VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp

VaVM 11/2006 vp - HE 55/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys vuoden 2006 lisätalousarvioksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuoden 2006 lisätalousarvioksi (HE 55/2006 vp).

Lisätalousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä eduskunnan 5 päivänä kesäkuuta 2006 valiokuntaan lähettämät lisätalousarvioaloitteet

LTA 1/2006 vp Timo Soini /ps ym. Määrärahan vähentäminen EU-puheenjohtajuuskauden lisämäärärahasta 23.02.22

LTA 2/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

LTA 3/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen korkeimman oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.21

LTA 4/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen hallintotuomioistuinten käsittelyn nopeuttamiseen 25.10.22

LTA 5/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen korkeimman hallinto-oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.22

LTA 6/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen tuomioistuinten menoihin 25.10.23

LTA 7/2006 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, käräjäoikeuksien, markkinaoikeuden, vakuutusoikeuden ja työtuomioistuimen toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen 25.10.23

LTA 8/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen ali-, hovi- ja hallinto-oikeuksien sekä vakuutusoikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.23

LTA 9/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen vankien kuntoutukseen 25.50.21

LTA 10/2006 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan 25.50.21

LTA 11/2006 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin 25.50.21

LTA 12/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin 25.50.21

LTA 13/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen vankeinhoitolaitoksen henkilöstön lisäämiseen 25.50.21

LTA 14/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitoksen henkilöstön lisäämiseen 25.60.21

LTA 15/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjien määrärahoihin 25.60.21

LTA 16/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

LTA 17/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

LTA 18/2006 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen erikoispoliisikoirien koulutukseen 26.75.21

LTA 19/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

LTA 20/2006 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien suunnitteluun ja valmistuksen aloittamiseen Keuruun Pioneerivarikolla 27.10.16

LTA 21/2006 vp Timo Soini /ps ym. EU-puheenjohtajuuskauden lisämäärärahaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.80.26

LTA 22/2006 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden yliopistokeskukselle 29.10.21

LTA 23/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen lisäämiseen 29.10.21

LTA 24/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen elokuvafestivaaleille 29.90.52

LTA 25/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen maatalouden polttoaineveron palauttamiseen 30.20.40

LTA 26/2006 vp Mikko Alatalo /kesk Määrärahan osoittaminen Sorilan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

LTA 27/2006 vp Susanna Haapoja /kesk Määrärahan osoittaminen paikallistien Raparanta—Kauhajärvi peruskorjaukseen 31.24.21

LTA 28/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen tiestön ylläpitämiseen 31.24.21

LTA 29/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Ulvilan keskustaajamassa 31.24.21

LTA 30/2006 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon tason säilyttämiseen 31.24.21

LTA 31/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 4 perustienpitoon välille Lusi—Vaajakoski 31.24.21

LTA 32/2006 vp Rauno Kettunen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen välillä Päiväranta—Vuorela 31.24.21

LTA 33/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

LTA 34/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen moottoriväylän E18 rakentamisen suunnitteluun välille Hamina—Vaalimaa 31.24.21

LTA 35/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen tieosuuden Taavetti—Selkäharju rakentamisen suunnitteluun valtatiellä 6 31.24.21

LTA 36/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 7 (E18) Haminan ohikulkutien rakentamiseen 31.24.21

LTA 37/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 12 parantamisen suunnitteluun tieosuudella Uusikylä—Tillola 31.24.21

LTA 38/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kuopion Kallan siltojen korottamiseen 31.24.21

LTA 39/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Puutossalmen sillan rakentamiseen 31.24.21

LTA 40/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 tieosuuden Lusi—Mikkeli perusparannustöihin 31.24.21

LTA 41/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille teiden perusparantamiseen ja päällystämiseen (31.24.21)

LTA 42/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomenselkätien suunnittelu-, rakennus- ja parannustöihin Keski-Suomessa (21.24.21)

LTA 43/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Keuruu—Ähtäri parantamiseen välillä Palvalampi—Liesjärvi—Myllymäki (21.24.21)

LTA 44/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 18 Jyväskylä—Vaasa rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri (21.24.21)

LTA 45/2006 vp Mauri Salo /kesk Määrärahan osoittaminen kantatien 52 Ypäjän Palikkala—Someron Ollila uuden linjauksen suunnitteluun 31.24.21

LTA 46/2006 vp Mauri Salo /kesk Määrärahan osoittaminen Nummi-Pusulan Koisjärven ja Someron välisen tien 280 rakentamiseen ja peruskorjaamiseen 31.24.21

LTA 47/2006 vp Mauri Salo /kesk Määrärahan osoittaminen Salon itäisen kehätien suunnittelun aloittamiseen 31.24.21

LTA 48/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen kantatien 63 kunnostamiseen välillä Kaustinen—Evijärvi 31.24.21

LTA 49/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen Kokkolan kiertoliittymän rakentamiseen valtatielle 8 31.24.21

LTA 50/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseen 31.24.21

LTA 51/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Alahärmä—Kortesjärvi suunnitteluun ja rahoittamiseen 31.24.21

LTA 52/2006 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen Vammala—Punkalaidun—Murronharju-tien peruskorjaukseen 31.24.21

LTA 53/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Anjalankosken Keltakankaan eritasoliittymän rakentamiseen valtatiellä 15 31.24.21

LTA 54/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen tieosuuden Hamina—Vaalimaa liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.24.21

LTA 55/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen tiestön melusuojauksen parantamiseen Kymenlaaksossa 31.24.21

LTA 56/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen edistämiseen pääkaupunkiseudulla 31.24.21

LTA 57/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

LTA 58/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan tiepiirille seutu- ja yhdystieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

LTA 59/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

LTA 60/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen välillä Turku—Pori 31.24.78

LTA 61/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakennustöihin välillä Pori—Söörmarkku 31.24.78

LTA 62/2006 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 perusparantamiseen välillä Kivenlahti—Kirkkonummi 31.24.78

LTA 63/2006 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määärahan osoittaminen valtatien 4 perusparantamiseen 31.24.78

LTA 64/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Koskenkylän ja Kotkan välisen moottoritien (E18) suunnitteluun 31.24.78

LTA 65/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen Kotkan ja Kouvolan välisen tieosuuden kehittämiseen valtatiellä 15 31.24.78

