Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 15 päivänä kesäkuuta 2005 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen 2004 (K 10/2005 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
puheenjohtaja Outi Ojala ja sihteeri Greta Lohiniva, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
Pohjoismaiden lähiympäristön suurin muutos kertomusvuonna oli Euroopan unionin laajentuminen, jonka myötä kaikista Itämeren valtioista — Venäjää lukuun ottamatta — tuli unionin jäseniä. Tämä vaikuttaa paitsi Baltian maiden ja Baltian yleiskokouksen kanssa tehtävään yhteistyöhön myös yhteistyöhön, jota tehdään Luoteis-Venäjän ja muiden Itämeren alueen maiden kanssa varsinkin Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa.
Suomi on ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyössä 50 vuotta. Pohjoismaiset arvot ja tavoitteet, kuten hyvinvointivaltio, oikeusvaltioperiaate ja tasa-arvo ovat edelleen ajankohtaisia kehitettäessä yhteistyömuotoja niin Itämeren alueella kuin laajemmin Euroopassa. Pohjoismaisuus tulee nähdä vahvuutena myös kehitettäessä Euroopan unionin eri politiikkalohkoja, ja Suomen tulee osaltaan pyrkiä yhteisten tavoitteiden löytämiseen myös EU:n sisällä. Valiokunta korostaa pohjoismaisen yhteistyön merkitystä myös jatkossa.
Alue- ja lähialueyhteistyö olivat keskeisellä sijalla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2004 toiminnassa. Helsingin Pohjoista ulottuvuutta käsitelleessä seminaarissa korostui parlamentaarikkojen rooli yhteistyön vahvistamisessa. Neuvosto tiivisti toimintavuonna yhteyksiään Luoteis-Venäjään ja lujitti Baltian yleiskokouksen kanssa tekemäänsä yhteistyötä. Baltian maiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeydestä on selvänä osoituksena se, että Viro, Latvia ja Liettua hyväksyttiin Pohjoismaiden Investointipankin täysivaltaisiksi jäseniksi. Valiokunta pitää hyvänä, että Baltian maiden osallistumista myös muiden pohjoismaisten laitosten toimintaan kartoitetaan.
Rajaesteet, niiden poistaminen ja Pohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuuden edistäminen olivat kertomusvuonna pohjoismaisen asialistan keskeisiä aiheita samoin kuin Pohjoismaiden kilpailukyvyn säilyttäminen. Myös Itämeren alueen järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja ihmiskauppa olivat keskeisiä kohtia neuvoston keskusteluissa. Neuvoston työn tulevia haasteita ovat Itämeren, Barentsin ja Arktisen alueen ympäristöasiat, alkoholin ja huumeiden väärinkäytön ehkäisy sekä hyvinvointikysymykset.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Itämeren alueen yhteistyön ja koko Pohjois-Euroopan ja Pohjoisen ulottuvuuden alueen yhteistyömuotojen kehittäminen ja uudistaminen jatkuu edelleen, jotta yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset ja päällekkäisyyksiä voidaan välttää. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä yhteistyön kehittämistä Baltian maiden kanssa. Valiokunta toistaa kantansa, että pohjoismainen yhteistyö on kytkettävä paremmin kansallisten parlamenttien toimintaan. Valiokunta toistaa myös kantansa kertomusmenettelyn uudistamisen osalta.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy kertomuksen ja
että tämä mietintö lähetetään tiedoksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.
Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Raili Lahnalampi