Perustelut

Hallituksen esityksessä on kysymys ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmän uudistamisesta eli ajoneuvolainsäädäntöön liittyvästä uudistushankkeesta. Keskeisin ehdotus koskee sitä, että ajoneuvon ensirekisteröinnin ja lopullisen rekisteristä poiston lisäksi autoilijoilla olisi mahdollisuus poistaa ajoneuvo liikennekäytöstä väliaikaisesti. Tämä tapahtuisi tekemällä asiaa koskeva ilmoitus rekisteriin. Väliaikainen liikenteestä poisto ei edellyttäisi rekisterikilpien palauttamista eikä yleensä rekisteröintikatsastusta, kun ajoneuvo otetaan uudelleen käyttöön. Ajoneuvo voitaisiin poistaa lopullisesti rekisteristä vain romutustodistusta vastaan. Lopullisesti rekisteristä poistettua ajoneuvoa ei voitaisi enää merkitä uudelleen rekisteriin eikä ottaa käyttöön liikenteessä. — Esitykseen sisältyvät ajoneuvoverolain muutokset merkitsevät puolestaan sitä, että veroa ei perittäisi siltä ajalta, jonka ajoneuvo on ilmoitettu liikenteestä poistetuksi. Väliaikainen liikenteestä poisto katkaisisi siis verokauden ja rinnastuisi verovaikutuksiltaan siten nykyiseen rekisteristä poistoon.

Uudistus liittyy olennaisesti Ajoneuvohallintokeskuksessa jo pitkään vireillä olleen teknisen palvelujen kokonaisuudistushankkeen eli ns. PALKO-hankkeen etenemiseen. Tarkoitus on, että uudet säännökset antavat lainsäädännöllisen pohjan niille ratkaisuille, joiden varaan PALKO-hanketta on kehitelty. Tämä asettaa omat rajoitteensa lakiesityksen käsittelylle, jos hankkeen tavoiteaikataulua kevättalvesta 2007 ei haluta vaarantaa.

Muutoksia on perusteltu ennen kaikkea tarpeella yksinkertaistaa kankeaksi koettua nykymenettelyä. Rekisteristä poisto edellyttää nykyisin rekisterikilpien palauttamista ja ajoneuvon uudelleen katsastusta, kun se otetaan aikanaan taas käyttöön. Menettelyyn liittyvät maksut kaventavat lisäksi verosäästöä. Ajoneuvoa ei siten kannata käytännössä yleensä poistaa rekisteristä lyhyen seisonta-ajan vuoksi. Uudistus purkaisi turhaa byrokratiaa ja poistaisi nämä haitat. Verotusta koskeva muutos vastaisi myös yleistä oikeustajua; käyttöveron luonteista ajoneuvoveroa maksettaisiin vain siltä ajalta, jonka ajoneuvo on tosiasiallisesti liikennekäytössä.

Valiokunta pitää esitystä lähtökohtaisesti perusteltuna ja kannattaa sen perusratkaisuja. Tärkeää on myös, että PALKO-hankkeessa edetään suunnitelmien mukaan, jotta mm. verojärjestelmää voidaan kehittää edelleen kohti käytön verotusta, kuten eduskunta on osaltaan edellyttänyt useissa yhteyksissä. Ongelmallista on kuitenkin lainsäätäjän näkökulmasta se, että esitystä joudutaan käsittelemään käytännössä pitkälti teknisen suunnittelun asettamissa rajoissa. Mahdollisiin tarpeellisiksikaan osoittautuviin muutoksiin ei juuri ole mahdollisuutta tässä yhteydessä ilman, että PALKO-hankeen eteneminen viivästyy.

Valiokunta käsittelee esitystä seuraavassa lähinnä vain siltä osin kuin se koskee ajoneuvoverotusta. Esityksen kokonaisarviointi jää siten liikenne- ja viestintävaliokunnan tehtäväksi. Jo nyt on kuitenkin noussut esiin huoli ajoneuvorekisterin tietojen ajanmukaisuuden ylläpitoon liittyvistä mahdollisista uhkista samoin kuin ajoneuvojen romutukseen liittyvistä epäkohdista. Koska verotus on yksi keskeinen keino, jolla voidaan vaikuttaa autoilijoiden käytökseen, valiokunta sivuaa lyhyesti myös näitä näkökohtia. Tärkeää on, että liikenne- ja viestintävaliokunta tekee asiantuntijaselvityksen jälkeen huolellisen kokonaisarvioinnin niistä toimenpiteistä, joihin esitys antaa aiheen nyt tai lähitulevaisuudessa.