LTA 66/2006 vp Jouko Laxell /kok Määrärahan osoittaminen eräisiin tiehankkeisiin 31.24.78

LTA 67/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen valtatien 19 välin Nurmo—Lapua parantamiseen 31.24.78

LTA 68/2006 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 rakentamiseen välillä Kivenlahti—Kirkkonummi (31.24.78)

LTA 69/2006 vp Sirpa Asko-Seljavaara /kok ym. Määrärahan osoittaminen Merenkulkulaitoksen väylämenojen kattamiseen 31.30.21

LTA 70/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen Porin meriväylän syventämiseen 31.30.77

LTA 71/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Määrärahan osoittaminen rataosuuden Luumäki—Imatra kunnostamisen ja kaksoisraiteen rakentamisen suunnitteluun 31.40.21

LTA 72/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen selvittämiseen 31.40.21

LTA 73/2006 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Haapamäki—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvitykseen 31.40.21

LTA 74/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen 31.40.21

LTA 75/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen pääradan parantamiseen välillä Seinäjoki—Oulu 31.40.21

LTA 76/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen rataosan Seinäjoki—Vaasa sähköistämiseen 31.40.21

LTA 77/2006 vp Petri Salo /kok Määrärahan osoittaminen vaarallisten tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen 31.40.21

LTA 78/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kotkan Mussalon Kotolahden ratapihan rakentamiseen 31.40.21

LTA 79/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21

LTA 80/2006 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.40.21

LTA 81/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen rataosuuden Tampere—Pori tasoristeysten poistamiseen 31.40.78

LTA 82/2006 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Talvivaaran kaivoshankkeen rautatien suunnitteluun 31.40.78

LTA 83/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikennepalvelujen ostoon 31.60.63

LTA 84/2006 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

LTA 85/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen ostamiseen Haapamäen kautta kulkevilla radoilla 31.60.63

LTA 86/2006 vp Maija Perho /kok ym. Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikenteen turvaamiseen 31.60.63

LTA 87/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen kehittämistoimintaan 31.60.63

LTA 88/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

LTA 89/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tukemiseen 31.60.63

LTA 90/2006 vp Sari Essayah /kd Kioton mekanismien käyttö 32.60.43

LTA 91/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kotimaisen rokotetuotannon aloituksen nopeuttamiseen 33.08.26

LTA 92/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen sotainvalidien avopalvelujen korvaamiseen 33.22.50

LTA 93/2006 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen pitkäaikaistyöttömien eläketuen lisäämiseen 33.28.60

LTA 94/2006 vp Sari Essayah /kd ym. Määrärahan osoittaminen kotipalveluiden lisäämiseen 33.32.30

LTA 95/2006 vp Anne Holmlund /kok Määrärahan osoittaminen lastensuojelun avohuollon tukitoimien lisäämiseen 33.32.30

LTA 96/2006 vp Jyri Häkämies /kok Määrärahan osoittaminen valtion kunnilta ottaman pakkolainan täysimääräiseen takaisinmaksuun STM:n hallinnonalalla 33.32.30

LTA 97/2006 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille henkilöstön palkkaamiseen ja toimintojen ylläpitämiseen 33.32.30

LTA 98/2006 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 33.32.30

LTA 99/2006 vp Iivo Polvi /vas Määrärahan osoittaminen kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin 33.32.30

LTA 100/2006 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 33.32.30

LTA 101/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Parikkalan terveyskeskuksen päätoimipaikan peruskorjaukseen 33.32.30

LTA 102/2006 vp Raija Vahasalo /kok Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämiseen sydänpotilaiden hoidossa Uudellamaalla 33.32.30

LTA 103/2006 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin 33.32.30

LTA 104/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Suur-Saimaan kansallispuiston suunnitteluun ja perustamiseen 35.20.76

LTA 105/2006 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen alueellisten ympäristökeskusten lisääntyneiden tehtävien ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen 35.40.21

LTA 106/2006 vp Matti Kangas /vas Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 37.01.94

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50 Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 3,5 miljoonan euron lisäystä, joka aiheutuu vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta. Lisämääräraha korjaa vankeinhoitolaitoksen vaikeaa tilannetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuitenkin pelkästään vuoden 2005 toiminnan tason säilyttäminen vaatii yli 4 miljoonan euron lisärahoitustarpeen.

Vuonna 2005 vankeja oli keskimäärin 3 888. Kuluvana vuonna on vankiloissa toukokuun loppuun mennessä ollut keskimäärin lähes 150 vankia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vankien määrä on kääntymässä laskuun. Tämän vuoden keskivankiluvun arvioidaan kuitenkin nousevan 3 950 vankiin, joka on 130 vankia enemmän kuin vuoden 2006 talousarviossa arvioitiin. Tästä aiheutuu lisäkustannuksia arviolta 900 000 euroa. Myös naisvankien ja sitä myötä äitiään vankilaan seuraavien lasten määrä on kasvanut. Lasten etujen toteutuminen asettaa uusia haasteita vankeinhoidolle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vankeinhoitolaitoksessa vuonna 2005 tehdyt ylityöt vastaavat lähes 60 henkilötyövuotta. Tilanne heijastuu henkilökunnan työhyvinvointiin, ja sairastavuus onkin kasvanut vuodesta 2002 lähtien 20 prosenttia. Ehdotettu lisämääräraha ei riitä uuden henkilöstön palkkaamiseen.

Hämeen työsuojelupiiri on tarkastuksen yhteydessä kiinnittänyt huomiota Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökunnan ja potilasmäärän suhteeseen, joka on 0,25. Suositusten mukaan mitoituksen tulisi olla 0,5—0,9. Tilanteen korjaaminen aiheuttaa lisäkustannuksia yli 200 000 euroa. Myös valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 2005 kiinnittäneet huomiota vankien terveydenhuollon niukkoihin resursseihin.

Lisäksi valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä ilmeni, että rakenteilla oleviin Lounais-Suomen vankilaan ja vankimielisairaalaan tarvitaan irtokalusteita, jotka eivät sisälly rakennusurakkaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahan tarve on 350 000 euroa.

