Perustelut

Hongkong muodostaa Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueen, jossa harjoitetaan vapaata markkinataloutta ja jonka oikeusjärjestelmä on säilytetty brittihallinnon aikaisena. Hongkong voi tehdä itsenäisesti sopimuksia muiden valtioiden kanssa, kunhan kyse ei ole turvallisuus- tai puolustuspolitiikasta.

Sijoitusten edistäminen Hongkongiin on merkittävää myös Aasian sijoitusmarkkinoiden vahvistamisessa, koska käytännössä suomalaisyritysten toiminta kohdistuu Hongkongin lisäksi poikkeuksetta myös Kiinaan ja muihin Aasian maihin. Hongkongia voidaan hyödyntää myös kiinalaisten suorien investointien saamiseksi Suomeen. Pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten määrä Hongkongissa on saadun selvityksen mukaan kasvamassa. Yrityksen perustamisen vaivattomuus ja Hongkongin tarjoamat tukitoimet avaavat mahdollisuuksia erityisesti suomalaisille IT-, design- ja suunnittelualojen yrittäjille. Suomen ja Hongkongin välisen tavarakaupan arvo oli 1,2 miljardia euroa vuonna 2012 (muutos edellisvuoteen +17 %). Suomen tavaraviennin arvo Hongkongiin oli 250 miljoonaa euroa (muutos edellisvuodesta -16 %) ja tuonti Hongkongista 975 miljoonaa euroa (+30 %).

Hongkong noudattaa tasapuolista kauppapolitiikkaa, ja siten useimmat kauppaa ja investointeja helpottavat yleiset järjestelyt ovat suomalaisyrittäjien ulottuvilla ilman kahdenvälisiä sopimuksia. Investointien suojaaminen ja edistäminen sekä kaksinkertaisen verotuksen ehkäiseminen ovat kuitenkin poikkeuksia, joista sovitaan kahdenvälisesti.

Käsittelyssä olevan sopimuksen tavoitteena on vähentää sijoituksiin kohdistuvan mielivaltaisen kohtelun mahdollisuuksia ja lisätä sijoitusympäristön ennakoitavuutta ja yritysten sijoitushalukkuutta. Sopimuspuolet myöntävät alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille oikeudenmukaisen kohtelun.

Valiokunta toteaa pyydetyn lisäselvityksen perusteella, että päinvastoin kuin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan sopimuksen johdannossa ei ole viittausta kansainvälisiin sopimuksiin koskien työelämän oikeuksia ja ympäristöä koskevia periaatteita. Saadun lisäselvityksen mukaan Hongkong ei hyväksynyt Suomen esittämää viittausta työelämän oikeuksia ja ympäristöä koskeviin periaatteisiin, koska se pitää riittävänä liittymistään ILO:n useimpiin sopimuksiin. Valiokunta toteaa, että Suomen ratifioimista 65 investointisuojasopimuksesta 24 sisältää viittauksen näihin periaatteisiin. Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti korostanut näiden periaatteiden merkitystä. Valiokunta katsoo, että työelämän oikeuksia ja ympäristöä koskevat periaatteet tulisi vastaisuudessa sisällyttää vastaavanlaisiin sopimuksiin, jotta taloudellisen yhteistyön avulla voidaan edistää kestävää kehitystä. Valiokunta edellyttää, että vastaisuudessa sille annetaan ajoissa tietoa, mikäli merkittäviä Suomen mallisopimuksessa olevia tavoitteita ei olla neuvottelujen kuluessa saavuttamassa, jotta eduskunnan vaikuttamismahdollisuudet voidaan varmistaa.

Sopimus allekirjoitettiin heinäkuussa 2009, mutta sen voimaansaattaminen on viivästynyt, koska Lissabonin sopimuksen tultua voimaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä investointisopimuksista oli ensin saatettava voimaan siirtymäsäännökset.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.