Ajoneuvoverolakia koskevat ehdotukset

Ajoneuvoverolakia ehdotetaan siis muutettavaksi siten, että verotuksessa otettaisiin huomioon rekisteröintilainsäädännön muutokset. Liikennekäytöstä poistaminen ja liikennekäyttöön ottaminen vaikuttaisivat verokauden alkamiseen ja päättymiseen samalla tavoin kuin tähän asti ajoneuvon poistaminen rekisteristä.

Asiallisesti uutta olisivat siten liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa koskeva 4 a § ja käyttökieltoa sanktioiva uusi lisävero rekisteröimättömän tai liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon käyttämisestä liikenteeseen, josta on säädetty 47 a §:ssä. Muut muutosehdotukset ovat näistä tai ajoneuvolainsäädäntöön muutoin ehdotetuista säännöksistä johtuvia teknisluonteisia tarkennuksia. Ne eivät anna aihetta huomautuksiin.

Valiokunta puoltaa perusratkaisua, jonka mukaan ajoneuvoveroa ei peritä siltä ajalta, jonka ajoneuvo on poistettuna liikennekäytöstä. Tätä voidaan perustella yleisillä oikeudenmukaisuusnäkökohdilla, kuten edellä on jo todettu. Ratkaisun merkitys korostuu lisäksi aikanaan, jos ajoneuvojen verotuksessa siirrytään enenevässä määrin ajoneuvon rekisteröintiin perustuvasta verotuksesta (autovero) käytön verotukseen. Näistä syistä on myös perusteltua, ettei liikenteestä poiston ajalta peritä myöskään alennettua ajoneuvoveroa, kuten eri syistä on ehdotettu. Tätä kysymystä käsitellään erikseen vielä jäljempänä.

Liikennekäytöstä poistettu ajoneuvo olisi esityksen mukaan käyttökiellossa. Koska ajoneuvo voitaisiin poistaa liikennekäytöstä pelkän ilmoituksen perusteella ja ilman, että käyttökielto ilmenisi mitenkään ajoneuvosta ulospäin, järjestelmään on valiokunnan mielestä perusteltua liittää ehdotetuin tavoin väärinkäytöksiä tehokkaasti ehkäisevä sanktiojärjestelmä. Ehdotukseen sisältyvä seuraamus, uusi lisävero, on varsin ankara, ajoneuvosta 12 kuukaudelta laskettava ajoneuvovero viisinkertaisena, kuitenkin vähintään 1 000 euroa. Sitä on paljoksuttu myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Valiokunta puoltaa kuitenkin ehdotusta nimenomaan sen ennaltaehkäisevän vaikutuksen synnyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ajoneuvovero kertyisi kattavasti ja oikeamääräisenä myös vastaisuudessa. Jos seuraamukset muodostuisivat jossakin yksittäistapauksessa olosuhteisiin nähden kohtuuttomiksi, niitä voitaisiin huojentaa hakemuksesta kuten nykyisinkin. Tämä perustuu siihen, että uutta lisäveroa pidetään ehdotetun ajoneuvoverolain 3 §:n mukaan osana ajoneuvoveroa. Veronhuojennusmahdollisuus puolestaan perustuu jo voimassa olevaan ajoneuvoverolain 61 §:ään.

Ajoneuvoveron tuotto

Esityksessä on arvioitu varsin karkeiden oletusten perusteella, että ajoneuvoveron tuotto tulisi alenemaan joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla. Tämä perustuu siihen, että järjestelyä käytetään todennäköisesti ajoneuvoverotuksen keskeytykseen laajemmin kuin nykyisin rekisteristä poistamista. Myös verovilpin määrä saattaa kasvaa, jos ajoneuvoveron tasoa nostetaan tulevaisuudessa.