Vankeinhoitolaitoksen määrärahasta seuraavalle vuodelle siirtyvä erä oli viime vuonna 1,69 prosenttia. Oikeusministeriön strategiassa toimintamenomäärärahan siirtyvän erän kohtuulliseksi tasoksi on asetettu 7—10 prosenttia. Kyseistä tasoa pidetään välttämättömänä, jotta olisi mahdollista sopeuttaa toiminta palvelujen tarpeen vaihteluihin ja toteuttaa lähivuosien muutos- ja kehittämishankkeet suunnitellulla tavalla.

Vankeinhoitolaitoksen tilanne vastaa vuonna 2006 aiempia vuosia. Alimitoitettuja talousarviomäärärahoja on toistuvasti jouduttu korjaamaan lisätalousarvioilla. Valiokunta on useaan otteeseen huomauttanut asiasta ja todennut, että lisäbudjettien varaan perustuva toiminnan rahoitus vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja heikentää tulosohjausjärjestelmän uskottavuutta. Momentille esitetty lisämääräraha korjaa vankeinhoitolaitoksen määrärahatilannetta oikeaan suuntaan, vaikka se ei valiokunnan saaman selvityksen mukaan riitäkään kuluvan vuoden tarpeisiin.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75 Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan lisäyksenä 6 910 000 euroa, joista 6 miljoonaa euroa on kohdistettu EU-puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyihin. Varsinaisessa talousarviossa vuodelle 2006 osoitettiin 2 miljoonaa euroa EU:n puheenjohtajuuskauden kokousten ja ASEM-huippukokouksen turvajärjestelyihin. Valiokunnan saaman arvion mukaan turvajärjestelyiden aiheuttama kokonaistarve tulee olemaan noin 11 miljoonaa euroa. Määrärahalla katetaan ylityöt, päivärahat, majoituskorvaukset ja kalustosta aiheutuvat kustannukset. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa otetaan huomioon turvajärjestelyissä tarvittava lisärahoitus.

Vuonna 2006 otetaan käyttöön biometriset passit. Muutoksen vaatima lisärahoitus on saadun selvityksen mukaan noin 1,7 miljoonaa euroa. Se on tarkoitus sisällyttää vuoden 2006 toiseen lisätalousarvioon.

90 Rajavartiolaitos

21. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen esitys rajavartiolaitoksen EU-puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyihin on 500 000 euroa. Se kattaa pääosan arvioiduista menoista. Rajavartiolaitos toimeenpanee sisärajatarkastusten palauttamisen, tukee poliisia huippukokousten turvajärjestelyissä sekä tehostaa ulkorajavalvontaa ja PTR-yhteistyötä määräajoiksi. Lisätalousarvioesityksen käsittelyn aikana on sovittu ylimääräisen huippukokouksen järjestämisestä, jonka osalta turvajärjestelyt toimeenpannaan vastaavasti kuin muissakin huippukokouksissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa varaudutaan kyseisten turvajärjestelyiden aiheuttamien lisämenojen kattamiseen.

Biometristen matkustusasiakirjojen käyttöönotto aiheuttaa lisäkustannuksia myös rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitos arvioi, että matkustusasiakirjojen lukulaitteiden testauksesta ja koekäytöstä aiheutuu noin 70 000 euron lisäkulut vuonna 2006.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Sotilaallinen maanpuolustus

Vuoden 2006 talousarviossa sotilaallisen maanpuolustuksen eräänä tulostavoitteena on, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Suomi on mukana 1.7.2006 voimaan tulevissa eurooppalaisissa puolustustarvikehankintojen käytännesäännöissä, joiden mukaan Euroopan alueen puolustusmateriaalihankinnat tulee kilpailuttaa Euroopan sisällä. Tämän vuoksi hallitus esittää, että kyseisen tulostavoitteen asettamista ei enää voida pitää tarkoituksenmukaisena, ja se ehdotetaan poistettavaksi. Valiokunta pitää esitystä huolestuttavana ja pitää välttämättömänä, että kotimaisen puolustustarviketeollisuuden osaamista vahvistetaan tutkimus- ja tuotekehitysresursseja lisäämällä. Tällä tavoin turvataan kilpailukyky ja mahdollistetaan korkea tuotantoaste myös tulevaisuudessa.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on useaan kertaan kiinnittänyt huomiota polttoaineen huomattavaan hinnannousuun; puolustusvoimien rahoitusvaje on saadun selvityksen mukaan kuluvana vuonna 13 miljoonaa euroa. Pääosa rahoitusvajeesta eli 11 miljoonaa euroa kohdistuu lentopolttoaineeseen, maa- ja merivoimien osuus on kummankin 1 miljoona euroa.

Polttoaineiden hinnannousu on ollut vuodesta 2004 alkaen lähes jatkuvaa ja näyttää jatkuvan edelleen. Puolustusvoimien pitkäjänteisen toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista taata, että muodostunut rahoitusvaje korvataan valtion lisätalousarvioista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa varaudutaan kattamaan polttoaineiden hinnannoususta syntyneet lisämenot.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

30 Merenkulkulaitos

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ehdottaa merenkulkulaitoksen toimintamenoihin 1,1 miljoonan euron lisäystä, joka johtuu arvioitua suuremmasta kustannusten noususta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu määrärahalisäys ei kuitenkaan ole riittävä nykyisen palvelutason säilyttämiseen, sillä merenkulkulaitoksen toimintamenot ovat nousseet selvästi ennakoitua enemmän. Keskeinen syy kustannusten nousuun on polttoaineen erittäin voimakas hinnannousu. Lisäksi viime talven jääolosuhteet olivat poikkeuksellisen vaikeat. Talousarvion mukaan rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli ns. leudon talven mukaan. Kuluvan vuoden aikana jäänmurtopäiviä on kertynyt jo yli 700, ja loppuvuodesta niitä voi kertyä vielä noin 50.

Määrärahatilanne on edelleen tiukkenemassa, sillä valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan jatkossa kaikki väylämaksulla kustannettavat toiminnot ja palvelut on kyettävä tuottamaan budjetissa olevalla määrärahalla. Aiemmin noudatetun käytännön mukaan merenkulkulaitokselle on myönnetty lisärahoitusta, mikäli jäänmurtopäiviä on kertynyt enemmän kuin 650, mutta tästä käytännöstä ollaan siis luopumassa.

