Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessilla pyritään tukemaan ja avustamaan Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Makedoniaa, Serbia ja Montenegroa sekä Kroatiaa demokratian, oikeusvaltion ja talouden kehittämisessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sopimusten perustana on osapuolten sitoutuminen poliittisten ja taloudellisten vapauksien lisäämiseen sekä niiden sitoutuminen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin ja monipuoluejärjestelmään nojautuvien demokraattisten periaatteiden noudattamiseen.

Valiokunta antoi tukensa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekemiselle lokakuussa 2000 lausunnossaan UaVL 4/2000 vp ja korosti Kroatian vakauden merkitystä koko Länsi-Balkanin alueelle. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen johtavana periaatteena on pyrkimys Kroatian tasavallan lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen Euroopan yhteisöjen säännösten kanssa sopimuksen sisältämillä yhteistyöaloilla. Yhdenmukaistamisella pyritään asteittain parantamaan Kroatian mahdollisuuksia liittyä Euroopan unioniin. Kroatia jätti jäsenyyshakemuksensa Euroopan unionille helmikuussa 2003.

Vakautus- ja assosiaatiosopimus Kroatian kanssa kattaa vapaakaupan lisäksi poliittisen vuoropuhelun ja määräyksiä muun muassa alueellisen yhteistyön lisäämisestä, työvoiman liikkuvuudesta, yritysten perustamisesta, palvelujen kaupasta, maksuista ja pääomista sekä oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöstä.

Entisen Jugoslavian hajoaminen katkaisi useita aikaisempia liikesuhteita alueelle. Suomen ja Kroatian väliset talous- ja kauppasuhteet ovat vaatimattomat. Sopimus sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojaamisesta Kroatian kanssa tehtiin 2002. Suomen vienti Kroatiaan vuonna 2001 oli 35 miljoonaa euroa, tuonti 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 kauppa on ollut samaa suuruusluokkaa. Suomalaisyritysten mielenkiinto Kroatian markkinoita kohtaan on ollut vähäistä. Osittain syynä on ollut markkinoiden pienuus, vähäinen ostovoima, oikeusvaltion puutteet sekä aikaisempien konfliktien leimaamat käsitykset turvallisuustilanteesta. Esityksen mukaan sopimus tarjoaa taloudellisen yhteistyön ja kaupan osalta myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille entistä paremmat yhteistyö- ja vientimahdollisuudet.

Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että sopimus perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Euroopan unioni on useaan kertaan todennut, että Balkanin maiden täysi yhteistyö entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen (International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia, ICTY) kanssa on yksi edellytys vakautus- ja assosiaatioprosessissa etenemiselle. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on korostanut yhteistyön tehostamisen tarvetta, viimeksi elokuussa 2003 päätöslauselmassa 1503. Valiokunta toteaa, että Kroatian yhteistyötä ICTY:n kanssa ei voida vielä pitää täysin tyydyttävänä. Valiokunta pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat edellyttävät Kroatialta täydellistä yhteistyötä. Komission lausunto Kroatian jäsenhakemuksesta valmistuu keväällä 2004, ja tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella Kroatian yhteistyötä ICTY:n kanssa. Valiokunta korostaa, että tämä yhteistyö on osa Kroatian yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin ja se tukee myös alueellista yhteistyötä ja hyvien naapuruussuhteiden kehittämistä.