Valiokunta pitää esityksen perusratkaisuja kestävinä myös tässä suhteessa. Esitys korostaa kansalaiskeskeistä lähtökohtaa ja vastaa niihin oikeudenmukaisuusvaateisiin, joita on yleisesti esitetty. Valiokunta katsoo lisäksi, että verovilppi on sanktioitu niin ankarasti, ettei laajamittainen väärinkäyttö tunnu kovin todennäköiseltä. Vertailuna voidaan todeta, että esimerkiksi ilman asianmukaista vakuutusta olevia ajoneuvoja on tällä hetkellä vain 0,15 prosenttia ajoneuvokannasta, 4,3 miljoonasta ajoneuvosta. Seuraamusten ankaruus on siten toiminut luotettavana pidäkkeenä väärinkäytöksille tältä osin. Samaa on syytä olettaa myös ajoneuvoverosta. Tärkeää on kuitenkin, että uudistuksesta tiedotetaan aikanaan kansalaisille hyvin ja ymmärrettävästi.

Rekisteröintijärjestelmän luotettavuus

Ajoneuvoverotus perustuu ajantasaisiin rekisteritietoihin. Rekisterijärjestelmän luotettavuus ja toimivuus ovat siten ensiarvoisen tärkeitä verotuksen toimittamiseksi joustavasti ja tehokkaasti. Ajoneuvoveron kertymä on nykyään noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, ja vero kertyy käytännössä kattavasti. Vero on siis myös fiskaalisesti merkittävä ja vakaa tulonlähde valtiolle.

Esitys antaa aiheen kahteen huoleen: ensinnäkin, jääkö rekisteriin vastaisuudessa enenevästi sellaisia ajoneuvoja, jotka on tosiasiassa romutettu, mutta jotka on merkitty rekisteriin vain tilapäisesti liikenteestä poistetuksi. Tällaisten autojen määräksi arvioidaan nykytietojen nojalla 100 000 autoa vuodessa. Rekisterissä voisi siten olla kymmenessä vuodessa jopa miljoona sellaista ajoneuvoa, joita ei ole tosiasiassa enää olemassa. Verotuksen toimeenpano sellaisissa olosuhteissa olisi ilmeisen ongelmallista. Sen kaltainen tulevaisuuden näkymä saattaisi asettua myös käytön verotukseen perustuvan verojärjestelmän laajamittaisemman uudistuksen esteeksi.

Toinen huoli liittyy ympäristönäkökohtiin. Nykytietojen mukaan vain 20—30 prosenttia romutettavista ajoneuvoista luovutetaan tarvittavat ympäristöluvat omaaviin vastaanottopisteisiin romutustodistusta vastaan. Pääosa poistuu liikenteestä muulla tavoin. Tämä ongelma on siis jo nyt olemassa, mutta se voi korostua jatkossa, kun veronmaksun voi katkaista pelkän ilmoituksen perusteella.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on ehdotettu useanlaisia eri vaihtoehtoja. Liikenteestä poistetuista ajoneuvoista voitaisiin kantaa esimerkiksi alennettua veroa tai liikennekäytöstä poistolle voitaisiin asettaa aikaraja. Lisäksi voitaisiin säätää, että ajoneuvo katsotaan otetuksi automaattisesti liikennekäyttöön omistajanvaihdoksen jälkeen. Toisaalta omistajanvaihdoksesta ilmoittamatta jättäminen voitaisiin sanktioida ja ajoneuvon luovutus tuntemattomalle estää.

Valtiovarainministeriö on suhtautunut kuitenkin näihin kaikkiin ehdotuksiin erittäin pidättyvästi. Ne ovat kaikki joko vastoin uudistuksen henkeä tai omiaan lisäämään Ajoneuvohallintokeskuksen selvittelytyötä ajoneuvojen ja niiden omistajien selvittämiseksi ehkä vuosia sen jälkeen, kun ajoneuvo on jo romutettu. Omistajaketjun selvittämistä vaikeuttaa osaltaan myös se, että myös luovutus tuntemattomalle on eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaan oltava sallittu. — Merkittävä käytännön syy pidättyväisyyteen on myös PALKO-hankeen aikataulun vaarantuminen.

Valiokunta viittaa valtiovarainministeriön esittämiin perusteisiin ja katsoo, ettei tässä yhteydessä ole mahdollisuutta puuttua nyt esiin nousseisiin epäkohtiin. Niiden ratkaisemiseksi tulisi kuitenkin ryhtyä etsimään välittömästi toimivia ja riittävän yksinkertaisia malleja, jotta lopputulos olisi hyväksyttävä niin autoilijoiden, ympäristön kuin veronsaajankin kannalta. Verotuksen kannalta tavoitteena tulee olla se, että rekisterijärjestelmä voi muodostaa luotettavan tietopohjan verotusta ja yhteiskunnan muita palvelutarpeita varten myös jatkossa.