Merenkulkulaitos joutuu tiukan määrärahatilanteen vuoksi karsimaan menojaan vielä tämän vuoden aikana noin 1,5 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee palvelutason alenemista, sillä esim. väylien kunnossapitoa joudutaan vähentämään. Jäänmurtotehtävistä huolehtiminen edellyttää jatkossa sitä, että merenkulkulaitos joutuu varautumaan entistä selkeämmin hankaliin jääolosuhteisiin ja kasvaviin kustannuksiin ja supistamaan vastaavasti muuta toimintaa.

Valiokunta katsoo, että tällainen rahoitusmenettely on merenkulkulaitoksen toiminnan suunnittelun kannalta kestämätön. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että merenkulkulaitoksen rahoitusta vahvistetaan ja että sen rakennetta selkeytetään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, että talvimerenkulun toiminta voidaan turvata jääolosuhteista ja polttoaineen hinnasta riippumatta. On myös tärkeää, että jäänmurron kustannuskehitys ei heikennä merenkulkulaitoksen mahdollisuuksia huolehtia sen muista tehtävistä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Esim. teollisuuden kuljetusten kannalta on välttämätöntä, että kauppamerenkulun väylien kunnossapitotehtäviin on vuosittain osoitettavissa riittävät resurssit.

60 Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

Saariston yhteysalusliikenne.

Saariston yhteysalusliikennettä rahoitetaan momentilta 31.60.64, joka ei sisälly nyt käsiteltävänä olevaan lisätalousarvioesitykseen. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota yhteysalusliikenteen rahoitukseen. Merenkulkulaitos on kilpailuttanut muutamia reittejä, ja kilpailutus jatkuu vielä syksyllä. Jo nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että uudet liikennöintisopimukset ovat selvästi nykyisiä sopimuksia kalliimpia.

Toimiva saaristoliikenne on välttämätön saariston vakituisten asukkaiden sekä myös elinkeinoelämän ja matkailun kannalta. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että määrärahatarvetta arvioidaan uudelleen heti alkusyksystä ja että lisätalousarvioesitys annetaan tarvittaessa niin ajoissa, että lisärahoitus voidaan ottaa huomioon päätettäessä uusista liikennöintisopimuksista.

Valiokunta toteaa, että liikenteen kehittämiseksi päätöksenteon ja rahoituksen tulisi olla selvästi nykyistä pitkäjänteisempää. Tämä antaisi aiempaa paremmat mahdollisuudet sekä liikenteen että investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen saaristossa.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukeminen

Hallitus on pitänyt välttämättömänä, että eduskunta sitoutuu Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteen järjestämistä koskevaan menettelyyn. Ongelmana on valtion osallistuminen lentoliikenteen tukemiseen tilanteessa, jossa lentoliikenteen kilpailutus on vielä kesken. Mikäli Euroopan komissio suhtautuu aikanaan kielteisesti Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen väliaikaisjärjestelyihin, maksetut korvaukset voidaan katsoa kielletyksi valtion tueksi, mikä voi johtaa tuen takaisinperintään.

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt, että valtion tukemaa lentoliikennettä järjestetään Helsingistä Savonlinnaan ja Varkauteen yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän ja Varkauden kaupungin kanssa. Lentoliikenne kilpailutetaan, ja tavoitteena on, että kilpailutettu liikenne voisi alkaa alkusyksystä. Lentoliikennettä koskeva tarjouspyyntö on lähetetty komissiolle julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ministeriö on myös ilmoittanut komissiolle kuluvan vuoden tammikuussa, että ministeriö aikoo järjestää lentoliikennettä väliaikaisjärjestelyin siihen saakka, kunnes kilpailutettu liikenne voi alkaa. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt komissiota ilmoittamaan mahdollisimman pian, jos sillä on huomautettavaa näistä väliaikaisjärjestelyistä, mutta komissio ei ole toistaiseksi ottanut kantaa asiaan.

Hallitus on tässä yhteydessä viitannut vuonna 2003 noudatettuun lentoliikenteen tukemista koskevaan menettelyyn, joka on jossakin määrin samankaltainen kuin nyt kyseessä oleva tilanne. Vuonna 2002 Savonlinnan kaupungille myönnettiin valtion varoista rahoitusta Savonlinnan välttämättömien lentoliikenneyhteyksien turvaamiseen. Tuen myöntäminen katsottiin kuitenkin ongelmalliseksi, mistä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään lentoliikenteen tukikysymyksiä.

Työryhmän työn ollessa vielä kesken eduskunta käsitteli vuoden 2003 talousarviota. Eduskunta piti vähäliikenteisten lentoyhteyksien turvaamista tietyissä tapauksissa perusteltuna ja edellytti, että lentoliikenteen tukemiseen liittyvät kysymykset selvitetään perusteellisesti ja että päätöksenteossa otetaan huomioon lentoliikennepalvelujen turvaaminen niillä lentoreiteillä, jotka ovat elinkeinoelämän ja kansainvälisen teollisuuden kannalta välttämättömiä (VaVM 40/2002 vp).

Työryhmän mietintö (LVM:n julkaisuja 23/2003) valmistui keväällä 2003. Työryhmä katsoi, että säännöllisen lentoliikenteen turvaaminen vähäliikenteisillä reiteillä on mahdollista järjestää palveluiden ostona EU:n säädösten mukaisesti. Neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92 antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ostaa säännöllistä lentoliikennettä, mutta menettely edellyttää julkisen palveluvelvoitteen asettamista, avointa kilpailua ja ilmoitusta komissiolle.

Julkisen palvelun velvoite on sittemmin asetettu ja lentoliikennettä tuettu Helsingistä Mikkeliin, Varkauteen ja Savonlinnaan suuntautuneilla reiteillä. Vanhojen liikennöintisopimusten päätyttyä julkisen palvelun velvoite on nyt asetettu vain lentoreitille Helsinki—Savonlinna—Varkaus. Uusi kilpailutusprosessi on kestänyt arvioitua pidempään, ja kilpailutetun liikenteen arvioidaan käynnistyvän alkusyksystä. Käytännössä lentoliikenne on kuitenkin toiminut jo kuluvan vuoden helmikuusta lähtien Savonlinnan seudun kuntayhtymän ja Varkauden kaupungin tukemana.

Komission vastauksen puuttuessa valtion myöntämään tukeen voitaisiin suhtautua pidättyvästi, mutta tällöin Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenne on vaarassa päättyä. Säännölliset lentoreitit ovat käytännössä ehdottoman välttämättömiä lentoasemien sijaintialueiden taloudelliselle kehitykselle. Mikäli liikenne lopetetaan väliaikaisesti, on myös mahdollista, että osa matkustajista siirtyy käyttämään pysyvästi muita liikenneyhteyksiä. Liikenteen kysynnän pieneneminen voi tällöin vaikeuttaa menossa olevan tarjouskilpailun onnistumista ja koko liikenteen tulevaisuutta. Valiokunta toteaa, että Suomi on myös toiminut asiassa EU-säädösten mukaisesti ilmoittamalla kaavailluista väliaikaisjärjestelyistä komissiolle jo kuluvan vuoden tammikuussa.

Valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen tavoin tässä tilanteessa välttämättömänä, että Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteen jatkuvuudesta huolehditaan väliaikaisjärjestelyin, kunnes kilpailutettu liikenne käynnistyy.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Aloitusrahasto Vera Oy:n pääoma

Vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa Finnvera Oyj:lle myönnettiin 11,5 miljoonan euron pääomalaina, joka siirrettiin edelleen Finnvera Oyj:n tytäryhtiöön valtakunnalliseksi pääomarahastoksi. Aloitusrahasto Vera Oy:ksi nimetty rahasto on rahoitusmarkkinoita täydentävä pääomasijoittaja, joka toimii aikaisen vaiheen siemenrahastoyhtiönä. Se pyrkii poistamaan erityisesti yrityskaaren alkupään rahoitusongelmia rahoittamalla aloittavia yrityksiä. Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta alkoi syksyllä 2005, ja se on osa kauppa- ja teollisuusministeriön aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoituksen ja palvelujärjestelmän uudistamisstrategiaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen kysyntä on ollut alusta lähtien ennakoitua vilkkaampaa. Tästä johtuen huomattava osa ensisijoituksiin varatusta pääomasta on jo käytetty. Ellei rahaston pääomaa vahvisteta, sijoitustoiminta heikkenee ja se saatetaan joutua lopettamaan kokonaan.

Valiokunta pitää tilannetta erittäin valitettavana ja huolestuttavana. Aikaisen vaiheen riskirahoitusta ei ole helposti saatavilla, ja aloitusrahasto Vera Oy on nimenomaan paikannut niitä rahoituskapeikkoja, joissa ei ole ollut saatavilla muuta yksityistä tai julkista rahoitusta. Vera Oy:n myöntämälle rahoitukselle on ollut kysyntää ja myös rahoitettavia hankkeita on löytynyt odotettua enemmän. Toiminnan hiipuminen jo runsaan puolen vuoden toiminnan jälkeen ei anna luotettavaa kuvaa valtiosta ja sen toiminnasta aloittavien yritysten rahoittajana.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että aloitusrahasto Vera Oy:n toimintamahdollisuuksista huolehditaan ja että sen rahoitusta vahvistetaan. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on tärkeää, että uusia kasvuyrityksiä syntyy aiempaa enemmän. Tällöin on erityisen tärkeää tukea innovatiivisten aloittavien yritysten kehittymistä toimiviksi yrityksiksi.

30 Yrityspolitiikka

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettujen tukien kysyntä on ollut koko alkuvuoden vilkasta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuluvalle vuodelle myönnetystä määrärahasta on käytetty jo huomattava osa ja joillakin alueilla määrärahat on käytetty jo kokonaan. Kuluvalle vuodelle myönnetyt määrärahat ovat myös jonkin verran viimevuotista alhaisemmat, jolloin tukien myöntäminen on vilkkaan kysynnän myötä painottunut entistä enemmän alkuvuoteen.

Valiokunta pitää tilannetta kaiken kaikkiaan erittäin haitallisena yritystoiminnan kehittymisen kannalta. Tilanne on vaikea etenkin niillä alueilla, joilla on käynnissä mittavia irtisanomisia. Jopa tuhansia työntekijöitä koskevien irtisanomisten yhteydessä tarvitaan paitsi tehokkaita työhallinnon toimia, myös taloudellisia resursseja yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Nyt käytettävissä olevat määrärahat eivät anna tähän riittäviä mahdollisuuksia.

Valiokunnan mielestä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen on tehokas keino luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueen taloutta. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen osoitettujen määrärahojen tasoa arvioidaan uudelleen heti alkusyksyn aikana ja mahdollinen lisämäärärahan tarve otetaan huomioon seuraavassa lisätalousarviossa. On niin ikään huolehdittava siitä, että jollakin alueella mahdollisesti käyttämättä jääneet varat siirretään sinne, missä niillä on kysyntää.

Valiokunta korostaa myös EU:n rakennerahastovarojen tehokasta käyttöä sekä sitä, että mahdollisesti toteutumatta jäävien hankkeiden varat pyritään kohdentamaan uudelleen. On myös tärkeää, että tulevan rakennerahastokauden ohjelmien laadinnassa otetaan huomioon vaikeassa tilanteessa olevat maakunnat ja alueet ja että ohjelmissa pyritään varautumaan myös mahdollisiin rakennemuutoksiin ja niiden vaatimiin toimenpiteisiin.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

28 Muu toimeentuloturva

60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Kuluvan vuoden talousarviossa osoitettiin 33,5 miljoonaa euroa pitkäaikaisesti työttömien eläketukeen. Nyt hallitus ehdottaa, että määrärahasta vähennetään 8,5 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että eläketuen saajia arvioidaan olevan vuonna 2006 keskimäärin 2 800 henkilöä, kun vielä talousarviota laadittaessa heitä arvioitiin olevan keskimäärin 4 500 henkilöä.

Eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annettu laki (39/2005) tuli voimaan 1.5.2005. Lain mukaan eläketukeen ovat oikeutettuja ne vuonna 1941—1947 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet lähes yhtäjaksoisesti työttöminä 1.1.1992 lukien sekä olleet oikeutettuja työttömyysturvaan vähintään 2 500 päivältä. Eläketukea maksetaan siihen saakka, kun henkilö täyttää 62 vuotta, minkä jälkeen hänellä on oikeus työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarviossa esitetty eläketuen saajia koskeva arvio ei ole toteutunut, vaan eläketukeen oikeutettuja on ollut ennakoitua vähemmän. Suuri osa eläketukeen oikeutetuista on saanut myönteisen tukipäätöksen jo vuonna 2005, ja uusien hakemusten joukossa on paljon sellaisia hakemuksia, jotka eivät täytä tuen saamiselle asetettuja, sinänsä varsin tiukkoja ehtoja. Eläketuen saajien määrä vähenee myös siitä syystä, että tuen saajat siirtyvät vanhuuseläkkeelle täytettyään 62 vuotta.

Valiokunta pitää perusteltuna, että tuen saajien määrää sekä kuluvan vuoden määrärahatarvetta arvioidaan uudelleen. Valiokunnan arvion mukaan on kuitenkin selvää, että kaikki eläketukeen oikeutetut eivät ole vielä hakeneet etuutta. Syynä voi olla esimerkiksi tiedonpuute tai taitamattomuus tukihakemuksen laatimisessa.

Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä kuntien sosiaalitoimen sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa huolehtii siitä, että eläketukeen liittyvää tiedotusta lisätään ja että tukeen oikeutetut henkilöt tavoitetaan tiedotuksella mahdollisimman kattavasti. Eläketuen saaminen on tärkeää ennen muuta pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Tuen myöntäminen kaikille siihen oikeutetuille on tärkeää myös työvoimahallinnon ja kuntien sosiaalitoimen resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta.

Valiokunta toteaa, että eläketuen saajien määrää tulee seurata tarkasti ja että määrärahatarvetta on tarvittaessa arvioitava uudelleen vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa. Valiokunta korostaa, että määrärahojen puute ei saa missään vaiheessa olla esteenä hakemusten ripeälle käsittelylle ja niiden hyväksymiselle.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on edelleen henkilöitä, jotka ovat vaikeasti työllistettäviä, mutta jotka eivät täytä eläketuen saamisen kriteerejä. Valiokunta pitää tärkeänä, että työvoimapalvelun avulla pyritään löytämään yksilöllisiä työllistymisratkaisuja ja että ELMA-selvityksiä jatketaan tehokkaasti.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Ympäristön suojelu

70. Ympäristövahinkojen torjunta-alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää Suomen ympäristökeskukselle valtuutta valmistella öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustetun monitoimialuksen hankkimista. Hankinnasta saa aiheutua kuluvalle vuodelle 2 milj. euron menot, ja sen kokonaiskustannukset saavat olla enintään 35 milj. euroa.

Valiokunta pitää ehdotusta erittäin hyvänä ja tärkeänä ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi. Suomenlahden laivaliikenne on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti, ja Itämeren ja Suomenlahden kautta kulkevien öljykuljetusten ennustetaan ylittävän 200 milj. tonnin rajan jo ennen vuotta 2010. Nyt suunniteltu hanke on myös kustannuksiltaan kohtuullinen aiemmin suunniteltuun monitoimimurtajaan verrattuna.

Aluksen hankinta kilpailutetaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että tarjouspyyntöasiakirjoissa kiinnitetään huomiota hankkeen kokonaistaloudelliseen edullisuuteen sekä siihen, että aluksen tulee pystyä toimimaan luotettavasti myös hankalissa jääolosuhteissa.

Valiokunta toteaa, että suomalaisella laivanrakennusteollisuudella on vankkaa osaamista jäissä toimivien alusten rakentamisessa. Nyt myönnettävä tilausvaltuus antaa osaltaan mahdollisuuksia vahvistaa suomalaisen laivanrakennusteollisuuden työllisyyttä.

Valiokunta kiirehtii myös öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista. Öljykuljetusten ja myös muun laivaliikenteen lisääntyessä ympäristövahinkojen riskit kasvavat tuntuvasti. Osaamiskeskuksen perustaminen tehostaisi ja lisäisi monella tavalla alan osaamista sekä mahdollisuuksia ja valmiutta torjua öljyvahinkoja. Osaamiskeskus voisi myös kehittyä alan kansainväliseksi osaajaksi ja kouluttajaksi. Se edistäisi myös suomalaisten ympäristöalan yritysten mahdollisuuksia päästä kansainvälisille markkinoille.

YHTEENVETO

Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan tuloarvioihin (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) nyt yhteensä 991 902 000 euron lisäystä, nettolainanottoon ja velanhallintaan 446 039 000 euron vähennystä, määrärahoihin (pl. valtionvelan vähentäminen) 199 929 000 euron lisäystä ja valtionvelan vähentämiseen 345 934 000 euron lisäystä.

Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio huomioon ottaen 40 127 483 000 euroa.

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä lausuttuun viitaten ja muilta osin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että ehdotus vuoden 2006 lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena,

että lisätalousarvioaloitteet LTA 1—106/2006 vp hylätään ja

että lisätalousarviota sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2006 alkaen.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Markku Koski /kesk
vpj. Matti Ahde /sd
jäs. Christina Gestrin /r
Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Reijo Laitinen /sd
Maija-Liisa Lindqvist /kesk
Mika Lintilä /kesk
Tuija Nurmi /kok
Pirkko Peltomo /sd
Iivo Polvi /vas
Virpa Puisto /sd
Markku Rossi /kesk
Matti Saarinen /sd
Anni Sinnemäki /vihr
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Janina Andersson /vihr
Mikko Immonen /vas
Timo Kalli /kesk
Bjarne Kallis /kd
Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas
Olli Nepponen /kok
Maija Perho /kok
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Maija Rask /sd
Eero Reijonen /kesk
Pia Viitanen /sd
Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyissä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos Mari Nuutila

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila.

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

Vahva valtiontalous mahdollistaa kuntien taloustilanteen parantamisen

Kuntien taloustilanne on kuluvalla vaalikaudella kiristynyt monilla eri mittareilla mitattuna. Valtioneuvoston selontekoon vuosien 2007—2011 valtiontalouden menokehyksistä sisältyvässä Peruspalveluohjelmassa todetaan selkeästi kuntatalouden huolestuttavasti heikkenevä tilanne ja rahoituksen riittävyyden ongelmallisuus. Hallitukselta ei näytä löytyvän valmiutta kuntatalouden tilanteen korjaamiseksi. Hallituksen toimet eivät tuo lisärahaa kunnille eivätkä paranna kuntien mahdollisuuksia tuottaa enemmän ja laadukkaampia palveluja.

Samanaikaisesti hallitus on ottanut kunnilta pakkolainan ajettuaan eduskunnassa läpi päätöksen lykätä lakisääteisestä kustannustenjaon tarkistuksesta aiheutuvat maksatukset pääosin tuleville vuosille. Yhteensä 194 miljoonan euron osuuden maksaminen on siirretty jopa ensi vaalikauden puolelle, kun aikaisemman käytännön mukaan koko puolen miljardin suuruinen tarkistus olisi pitänyt maksaa vuosien 2005 ja 2006 aikana. Tilannetta heikentävät entisestään kuntien vastuulle kaadetut uudet velvoitteet ja tehtävät, kuten hammashuollon laajentaminen, koululaisten iltapäivätoiminta ja hoitotakuu. Kunnat maksavat pääosin toteutetut kotihoidon tuen korotukset ja osittain myös työmarkkinatuen uudistuksen, jolla osavastuu työttömistä siirretään kunnille. Sanomattakin on selvää, että kunnat ovat jatkossa entistä enemmän kovilla palvelujen tuottamisessa. Kokoomus on useissa yhteyksissä todennut, että hallituksen olisi pitänyt vähintään toteuttaa kustannustenjaon tarkistus selvästi päätettyä nopeammassa aikataulussa ja etupainotteisesti.

Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon menojen osalta yhä velkaa kunnille 207 miljoonaa euroa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimessa ongelmia lisää hallituksen päätös leikata kansallisen terveydenhuollon hankkeen rahoitusta. Kustannustenjaon tarkistuksen loppusumman hallitus aikoo maksaa vuosina 2007 ja 2008 eli osin vasta seuraavalla vaalikaudella.

Opetus- ja kulttuuritoimessa kustannustenjaon tarkistuksesta vuosille 2007 ja 2008 siirtyvä summa on 73 miljoonaa euroa. Opetustoimessa kuntien käytettävissä olevien määrärahojen tilannetta heikentää vajaiden indeksitarkistusten ja ns. pakkolainan lisäksi se, ettei ikäluokkien pienenemisestä säästyviä varoja ohjata sovitun mukaisesti koulutuksen kehittämiseen. On myös huomattava, että ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa kunnille ongelmia, sillä perusopetuksen kustannukset eivät automaattisesti seuraa suoraan ikäluokkien koon kehitystä esimerkiksi ylläpitokustannusten osalta. Tästä seuraa tilanne, jossa luokkakoot voivat jopa kasvaa siitä huolimatta, että oppilaiden määrä kouluissa vähenee. Myös opetuksen perustamishankkeiden määrärahoja ollaan nyt leikkaamassa, vaikka monet kunnat ovat suurissa vaikeuksissa mm. homekoulujen korjaustarpeiden vuoksi. Viime vuosina kuntien heikko taloudellinen tilanne on jo johtanut opetustoimessa esimerkiksi lähiopetuksen ja ohjauksen vähenemiseen, oppilashuoltopalveluiden riittämättömyyteen sekä henkilöstön lomautuksiin. Kun koulutuksen kustannuksista 70—80 prosenttia on palkkausmenoja, ovat kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet säästöjen saavuttamiseen rajalliset. Tämän vuoksi kuntien koulutuksessa tekemät säästöt kohdistuvat suoraan opettajiin ja oppilaisiin. Tähän ei Suomella ole varaa, sillä kasvatus- ja koulutusjärjestelmällä on merkittävä vaikutus työllisyysasteen nostamisessa. Perusopetuksen laatu heijastuu myös suoraan muiden peruspalveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin.

Vuoden 2006 ensimmäinen lisätalousarvio kääntää valtiontalouden alijäämäisestä 346 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Hallitus ehdottaa tämän ylijäämän käyttämistä valtion velan lyhentämiseen. Kuntien taloustilanne huomioiden kokoomus näkee ensisijaisena valtion kunnilta ottaman pakkolainan pikaisen maksamisen. Tämä tarkoittaisi yhteensä 280 miljoonan euron tasokorotusta kuntien valtionosuuksiin viimeistään vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa.

Kuntien taloustilanteen korjaamisen lisäksi kokoomuksen vastalauseessa kiinnitetään huomiota yksittäisiin tarpeellisiin lisämäärärahoihin sekä hallituksen menettelytapoihin Veikkauksen voittovarojen jaossa.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo vuoden 2006 toisen lisätalousarvion yhteydessä eduskunnan käsittelyyn tarvittavat talousarvio- ja lakimuutokset, jotta valtion kunnilta ottama pakkolaina saadaan kokonaisuudessaan maksettua jo kuluvan vuoden aikana.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen vankiluvun on arvioitu nousevan niin, että vuonna 2006 vankeja on 3 950 eli 150 vankia enemmän verrattuna vuoden 2006 talousarvioon. Tästä aiheutuu Vankeinhoitolaitokselle välittömiä lisäkustannuksia arviolta 900 000 euroa. Vankeinhoidon henkilöstö järjesti keväällä 2006 työnseisauksen, jolla tahdottiin kiinnittää huomiota valtion kaavailemiin henkilöstövähennyksiin sekä henkilökunnan jaksamiseen. Ylityöt ovat lisääntyneet alalla yli 50 prosentilla vuodesta 2002. Vankeinhoitolaitoksessa vuonna 2005 tehdyt ylityöt vastaavat yhteensä noin 100 henkilötyövuotta. Runsas ylitöiden määrä heijastuu henkilökunnan työhyvinvointiin, ja valvontahenkilökunnan sairastavuus onkin kasvanut vuodesta 2002 lähtien 20 prosenttia. Sairauspoissaolot puolestaan ovat johtaneet koko henkilöstön väsymyksen kierteeseen. Asiantuntijalausuntojen mukaan vankeinhoidosta puuttuu tällä hetkellä arviolta noin 100 henkilötyövuotta. Pelkästään nykyisen toiminnan tason ylläpito johtaa jatkuviin työaikalain rikkomuksiin. Suomen vankiloissa on nykytilanteessa monesti mm. valvontapuolen työpisteitä kokonaan miehittämättä. Vankisairaalassa henkilökunnan mitoitus on suhteessa potilasmääriin liian pieni. Esimerkiksi Hämeenlinnan vankisairaalassa henkilökunnan mitoitus on 0,25, kun suosituksen mukaan mitoituksen pitäisi olla 0,5—0,9. Vankien terveydenhuollon resurssien niukkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota valtiontilintarkastajien vuoden 2005 kertomuksessa.

