Ehdotus

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksesta päätettiin vuonna 2003. Silloin sovittiin, että useita uudistuksen kohtia tarkastellaan uudelleen tietyn ajan kuluttua. Komission tiedonannossa YMP-uudistuksen terveystarkastukseen valmistautumisesta on koottu yhteen näitä aiemmin sovittuja väliarviointitarpeita sekä yhteisen maatalouspolitiikan tulevia haasteita ja muutostarpeita. Lisäksi tiedonannossa esitetään keinoja näihin haasteisiin ja muutostarpeisiin vastaamiseksi.

Komission mukaan keskeiset kysymykset ovat:

• Kuinka tehdä tilatukijärjestelmä tehokkaammaksi ja yksinkertaisemmaksi?
• Kuinka kehittää markkinatukitoimia, jotka alun perin on luotu kuuden jäsenmaan unionille, jotta ne olisivat edelleen asianmukaisia globalisoituvassa maailmassa ja 27 jäsenmaan EU:ssa?
• Kuinka hallita uusia haasteita ilmaston muutoksesta biopolttoaineiden kasvuun ja vesien hoitoon sekä jatkuvia haasteita, kuten biodiversiteetin ylläpitoa?

Tiedonannossa keskitytään toimenpiteisiin, jotka voitaisiin aloittaa tällä rahoituskaudella (2007—2013). Vuoden 2013 jälkeiseen aikaan viitataan vain muutamissa kohdissa. Tiedonannossa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien järjestelmään, markkinatoimenpiteisiin sekä maaseudun kehittämistoimenpiteisiin.

Valtioneuvoston kanta

Suomi kannattaa nykyisten maatalouspolitiikan toimien arviointia ja kehittämistä. Terveystarkastuksen ei tule kuitenkaan merkitä yhteisen maatalouspolitiikan täydellistä uudistamista. Suomen näkökulma terveystarkastuksessa on arvioida sitä, miten hyvin yhteisessä maatalouspolitiikassa toteutetaan Eurooppa-neuvoston toistuvasti vahvistamaa periaatetta siitä, että maataloutta on voitava harjoittaa koko Euroopan unionin alueella.

Suomi kannattaa kiintiöjärjestelmän jatkumista. Mikäli kiintiöjärjestelmästä kuitenkin luovutaan, tulisi kiintiöitä lisätä asteittain riittävän siirtymäkauden kuluessa. Lisäksi epäsuotuisilla alueilla tulisi jo siirtymäkauden aikana voida toteuttaa maidontuotannon turvaamiseksi erityistoimia, kuten esimerkiksi tuotantoon sidottujen tukien myöntäminen. Koko Suomen alueella on voitava toteuttaa erityistoimia.

Yhteisen maatalouspolitiikan markkinoiden hallintamekanismien säilyttäminen jatkossakin turvaverkkona on tärkeää. Suomen mielestä ohraa on kohdeltava intervention osalta samoin kuin vehnää. Kesantovelvoitteesta markkinatoimenpiteenä voidaan luopua. Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tulee voida korvata velvoitekesannon poistamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat.

Suomi kannattaa komission näkemystä tilatukijärjestelmän yksinkertaistamisesta. Suomelle on erittäin tärkeää, että tilatukijärjestelmässä säilyy mahdollisuus tuotantosidonnaisiin tukiin, erityisesti epäsuotuisten alueiden kotieläintuotannossa ja eräiden kasvien tuotannossa (esimerkiksi neuvoston asetuksen EY N:o 1782/2003 artiklan 69 mukaisesti). Täydentävien ehtojen järjestelmää tulee yksinkertaistaa sekä sisällön että hallinnon osalta.

Suomi voi harkita erilaisia malleja suorien tukien ylä- ja alarajojen asettamiseksi. Maaseudun kehittämistoimenpiteissä tulee olla riittävä joustavuus, jotta mahdollisen lisääntyvän modulaation kautta saatava rahoitus voidaan hyödyntää tehokkaasti.