Perustelut
Valtiovarainvaliokunta, joka on tarkastellut asiaa
toimialansa mukaisesti ennen muuta budjetoinnin näkökulmasta,
katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettu
järjestely on tarkoituksenmukainen. Se vahvistaa maakunnan
liittojen asemaa valtion talousarviossa olevien voimavarojen
suuntaamisessa ja lisää päätöksenteon yhteensovittamista
nykyisestä niin keskus- kuin aluetasolla ja niiden
välillä. Myös päätöksenteko
koottujen määrärahojen osalta
tulee läpinäkyvämmäksi.
Näiltä osin hallituksen esityksen tavoitteet valiokunnan
mielestä toteutuvat.
Lakiehdotuksen valmistelussa on ollut pohjana selvityshenkilö Esko
Riepulan ehdotus sisäasiainministeriölle. Tässä ehdotuksessa
lähdettiin aluekehittämiseen liittyvien määrärahojen kokoamisesta
hallinnonalojen yli yhdelle momentille. Lausuntokierroksella
ministeriöt pitivät tätä ongelmallisena.
Nyt esillä oleva lakiehdotus on ymmärrettävä kompromissina
selvityshenkilön hahmotteleman mallin ja annettujen lausuntojen
välillä. Samalla se on nähtävä selkeänä askeleena
oikeaan suuntaan.
Valiokunta pitää merkittävänä,
että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rooli valtion
rahoituspäätösten osana selkiytyy ehdotetussa
järjestelyssä. Myönteisenä voidaan
pitää myös lähtökohtaa,
että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta
neuvotellaan sekä ministeriöiden että valtion
aluehallinnon kanssa. Valiokunnan mielestä on tärkeää varmistaa, että näistä neuvotteluista
muodostuu aito vaikuttamiskanava alueiden ja keskushallinnon kesken.
Huomionarvoista on myös se, että valtioneuvoston
yleisistunto päättää jatkossa
määrärahojen maakunnallisesta
jakamisesta. Kuten lakiehdotuksen perusteluista ilmenee, maakunnan valtionrahoitusesitys
ei olisi sitova. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että jakopäätöstä tehtäessä kunnioitetaan
maakuntien tahtoa. Näin parhaiten varmistetaan lakiehdotuksen
tavoite, että aluekehityslain keinoin kohdennettavat
voimavarat vastaavat mahdollisimman hyvin alueiden omia tarpeita.
Lakiehdotuksen 10 a §:n 2 momentin mukaan päätettäessä määrärahojen
maakunnallisesta jakamisesta osa maakuntaan kohdennetusta määrärahasta
voidaan jättää sitomatta määrättyyn
käyttötarkoitukseen. Valtiovarainvaliokunta on
viime vuosina talousarviokäsittelyn yhteydessä kiinnittänyt
toistuvasti huomiota näiden sitomattomien määrärahojen
vähäiseen osuuteen. Valiokunta on katsonut, että määrärahojen todellinen
vaikuttavuus maakuntien kehityksen ohjaamisessa edellyttää,
että niiden käyttöä ohjataan
ministeriötasolta mahdollisimman vähän.
Maakunnallisten, vapaiden kehittämisvarojen lisääminen
parantaa mahdollisuuksia kehittää kasvukeskusten
ulkopuolisten, kasvukykyisten seutujen kilpailukykyä.
Valiokunta korostaa hyvän yhteistyön merkitystä niin
keskushallinto- kuin aluetasollakin. Ministeriöiden lisäksi
myös TE-keskusten ja maakunnan liittojen on kyettävä löytämään yhteiset
tavoitteet. Järjestely ei saa johtaa siihen, että nykyinen
jousto määrärahojen uudelleenkohdentamisessa
esimerkiksi työllisyystilanteen muuttumisen johdosta
menetetään.