Perustelut
Euroopan neuvosto on keskeinen eurooppalaisen ihmisoikeusnormiston
alullepanija ja kehittäjä. Toimintansa aikana
se on aikaansaanut yli 200 yleiseurooppalaista yleissopimusta. Ulkoasiainvaliokunta
katsoo, että Euroopan neuvoston toiminnan tuloksellisuus
riippuu yhteistyön kehittämisestä muiden
järjestöjen kanssa ja siitä, voidaanko
pääsihteerin ajamia uudistuksia toimeenpanna.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että neuvoston asema keskeisenä yleiseurooppalaisen
oikeusnormiston kehittäjänä ja yhteistyöfoorumina
voidaan turvata jatkossakin.
Käsittelyssä olevan kertomuksen mukaan parlamentaarinen
yleiskokous on ollut monien säädösten
alullepanija. Kertomusvuonna 2011 yleiskokous antoi lausunnon naisiin
kohdistuvan väkivallan vastaisesta yleissopimuksesta sekä tarkasteli
ns. Bernin sopimuksen (yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston
ja eläimistön sekä niiden elinympäristön
suojelusta) yhteensopivuutta EU:n 2020 biodiversiteettistrategian
kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että yleiskokous
käsitteli kidutuksenvastaisen yleissopimuksen toimeenpanon
tehostamista. On tärkeää, että EN:n
arvostettu ja tuloksellinen kidutuksenvastainen toiminta voi säilyttää uskottavuutensa.
Tämä edellyttää mm. kidutuksenvastaisen
komitean laaja-alaisen asiantuntemuksen varmistamista ja tietyiltä jäsenmailta,
ml. Venäjä, avoimempaa raportointia toiminnastaan.
Ulkoasiainvaliokunta muistuttaa, että Euroopan neuvoston
keskeinen tehtävä on valvoa demokratian, ihmisoikeuksien
ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista jäsenmaissa. Yleiskokous jatkoi
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten
seurantaa jäsenmaissa ja käsitteli tuomioiden
noudattamista yhdeksässä jäsenmaassa (Bulgaria,
Kreikka, Italia, Moldova, Puola, Romania, Venäjä,
Turkki ja Ukraina). Valiokunta pitää huolestuttavana,
että eräät maat eivät kymmenen
vuoden monitoroinnin jälkeenkään täytä kaikkia
jäsenvelvoitteitaan. Neuvoston tulisi seurata johdonmukaisesti
uusia demokratiakehitystä vaarantavia ilmiöitä kaikissa
jäsenmaissa, kuten Unkarin ja Ukrainan kehitys osoittavat.
Valiokunta pitää hyvänä,
että EN on arvioinut demokratian ja yhteiskunnan kannalta
haasteellisia ilmiöitä, kuten internet, terrorisminvastainen
toiminta ja harmaa talous. Valiokunta yhtyy kertomuksen toteamukseen,
että sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisen seuranta on
tärkeää taloudellisesti vaikeina aikoina.
Valiokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota vähemmistöjen oikeuksiin,
mm. romanien taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan (UaVL
4/2010 vp), ja pitää tärkeänä,
että Euroopan neuvostossa jatketaan vähemmistöjen
oikeuksien edistämistä. Monissa maissa tehdyt
julkisen talouden säästöpäätökset
vaikeuttavat hyvinvointiyhteiskuntien sosiaalisten palvelujen ylläpitämistä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomessakin asianomaiset valiokunnat seuraavat yleiskokouksen
kehotusta valvoa sosiaalisten oikeuksien toteutumista. Tämä voisi
tapahtua mm. yhteistyössä Suomen EN-valtuuskunnan
kanssa.
Euroopan neuvoston yleiskokous käsitteli Pohjois-Afrikan
maiden kansannousun vaikutusta erityisesti laittomien maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden
ja pakolaisten laajamittaiseen hakeutumiseen Etelä-Eurooppaan.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että EN kiinnittää alueeseen kasvavaa
huomiota mm. pääsihteerin valmistelemassa uudessa
naapuruusohjelmassa ja että Palestiinalle myönnettiin
demokratiakumppanuus.
Demokratian tilaa käsiteltiin jäsenvelvoitteiden
toteutumisen kannalta Albaniassa, Arme- niassa, Azerbaidzanissa,
Bosnia ja Hertsegovinassa, Georgiassa, Moldovassa, Montenegrossa,
Venäjällä, Serbiassa ja Ukrainassa. Valiokunta
katsoo, että monitorointimenettelyn kehittämistä tulisi
tehostaa ottaen huomioon, että esimerkiksi em. maiden kohdalla
tarkkailu on jatkunut yli kymmenen vuotta, mutta suositukset ja tukitoimet
eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen.