiksi ja että asiakkaat siirtyvät yhteispalvelusta viivytyksettä työmarkkinoille tai muiden palvelujärjestelmien piiriin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on myös henkilöitä, joiden työkyky on pysyvästi alentunut siinä määrin, että heillä on oikeus osa-aikaiseen tai täysiaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Nämä henkilöt tulee ohjata eläkeselvittelyyn.

Palvelujen saatavuus

Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva työvoiman palvelukeskusmalli toimii 124 kunnan alueella. Esityksen mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella tulee olla vähintään yksi toimijoiden yhteinen yhteispalvelua tarjoava toimipiste. Valiokunta ilmaisee huolensa tarvittavien lähipalveluiden saavutettavuudesta ja tähdentää, että palvelupisteitä tulee olla riittävästi ja niiden palvelut helposti tavoitettavissa koko maassa. Valiokunnan mielestä työssäkäyntialueen mukainen toimipisteiden palveluverkko olisi toimivin. Pitkät välimatkat ja niistä aiheutuvat kustannukset eivät saa muodostua palvelun saamisen esteeksi. Tarvittaessa palvelut on vietävä lähelle asiakkaita esimerkiksi tarjoamalla palvelua liikkuvista palveluautoista tai siten, että virkailijat matkustavat työttömän asuinpaikkakunnalle.

Monialainen yhteispalvelu on henkilökohtaista kasvokkain tapahtuvaa palvelua, joka edellyttää tiivistä vuorovaikutusta työttömän ja palvelua tarjoavan toimijan välillä. Uudistuksen myötä palvelun asiakasmäärät tulevat kasvamaan nykyisestä. Työvoiman palvelukeskukset ovat mahdollistaneet työttömien palvelutarpeen mukaiset pitkäkestoisetkin asiakasprosessit, ja tarkoitus on, että palvelut voidaan jatkossa tarjota nykyistä useammalle työttömälle. Valiokunta korostaa, että kaikille mukana oleville viranomaisille tulee turvata riittävät resurssit palvelun toteuttamiseksi.

Työttömillä on työssäkäyviä enemmän terveydellisiä ongelmia, ja monet terveydelliset riskit lisääntyvät työttömyyden pitkittymisen myötä. Jos sairaudet ja kuntoutuksen tarve jäävät tunnistamatta, työmarkkinoilta syrjäytymisen riski kasvaa. Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemykseen siitä, että terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi on kartoitusjakson aikana erittäin tärkeää kartoittaa työttömän terveyspalvelujen tarve. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteispalvelun toimipisteissä on saatavilla säännöllisesti myös terveydenhoitajan palveluita.

Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossaan ilmaisemaan huoleen siitä, miten asiakasmäärien kasvusta aiheutuvaan palvelujen tarpeen kasvuun pystytään vastaamaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös Kelan tulisi pystyä tarjoamaan yhä enemmän nimenomaisesti pitkäaikaistyöttömille räätälöityä kuntoutusta. Tämä tulee olemaan vaikeaa, koska Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen varattuja määrärahoja ensi vuodesta alkaen vähennetään.

Kuntouttavan työtoiminnan osalta esitykseen sisältyy muutosehdotus, joka rajaa kuntouttavan työtoiminnan aikaisempaa selkeämmin vain niille henkilöille, jotka eivät työ- tai toimintakykynsä rajoitusten vuoksi kykene osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemykseen kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain täsmentämisen tarpeellisuudesta. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan vain sellaisia asiakkaita, jotka hyötyvät palvelusta, ja korostaa, että kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä on oltava selkeä ero.

Palveluun osallistuvan henkilötietojen käsittely

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun onnistumisen edellytyksenä on, että palvelua tarjoavilla viranomaisilla on mahdollisuus vaihtaa työtöntä koskevia luottamuksellisiakin tietoja keskenään. Valiokunta korostaa, että työtöntä koskevia arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja saavat käsitellä vain tietoja kulloisessakin tilanteessa tarvitsevat virkailijat ja että tietoja käsitellään vain siltä osin kuin se on palvelun tarjoamiseksi tarpeellista.

Valiokunta edellyttää, että yhteispalvelun asiakastietojärjestelmän tietoja käsitellyt henkilö voidaan tarvittaessa jäljittää rekisteriin jäävän merkinnän perusteella.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota henkilötietoja koskevan sääntelyn epätäsmällisyyteen ja esittänyt lakiehdotuksen 9 ja 11 §:n täsmentämistä. Työ- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa säännöksiä muutettavaksi jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin perustein.

Työmarkkinatuen rahoitus

Esitykseen sisältyy myös ehdotus työmarkkinatuen rahoitusvastuun muuttamisesta. Ehdotetun mukaan kunnat vastaavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta 50% niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70% niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1 000 päivää. Esitys liittyy valtiontalouden kehyspäätökseen 2014—2017, jonka mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työmarkkinatuen maksaa kokonaisuudessaan valtio.

Valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna ja kannatettavana. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat työllistymisen tueksi usein työvoimapoliittisten toimien lisäksi tai sijasta kunnan tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Ehdotettu rahoitusmalli kannustaa kuntia järjestämään työttömien tarvitsemia palveluja, aktiivitoimia ja räätälöityjä yksilöllisiä palveluja. Se palkitsee niitä kuntia, jotka joko itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa pystyvät ennaltaehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistävät pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Rahoitusvastuun muutoksella on kiinteä yhteys monialaisen yhteispalvelun lakisääteistämiseen ja valtakunnallistamiseen.

Valiokunta kuitenkin katsoo, että valtion kompensaatio kunnille on riittämätön. Ehdotettu malli saattaa pahimmillaan johtaa jopa kunnan työllistämistoimien vähenemiseen. Kunnan on mahdollista siirtää osa työttömyyden hoidon kustannuksista valtiolle järjestämällä aktivointipalveluja, mutta laadukkaat ja vaikuttavat aktiivitoimenpiteet ovat kalliita, minkä vuoksi on mahdollista, että kunnalle ei koidu toiminnan järjestämisestä merkittäviä säästöjä. Tilanne saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että palvelujen tuottamisessa ratkaiseviksi tulevat kustannukset, jolloin palvelujen laatu ja vaikuttavuus jäävät heikoiksi ja työttömyys voi jopa pitkittyä. Myös työttömien ohjaaminen aktiivitoimiin saattaa vähentyä, jos passiiviajan kustannus on kunnalle lyhyellä tähtäimellä edullisempaa kuin valtion kompensoimien aktiivitoimenpiteiden järjestäminen.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien aktivointiin kunnissa ja ryhtyy tarvittaessa nopeasti toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi