Perustelut

Johdanto

Euroopan unionin Länsi-Balkan -politiikan tavoitteena on vahvistaa Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Kroatian, Makedonian, Montenegron ja Serbian demokraattisia instituutioita, oikeusvaltiokehitystä ja taloutta. Kulmakivenä ovat kahdenväliset sopimukset, jotka kattavat vapaakaupan, poliittisen vuoropuhelun sekä määräyksiä yhteistyön kehittämisestä useilla eri aloilla sekä maininnan mahdollisuudesta Euroopan unionin jäsenyydestä. Serbian ja Kosovon kanssa ei assosiaatio- ja vakautussopimuksia ole toistaiseksi tehty.

Valiokunta pitää Länsi-Balkanin maiden liittymistä unioniin tärkeänä, mutta korostaa, että maiden eurooppalainen tulevaisuus on niiden omalla vastuulla. Maiden ongelmia ovat hallinnon ja instituutioiden heikot rakenteet, byrokratia, korruptio, harmaa talous, alueellisen sovinnon löytäminen ja vajavainen yhteistyö Haagin sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Valiokunta korostaa, että integraatioprosessi edellyttää, että maat toteuttavat uudistuksia ja sitoutuvat EU:n velvoitteisiin.

EU tukee Länsi-Balkanin maita hallinnon ja instituutioiden kehittämisessä niin kutsutun IPA-ohjelman (Instrument for Pre-Accession Assistance) avulla. IPA-rahoituksen kokonaismäärästä vuosille 2007—2011 Länsi-Balkanin osuus on yli 8 miljardia euroa. Ohjelmasta käytetään noin 30—40 prosenttia maiden jäsenyysvalmisteluihin ja instituutioiden kehittämiseen, muun muassa viranomaisyhteistyönä toteutettavaan Twinning-toimintaan ja teknisen avun TAIEX-ohjelmaan.

Suomen kauppavaihto Länsi-Balkanin maiden kanssa on vähäistä. Sekä vienti että tuonti Länsi-Balkanin maiden kanssa jää alle 0,1 prosentin osuuteen Suomen kokonaiskaupasta. Länsi-Balkanin maiden tärkein kauppakumppani on EU noin 62 prosentilla alueen kauppavaihdosta. Vuonna 2010 Suomen viennin arvo Serbiaan oli noin 25 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä vientituotteita olivat puhelimet, paperi ja pahvi sekä erilaiset koneet. Tuonti Serbiasta oli vuonna 2010 noin 7,5 miljoonaa euroa, mm. jalkineet, hedelmät ja kasvikset sekä rauta ja teräs. Merkit taloustaantuman kääntymiseksi nousuun Serbiassa ovat olemassa, mm. ulkomaiset investoinnit ovat taas vähitellen lisääntyneet. Vuodelle 2011 Serbiassa ennakoidaan noin kolmen prosentin talouskasvua.

Serbian integroitumiskehitys

Serbian integroituminen Eurooppaan on edennyt kangerrellen. Vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 2008 ja jäsenyyshakemus jätettiin vuonna 2009. Komission on määrä antaa lausunto (avis) jäsenyyshakemuksesta lokakuussa 2011. Se voi sisältää suosituksen Serbian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Saadun selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia Serbian kansalaisista pitää EU-lähentymiseen liittyviä uudistuksia tärkeinä integraatioprosessista riippumatta. Valiokunta pitää tätä maan kestävän uudistumiskehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeänä.

Sotarikoksista epäillyn Ratko Mladicin pidätys toukokuussa 2011 ja rakentavampi suhtautuminen alueelliseen yhteistyöhön osoittavat Serbian kykyä yhteistyöhön, kun poliittista tahtoa löytyy. Valiokunta korostaa, että Serbian jäsenyysperspektiivin toteutumiseksi keskeistä on maan aito sitoutuminen poliittisiin ja taloudellisiin uudistushankkeisiin. Näihin kuuluvat muun muassa oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, mukaan lukien vähemmistöjen oikeudet, vahvistaminen ja korruption vastainen toiminta, ICTY-yhteistyön jatkuminen, ml. Goran Hadzicin pidättäminen. Serbialta vaaditaan vastuullista ja rakentavaa suhtautumista Kosovon aseman ratkaisemiseksi. Serbian ja Kosovon toimiva yhteistyösuhde on keskeistä molempien maiden EU-integraation etenemiselle.

Käsittelyssä olevan sopimuksen tavoitteena on edistää Serbian yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin sekä edistää alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita. Osapuolet sitoutuvat perustamaan asteittain kahdenvälisen vapaakauppa-alueen. Valiokunta korostaa, että sopimuksella voidaan edistää osapuolten yhteistyötä useilla aloilla, jotka ovat omiaan saamaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia Serbiassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Serbian integraatioprosessin edistymistä arvioidaan käytännössä todennettujen uudistusten pohjalta mm. käsittelyssä olevan sopimuksen puitteissa. Hallituksen tulee toimia EU:n yhtenäisen linjan vahvistamiseksi, jotta Serbialle ei esitetä katteettomia tai ennenaikaisia poliittisia lupauksia.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.