Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jotka vuonna 1990
sopivat Pohjoiskalotin koulutuskeskuksen perustamisesta, ovat sopineet
seuraavasta:
1 artikla
Pohjoiskalotin koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja
kehittää koulutusta etupäässä Suomen,
Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien työmarkkinoiden tarpeisiin.
Säätiö voi myös myydä koulutustoimintaan
liittyviä palveluita ja tuotteita.
Koulutustoiminta on järjestettävä joustavasti ottamalla
huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet.
Säätiön tulisi kehittää yrittäjätietouden
osuutta koulutuksessa. Säätiön on työskenneltävä pohjoismaisen yhteistyön
lisäämiseksi, ja opetus on järjestettävä siten,
että joko suomen, norjan tai ruotsin kielen hallitsevat
opiskelijat voivat sitä seurata. Säätiön
tulisi pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys,
joka edistää liikkuvuutta pohjoismaiden työmarkkinoiden
välillä. Säätiön tulisi
pyrkiä laatimaan koulutusten sisällöt ja
menetelmät niin, että ne soveltuvat sekä naisille
että miehille.
Säätiön on kehitettävä arviointi-
ja seurantavälineitä säätiön
laadun ja kilpailukyvyn arvioimiseksi.
2 artikla
Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa
kursseista ja toimeksiannoista saaduin tuloin. Säätiön
tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Syntyvä ylijäämä voidaan
käyttää seuraavien toimintavuosien mahdollisen
alijäämän kattamiseen tai siirtää muutoin
säätiön toimintaan.
3 artikla
Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella
tukemaan säätiön toimintaa vuotuisella
kolmen miljoonan kruunun suuruisella määrärahalla vuosina
2007—2010. Varoja voidaan käyttää ainoastaan
henkilöstön kehittämiseen, markkinointiin,
opintososiaaliseen toimintaan sekä koulutuksen sopeuttamiseen
eri maiden tarpeisiin.
Kysymystä siitä, jatkaako Ruotsi tämän
jälkeen tuen maksamista, on käsiteltävä työvoimakysymyksistä vastaavien
ministeriöiden joka neljäs vuosi suorittaman toiminnan
seurannan yhteydessä.
Ruotsin valtio sitoutuu lisäksi tällä sopimuksella
osallistumaan säätiön toimintaan liittyviin kustannuksiin
vuosina 2007—2010 vuosittain vahvistamansa summan suuruisella
lisämäärärahalla. Varoja voidaan
ainoastaan käyttää kompensoimaan niitä lisäkustannuksia,
joita Ruotsin koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta arvioidaan
aiheutuvan Suomelle ja Norjalle.
4 artikla
Säätiön hallitukseen kuuluu kaksi
jäsentä kustakin maasta, Suomesta, Norjasta ja
Ruotsista. Kullekin jäsenelle valitaan varajäsen.
Jäsenen ja varajäsenen nimittää ja
eron myöntää asianomaisen maan hallitus
tai vastuullinen ministeriö. Toimikausi on kaksi vuotta.
5 artikla
Säätiön johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, mutta
erikseen neuvottelemalla kautta voidaan pidentää kahdella
vuodella. Johtajaksi pyritään valitsemaan henkilö,
joka on muun sopimusmaan kansalainen kuin viran kaksi edellistä haltijaa.
Otettaessa kouluttajia säätiön palvelukseen tulisi
Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä pyrkiä noudattamaan
näiden maiden opiskelijoiden määrää vastaavaa
jakaumaa.
6 artikla
Ennen kunkin toimintavuoden alkua maat tekevät säätiön
kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat ostamaan tietyn määrän
koulutuspaikkoja kyseiseksi budjettivuodeksi. Ostosopimus tehdään,
kun ensin on käyty neuvottelut koulutuspaikkojen sisällöstä,
hinnasta ja laadusta. Maiden on kuukausittain maksettava säätiölle
vähintään yksi kahdestoistaosa kyseiselle
vuodelle sovittujen kurssipaikkojen koko vuoden hinnasta.
Edellyttäen, että tarjous on hinnan ja laadun suhteen
kilpailukykyinen ja että tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat
varat, Suomi ostaa vuosina 2007—2010 vuosittain 80 kurssipaikkaa
ja Norja ja Ruotsi vastaavasti 70 ja 145 paikkaa.
7 artikla
Säätiön tulee asettaa toiminnan tavoitteet
ja varmistaa, että ne toteutuvat tyydyttävällä tavalla.
8 artikla
Sopimusmaat maksavat opiskelijoittensa tosiasialliset asumiskustannukset.
Ennen kunkin toimintavuoden alkua maat tekevät säätiön
kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat maksamaan omien opiskelijoittensa
käyttöön varattujen asuntojen vuokrat,
edellyttäen, että hintaa ja laatua koskevat neuvottelut
käydään ja tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat
varat. Maiden on etukäteen kuukausittain/neljännesvuosittain
maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset.
9 artikla
Säätiön järjestämään
työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden, joiden
valitsemisesta kansalliset työvoimaviranomaiset päättävät,
on saatava asianomaisen maan työvoimaviranomaisten määräämät
etuudet. Nämä etuudet maksaa kotimaan viranomainen.
10 artikla
Mikäli palveluiden ja tuotteiden myyminen muille toimeksiantajille
kuin 1 artiklassa tarkoitetuille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta
voidaan sijoittaa säätiön omistuksessa olevaan
osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät
edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön
toiminnalle.
11 artikla
Työvoimakysymyksistä vastaavat ministeriöt seuraavat
ja arvioivat joka neljäs vuosi säätiön toimintaa
ja sopimuksen mahdollista tarkistamistarvetta. Ruotsalainen sopimuspuoli
tekee aloitteen seurannan suorittamisesta. Sopimuksen muuttamista
koskevat neuvottelut on käynnistettävä viimeistään
1 päivänä heinäkuuta 2009.
12 artikla
Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan
1 päivänä tammikuuta 2007. Suomen osalta
se tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua
siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle
sopimuksen hyväksymisestä.
Tällä sopimuksella kumotaan 20 päivänä joulukuuta
2002 tehty sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä.
13 artikla
Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta
voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä,
jona Ruotsin ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.
Työvoimakysymyksistä vastaavien ministereiden
on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan
jatkamista koskevista neuvotteluista.
14 artikla
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale
talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka
toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset
muille osapuolille.
Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet
tämän sopimuksen.
Tehty Tukholmassa 18 joulukuuta 2006 yhtenä suomen-,
norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit
ovat yhtä todistusvoimaiset.