Perustelut
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)
on edelleen tärkeä laajan poliittisen vuoropuhelun
foorumi. Järjestön kehittyminen kohti turvallisuusyhteisöä edellyttäisi
kuitenkin sen tavoitteiden ja sitoumusten tehokasta toimeenpanoa.
Valiokunta toteaa, että kertomuksen perusteella Etyjin
toimintaa uhkaa marginalisoituminen, ellei poliittista yksimielisyyttä keskeisten
asioiden tuloksellisesta käsittelystä saavuteta.
Valiokunta huomauttaa, että yhteistyön ja työnjaon
tehostaminen EU:n ja Naton kanssa on välttämätöntä ottaen
huomioon järjestöjen jäsenistön
ja käsiteltyjen asioiden päällekkäisyyden ja
keskinäisriippuvuuden.
Parlamentaarisen yleiskokouksen toiminta rajoittui vuonna 2011
sääntömääräisten
kokousten ja vaalitarkkailun järjestämiseen. Toiminnan
vähenemisen syynä on kertomuksen mukaan yleiskokouksen
budjettivarojen supistuminen sekä Etyjin poliittinen matalasuhdanne.
Suomenkin kannalta keskeinen takaisku oli, että Astanassa joulukuussa
2010 pidetty Etyjin huippukokous ei saavuttanut tavoitteita, jotka
oli asetettu Etyjin toiminnan ja roolin uudistamiselle. Valiokunta
pitää myönteisenä, että Suomi
on toiminnallaan pyrkinyt sekä hallitustasolla että yleiskokouksen
ad hoc -työryhmässa (ed. Koskinen) edistämään
vuoropuhelua ja ehdottanut uusia yhteistyömuotoja.
Yleiskokouksen istunnon pääteemana oli Etyjin
tehokkuuden vahvistaminen — uusi alku Astanan huippukokouksen
jälkeen. Välimeren alueen tilanne sekä arabikevät
olivat perustellusti yleiskokouksen agendalla ottaen huomioon alueen
maiden merkityksen Euroopan ja Suomen turvallisuuteen. Valiokunta
pitää hyvänä, että Balkanin
tilanteen käsittely jatkui Serbian ja Kroatian johdolla.
Etyjin vaalitarkkailun perustana ovat järjestön
osallistujamaiden Kööpenhaminassa 1990 sekä Istanbulissa
1999 antamat sitoumukset kutsua Demokraattisten instituutioiden
ja ihmisoikeuksien toimisto (Odihr) tarkkailemaan vaaleja. Etyjin
parlamentaarinen yleiskokous on vuodesta 1993 lähettänyt
valtuuskuntia arvioimaan vaalien toimitusta. Parlamenttivaaleja
tarkkailtiin kertomusvuonna Makedoniassa, Turkissa, Venäjällä ja
Tunisiassa ja presidentinvaaleja Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Todettakoon,
että Odihr lähetti Suomeen arviointimission sekä eduskuntavaalien
että presidentinvaalien alla, mutta arviointimissio ei
nähnyt tarvetta lähettää Suomeen
varsinaista vaalitarkkailuvaltuuskuntaa. Valiokunta pitää Etyjin
vaalitarkkailua järjestön keskeisenä vahvuutena.
Sen kehittäminen on edelleen ajankohtaista mm. tarkkailuraporteissa
ilmenneiden puutteiden vuoksi. Seurantaa tulisi tehostaa ja yleiskokouksen
ja Odihrin välistä yhteistyötä vahvistaa
tuloksellisuuden parantamiseksi.
Inhimillisen turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian
edistämisen tulisi ilmetä koko järjestön
työssä aiempaa konkreettisemmin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että esimerkiksi Valko-Venäjän ihmisoikeus-
ja demokratiatilanteen käsittelyä pyrittäisiin
kehittämään myös uusia toimintatapoja
kartoittaen, jotta yhteistyö tuottaisi tuloksia.
Valiokunta pitää huolestuttavana, että tavanomaisia
aseita koskevan sopimuksen (TAE-sopimus) toimeenpano on keskeytetty.
Sopimuksella on tärkeä rooli Euroopan asevalvonnassa,
ja valiokunta pitää tärkeänä,
että ponnisteluja joko TAE- sopimuksen elvyttämiseen
tai uusiin sopimusjärjestelyihin jatketaan.