Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 15 päivänä lokakuuta 2013 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle asekauppasopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi sopimuksen 6 ja 7 artiklan väliaikaisesta soveltamisesta (HE 148/2013 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, ulkoasiainneuvos Hannu Kyröläinen ja yksikön päällikkö Markku Virri, ulkoasiainministeriö
Ulkoasiainvaliokunta on käsitellyt tätä asiaa myös asian UTP 6/2010 vp yhteydessä.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa huhtikuussa 2013 tehdyn asekauppasopimuksen. Suomi allekirjoitti sopimuksen kesäkuussa 2013.
Asekauppasopimus on ensimmäinen tavanomaisten aseiden kauppaa koskeva kansainvälinen sopimus. Sopimuksen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman tiukat yhteiset kansainväliset vaatimukset, joilla säännellään tavanomaisten aseiden kansainvälistä kauppaa tai parannetaan sen sääntelyä. Sopimuksella pyritään myös torjumaan laitonta asekauppaa. Sopimuksella määrätään aseiden vientiin, tuontiin, kauttakuljetukseen, mukaan lukien uudelleenlastaus, sekä välitykseen liittyvistä asesiirtojen edellytyksistä. Sopimusta sovelletaan kaikkiin tavanomaisiin aseisiin, ampumatarvikkeisiin sekä osiin ja komponentteihin. Sopimus sisältää tavanomaisten aseiden siirtoja koskevat kieltomääräykset. Lisäksi sopimus asettaa kansainväliset vähimmäisvaatimukset kansalliselle vientilupahakemusten arvioinnille. Sopimukseen sisältyy vuosittainen raportointivelvollisuus.
Sopimuksen voimaansaattaminen ei edellytä muutoksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Suomen voimassa olevan vientivalvontajärjestelmän voidaan katsoa vastaavan nykyisellään asekauppasopimuksen valvontajärjestelmälle asettamia vaatimuksia.
Sopimuksen kansainvälisen voimaantulon edellytyksenä on, että viisikymmentä valtiota ratifioi sopimuksen. Sopimus tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun viideskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu tallettajan huostaan. Sopimus ei vielä ole tullut kansainvälisesti voimaan.
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä ehdotus laiksi sopimuksen 6 ja 7 artiklan väliaikaisesta soveltamisesta. Sopimuksen voimaansaattamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Sopimuksen 6 ja 7 artiklan väliaikaista soveltamista koskeva laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Suomi on tallettanut oman sitoutumiskirjansa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan ja
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Raili Lahnalampi