Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Vuoden 2004 jälkeen nuorten työttömien keskimääräinen määrä kuukaudessa on vähentynyt noin 35 000 nuoresta noin 27 000 nuoreen. Vuodesta 2005 työhallinnossa toteutetun nuorten yhteiskuntatakuun tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. Tehostettuja toimia tarvitaan erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten saavuttamiseksi ja sellaisten, koko maan kattavien moniammatillisten palvelujen kehittämiseksi, joilla pystytään vastaamaan syrjäytymisuhan alaisten nuorten tarpeisiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet työhallinnon edustajista arvioi, että nuorten yhteiskuntatakuu ei ole toiminut niin, että nuorille olisi pystytty tarjoamaan riittävästi toimenpiteitä määräajassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteiskuntatakuun tavoite saavutetaan ja kaikille nuorille työttömille pystytään tarjoamaan työtä, koulutusta, työharjoittelua tai työpajatoimintaa viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Tulokset ovat sitä paremmat, mitä nopeammin nuoren palvelutarve kartoitetaan ja hänen tarpeisiinsa vastataan.

Hallitusohjelmassa matalapalkkatuen laajennukseen varatusta määrärahasta sovittiin budjettineuvotteluissa kohdennettavaksi opetusministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle 30,5 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen. Valiokunta pitää päätöstä erittäin perusteltuna ja katsoo määrärahan näin kohdennettuna palvelevan matalapalkkatukea paremmin nuorten työllisyyden parantamista. Lisämäärärahoilla on tarkoitus lisätä kohdennettuja toimenpiteitä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseksi. Nyt käsiteltävänä oleva uudistus on osa tätä toimenpidekokonaisuutta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen piirissä ei ole vielä päätetty, miten 30,5 miljoonan euron määräraha tullaan käyttämään. Osa määrärahasta on suunniteltu käytettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla palkkatukena nuorten rekrytoinnin helpottamiseen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen. Opetusministeriön puolella lisärahaa on tarkoitus ohjata työpajatoimintaan ja erityisesti työpajojen ja etsivän nuorisotyön työparien yhteistyön kehittämiseen. Valiokunta kannattaa lisämäärärahojen käyttöä edellä esitettyyn toimintaan ja katsoo, että esitettyjen toimenpiteiden avulla voidaan parantaa syrjäytymisuhan alaisten nuorten tilannetta. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saaman tiedon mukaan edellä mainittuihin toimenpiteisiin suunnitellut määrärahat kattavat vain osan hallituksen lupaamasta 30,5 miljoonasta eurosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että 30,5 miljoonan euron määräraha ohjataan kokonaisuudessaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä palveleviin tarkoituksiin ja määrärahojen tehokasta käyttöä ja vaikutuksia seurataan.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia siten, että työmarkkinatukeen oikeutetun nuoren työllistämiseksi myönnettyä palkkatukea voidaan rahoittaa työmarkkinatukimäärärahoista kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijasta. Muutos aikaistaisi mahdollisuutta työllistää nuoria työmarkkinatukirahoilla ja siirtäisi tukijärjestelmän painopistettä passiivisesta aktiiviseen. Muutoksen mukaisella palkkatuella arvioidaan työllistettävän vuosittain noin 1 000 nuorta.Valiokunta pitää ehdotettua uudistusta perusteltuna. Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole määrärahojen lisäys, muutos parantaa työhallinnon mahdollisuuksia tarjota nuorille palkkatuettuja toimenpiteitä yhteiskuntatakuun mukaisesti. Valiokunta korostaa, että nuorten palveluja tulee edelleen kehittää ja erityistä huomiota tulee kohdistaa koulutuksen ulkopuolella olevien tilanteeseen ja varhaisen puuttumisen työotteen vahvistamiseen.

Keskeinen asema nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on peruskoululla. Panostamalla peruskoulun mahdollisuuksiin tukea vaikeuksissa olevia oppilaita pystytään parhaiten ennalta ehkäisemään syrjäytymiskehitystä. Mitä pidemmälle syrjäytymiskehitys ehtii edetä, sitä vaikeampaa sen katkaiseminen on ja sitä kalliimmaksi se yhteiskunnalle tulee. Myös nuoren oman elämän kannalta on tärkeää, että mahdollinen syrjäytymiskehitys katkaistaan nopeasti.