Perustelut
Valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen toimenpideohjelman
lokakuun puolivälissä, minkä jälkeen
se toimitettiin EU:n komissiolle. Komissio arvioi jäsenmaiden
laatimat toimenpideohjelmat ja julkaisee niistä raporttinsa
tammikuussa 2006. Ohjelma on näin ollen komission
käsiteltävänä, eikä siihen
voida enää tässä vaiheessa tehdä muutoksia.
Valiokunta on siksi arvioinut ohjelmaa vain yleisluontoisesti sen yksityiskohtiin
puuttumatta. Lisäksi valiokunta on kiinnittänyt
huomiota toimenpideohjelman täytäntöönpanoon
liittyviin haasteisiin.
Toimenpideohjelma on sinänsä perusteellinen,
ja siinä on tuotu esille monipuolisesti ja avoimesti suomalaisen
yhteiskunnan suuria haasteita. Ohjelmassa on käsitelty
Suomen toimintaympäristön keskipitkän
ja pitemmän aikavälin keskeisiä kysymyksiä,
kuten väestön ikärakenteen
nopeaa heikkenemistä, työvoiman määrän
kääntymistä laskuun, julkisen talouden tasapainoa,
yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristön
kannustimia sekä työllisyyden ja tuottavuuden
kehitystä. Toimenpideohjelmaan ei kuitenkaan sisälly
mitään uusia avauksia, vaan se perustuu lähinnä jo
olemassa oleviin asiakirjoihin, kuten hallitusohjelmaan, valtiontalouden
kehyksiin vuosille 2006—2009, hallituksen strategia-asiakirjaan
sekä Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraporttiin.
Ohjelmassa mainituista toimenpiteistä osa on siten sellaisia
uudistuksia tai hankkeita, jotka ovat muutoinkin jo toteutumassa.
Suomi on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa
erittäin hyvin monella eri toimialalla. Edessä olevat
haasteet ovat silti merkittäviä, joten toimenpideohjelman
täytäntöönpanoa tulee jatkaa
tehokkaasti ja määrätietoisesti. Kansainväliset
haasteet huomioiden tavoitteita voi olla joiltakin osin syytä nostaa
vielä korkeammalle. Esimerkiksi osaamisen ja innovaatiopolitiikan suhteen
Suomen valitsemat toimintalinjat ovat sinänsä osoittautuneet
onnistuneiksi, mutta T&K-panostukset eivät kuitenkaan
ole vielä tuottaneet riittävästi uusia
innovaatioita ja yrityksiä. Lisäksi myös
monet muut EU- ja Kauko-Idän maat ovat niin ikään
omaksumassa osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan strategian. Globalisaation
edetessä kilpailu parhaista osaajista ja yrityksistä lisääntyy.
Menestyäkseen myös jatkossa Suomen on edelleen
vahvistettava muun muassa sellaisia toimia, joilla kansainvälisiä innovatiivisia
yrityksiä ja huippuosaajia kyetään houkuttelemaan
Suomeen.
Toimenpideohjelmassa korostetaan myös ympäristöteknologioiden
edistämistä. Ympäristöteknologiat
ovat olleet jo pitkään T&K-toiminnan
painopiste Suomessa, mutta alalla on vielä huomattavaa
kasvupotentiaalia. Valiokunta pitää tärkeänä,
että jatkossa ympäristöteknologian kehittymistä vahvistetaan
ja suomalaisen ympäristötekniikan ja -osaamisen
vientimahdollisuuksia tehostetaan.
EU ei ole tällä hetkellä lähelläkään
niitä tavoitteita, jotka se asetti viisi vuotta sitten,
vaan Lissabonin kunnianhimoiset tavoitteet ovat karanneet yhä kauemmaksi
ja unionin kehitys on polkenut paikallaan. Koko unionin tulevaisuuden
kannalta onkin aivan ratkaisevaa, että viimeistään
tässä vaiheessa jäsenmaat sitoutuvat aidosti
uudistusten täytäntöönpanoon
ja ryhtyvät toteuttamaan niitä myös konkreettisesti.
Jäsenmaiden erityisongelmien huomioon ottaminen ei saa
muodostua esteeksi unionin kehitykselle, vaan kilpailukykyinen ja
taloudellisesti vahva unioni edellyttää kaikkien
jäsenmaiden panosta ja ponnistuksia yhdessä sovittujen
päämäärien saavuttamiseksi.
Kuten edellä on todettu, Suomi on menestynyt monissa
kansainvälisissä arvioinneissa erittäin
hyvin ja Suomen talous on todettu varsin kilpailukykyiseksi. Valiokunnan
mielestä monet Suomessa toteutetut uudistukset ja hankkeet voivat
toimia hyvinä esimerkkeinä myös muille EU-maille.
Onkin tärkeää, että kansalliset
toimintaohjelmat ovat vertailukelpoisia ja että jatkossa
vertaisarviointia tehostetaan.