Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Yli puolet työikäisestä väestöstä osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen. Osallistumisen aste vaihtelee kuitenkin koulutustason, työmarkkina-aseman ja asuinpaikan mukaan. Vähiten aikuiskoulutukseen osallistuvat työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, perusasteen koulutuksen saaneet ja haja-asutusalueilla asuvat.

Työmarkkinoilla tapahtuvat nopeat muutokset ja kasvavat osaamisvaatimukset edellyttävät työntekijöiltä entistä korkeampaa koulutustasoa sekä osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja kehittämistä. Käynnissä olevan viisivuotisen Noste-ohjelman tavoitteena on ilman toisen asteen ammatillista tutkintoa olevien 30—54-vuotiaiden koulutustason parantaminen. Ohjelma pyrkii edistämään vähiten koulutusta saaneiden työntekijöiden ja yrittäjien työelämässä pysymistä ja urakehitystä kohottamalla heidän koulutustasoaan. Samalla ohjelmalla pyritään lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoiman vajausta ja vaikuttamaan työllisyysasteeseen.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää 10 vuoden työhistoriaa, jos tukikausi alkaa ennen 1.8.2006, ja 5 vuoden työhistoriaa, jos tukikausi alkaa 1.8.2006 jälkeen. Viitaten parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) esitykseen osaamisen nosto-ohjelman tukemisesta työhistoriavaatimusta lyhentämällä sivistysvaliokunta ehdottaa harkittavaksi työhistoriavaatimuksen lyhentämisen aikaistamista. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen työhistoriavaatimuksen lyhentämisen tarpeellisuudesta ja katsoo, että hallituksen tulee pikaisesti selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdollisuudet muutoksen voimaantulon aikaistamiseen.

Opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen on aikuisten opiskelun keskeinen edellytys. Aikuiskoulutustuen perusosan korottaminen lisää koulutuksellisesti heikoimmassa asemassa olevien pienituloisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja korjaa siten aikuiskoulutukseen osallistumisessa olevaa vinoumaa.

Yrittäjien oikeus aikuiskoulutustukeen

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että henkilö opiskelun vuoksi tapahtuneen yhdenjaksoisen työstä poissaolon vuoksi ei saa palkkaa tai vastaavaa ansiotuloa päätoimestaan vähintään kahden kuukauden ajalta. Yrittäjällä tulojen aleneminen arvioidaan jälkikäteen tehtävän selvityksen perusteella. Käytännössä arviossa otetaan huomioon yritystoiminnasta saadut ansiotulot, joita verrataan viimeksi suoritetussa verotuksessa vahvistettuihin ansiotuloihin. Menettelyn monimutkaisuus on osaltaan vaikuttanut siihen, että yrittäjät ovat varsin vähän käyttäneet oikeuttaan aikuiskoulutustukeen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että yrittäjien mahdollisuuksia käyttää aikuiskoulutustukea osaamisensa kehittämiseen parannetaan. Koulutuksen avulla pyritään osaamisen ja sitä kautta myös ansiotason parantamiseen. Yrittäjän tulojen jälkikäteinen arviointi sopii huonosti yhteen tämän koulutuksen tavoitteen kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että yrittäjien mahdollisuuksia saada aikuiskoulutustukea parannetaan siten, että tulojen jälkikäteisestä tarkastelusta luovutaan ja myöntämisedellytykset sidotaan esimerkiksi koulutukseen osallistumiseen ja koulutuksessa menestymiseen.

Lain soveltamissäännös

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2004. Uutta lakia on tarkoitus soveltaa aikuiskoulutustukeen, joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta alkaen. Valiokunta korostaa, että korotettua aikuiskoulutustukea maksetaan paitsi lain voimaantulon jälkeen alkavaan koulutukseen myös vuonna 2004 jatkuvaan koulutukseen.

Aikuiskoulutustuesta tiedottaminen

Sivistysvaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että aikuiskoulutustuen saantimahdollisuuksista ei tiedetä riittävästi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen tiedottamisen tehostamisen tarpeesta ja katsoo, että hallituksen tulee yhdessä työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja aikuiskoulutusta antavien oppilaitosten kanssa ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin tiedottamisen parantamiseksi.