ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 34/2002 vp

UaVM 34/2002 vp - K 9/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2001

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 2002 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2001 (K 9/2002 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

puheenjohtaja Mikko Elo, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

EN-valtuuskunnan sihteeri Gunilla Carlander

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtuuskunnan kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan neuvoston laajentumiseen, nykyisten jäsenvaltioiden jäsenvelvoitteiden seurantaan (monitorointi) sekä eurooppalaisen ihmisoikeusnormiston kehittämiseen.

Euroopan neuvostossa oli vuoden 2001 lopussa 43 jäsenvaltiota. Jäsenyyttä hakeneita maita oli vuonna 2002 kolme (Bosnia-Hertsegovina, Jugoslavian liittotasavalta sekä Monaco). Näistä Bosnia-Hertsegovina on hyväksytty Euroopan neuvoston jäseneksi huhtikuussa 2002. Valiokunta toteaa, että Euroopan neuvoston 1990-luvulla tapahtunut voimakas laajentumisprosessi, jonka myötä Euroopan neuvosto on saanut 20 uutta jäsenvaltiota, on lähestymässä loppuaan. Euroopan neuvoston pitkäjänteisen työn tuloksena syntynyt kattava yleiseurooppalainen ihmisoikeusnormisto kattaa laajentumisen myötä käytännössä koko Euroopan. Euroopan valtioista ainoastaan Valko-Venäjällä ei ole mitään institutionaalista suhdetta Euroopan neuvostoon.

Kertomuksessa todetaan, että Jugoslavian liittotasavallan jäsenyyshakemuksen käsittely eteni kertomusvuonna tyydyttävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Euroopan neuvosto pyrkii omalta osaltaan jäsenyysprosessin avulla auttamaan Jugoslavian liittotasavaltaa demokratisoitumiskehityksessä ja pyrkimyksissä vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Valiokunta pitää kertomukseen viitaten tärkeänä, että Kosovoa, myös kansainvälisen yhteisön ja Jugoslavian liittotasavallan välisen yhteistyön avulla, kehitetään edelleen monietnisenä ja demokraattisena yksikkönä, ja että kysymys Kosovon tulevasta asemasta kyetään ratkaisemaan rauhanomaisella tavalla.

Valiokunta pitää tärkeänä Euroopan neuvoston merkittävää työtä jäsenvaltioiden jäsenvelvoitteiden seurannassa. Kertomusvuonna varsinaista monitorointia suoritettiin kahdeksassa jäsenvaltiossa. Valiokunta arvostaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kertomusvuonna tekemää työtä Makedoniassa kertomusvuonna puhjenneen vakavan poliittisen kriisin ratkaisemisessa. Valiokunta toistaa jo vuoden 2000 kertomusta koskevassa mietinnössään (UaVM 13/2001 vp) ottamansa kannan, jonka mukaan Euroopan neuvoston on jatkettava Tshetshenian ihmisoikeustilanteen aktiivista seurantaa ja tuettava osaltaan pyrkimyksiä saada aikaan poliittinen ratkaisu Tshetshenian kriisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen asema eurooppalaisen ihmisoikeusjärjestelmän keskeisimpänä tukipilarina säilyy. Ihmisoikeussopimuksen asemaa vahvistaisi entisestään Euroopan unionin liittyminen sopimukseen, mitä valiokunta on kannanotoissaan johdonmukaisesti tukenut (ks. esim. UaVM 18/2001 vp, UaVL 4/2002 vp).

Päätösehdotus

Ulkoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että tämä mietintö lähetetään tiedoksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.

Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2003

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Liisa Jaakonsaari /sd
  • vpj. Henrik Lax /r
  • jäs. Ulla Anttila /vihr
  • Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
  • Antti Kalliomäki /sd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Tarja Kautto /sd
  • Antero Kekkonen /sd
  • Outi Ojala /vas
  • Kalevi Olin /sd
  • Martti Tiuri /kok
  • Ben Zyskowicz /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Antti Pelttari