Vankeinhoitolaitokselle vuoden 2006 lisätalousarviossa myönnettävästä 3,5 miljoonan euron lisämäärärahasta huolimatta ei valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopeuttamistoimilta vältytä. Resurssipulan vuoksi joudutaan vangeille suunnattua toimintaa vähentämään eikä vankeinhoidossa esiintyviä jatkuvia ongelmia saada ratkaistua. Vaikka sopeuttamistoimien kohdentaminen henkilöstömenoihin ei ole tarkoituksenmukaista nykyisellä vankimäärällä, ei myöskään henkilöstösupistuksilta tulla välttymään. Alimitoitettuja talousarviomäärärahoja onkin jouduttu toistuvasti korjaamaan lisätalousarvioissa. Lisäbudjettien varaan perustuva toiminnan rahoitus on vaikeuttanut huomattavasti toimintojen suunnittelua ja heikentänyt tulosohjausjärjestelmän uskottavuutta. Myös valtiovarainvaliokunta on eri yhteyksissä todennut, ettei se pidä lisätalousarviomenettelyä sinänsä asianmukaisena eikä Vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnan kannalta hyvänä. Oikeusministeriön ja Rikosseuraamusviraston vuoden 2006 tulosneuvotteluasiakirjassa on todettu, että vankeinhoidon lisärahoitustarve olisi jopa 4 miljoonaa euroa, jotta toiminta voidaan säilyttää vuoden 2004 tasolla.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 11/2006 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa vankeinhoidon akuutin resurssipulan korjaamiseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainministeriön lisätalousarvioehdotuksessa ei ole esitetty katettavan puolustusvoimien polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvaa lisämäärärahan tarvetta. Puolustusvoimat on hakenut tarvittavia lisämäärärahoja sekä jo vuoden 2005 toisen lisätalousarvion että vuoden 2006 talousarvion yhteydessä. Polttoaineiden hinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo vuoden 2004 lopusta alkaen, eivätkä vuodelle 2006 polttoaineisiin varatut määrärahat riitä puolustusvoimien operatiivisten sekä valmius- ja koulutustehtävien toteuttamiseen. Puolustusvoimat on aloittanut hallinnonalan tuottavuusohjelman toteuttamisen, jolla mahdollistetaan resurssien kohdentaminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa edellytetyn suorituskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi puolustusvoimat on jo laskenut vuoden 2006 toimintansa tasoa vähentämällä lentotunteja, kertausharjoituksia sekä alusvuorokausia tarpeen edellyttämältä tasolta.

Noin 13 miljoonan euron lisärahoituksella mahdollistettaisiin jo sopeutetun tavoitetason saavuttaminen operatiivisten sekä valmius- ja koulutustehtävien osalta. Yhden sentin muutos lentopetrolin litrahinnassa tarkoittaa yli 900 000 euron muutosta rahantarpeessa. Polttoaineen hinnannousun johdosta ilmavoimien suunniteltu lentopetrolibudjetti riittää tänä vuonna noin 35,2 miljoonaa litraan, kun varsinainen tarve olisi 59,5 miljoonaa litraa. Hallituksen esittämä rahoitustaso edellyttää lentotuntien vähentämistä yli 30 prosenttia jo lasketusta lentotuntimääristä. Tämä vaikuttaa valmius- ja koulutustehtävien lisäksi myös kotimaiseen ilmailuteollisuuteen. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa vastaavalla tavoin myös maa- ja merivoimiin. Mahdollisen lisärahoituksen myöntäminen nyt ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä mahdollistaa puolustusvoimien suunnitelmallisen toiminnan läpi vuoden.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 27.10.21 otetaan lisäyksenä 13 000 000 euroa polttoaineiden hintojen noususta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetusministeriön hallinnonalalla Veikkaus Oy:n käyttörahastosta ehdotetaan lisätalousarviossa tuloutettavaksi 10 miljoonaa euroa. Tätä tuloutusta käytettäisiin mm. elokuvatuotantoon, kulttuurivientiin sekä lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan. Huomiota ovat kuitenkin herättäneet tämän lisätuloutuksen käyttöön liittyvät menettelytavat sekä toisaalta se, ettei hallitus ole toteuttanut eduskunnan tahtoa näiden lisämiljoonien jaossa. Opetusministeriön hallinnonalalla tämä lisätuotto on myös päätetty jakaa välittömästi niin, että siitä ei jää mitään käytettäväksi syksyllä 2006 mahdollisia yllättäviä menoja varten.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että pääluokan 29 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että tulevaisuudessa hallitus ottaa paremmin huomioon eduskunnan selkeät tahdonilmaisut veikkausvoittovaroja jaettaessa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntien mahdollisuuksia laadukkaiden ja kattavien terveydenhuoltopalvelujen järjestämiseen heikentävät sekä kansallisen terveydenhuollon hankkeen rahoituksen leikkaaminen että valtion päätös ottaa pakkolaina kunnilta. Nämä ratkaisut vaarantavat kuntien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten vanhusten kotipalvelut ja perusterveydenhuollon. Kokoomus on todennut usein aikaisemminkin, että hallituksen olisi pitänyt toteuttaa kustannustenjaon tarkistus nopeassa aikataulussa ja etupainotteisesti. Valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistuksen perusteella valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon menojen osalta velkaa kunnille 207 miljoonaa euroa. Tämän loppusumman hallitus aikoo maksaa vuosina 2007 ja 2008. Kuntatalouden tila huomioiden tämä summa tulisi maksaa kunnille jo vuoden 2006 puolella kokonaisuudessaan.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 96/2006 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 207 000 000 euroa valtion kunnilta ottaman pakkolainan täysimääräiseen takaisinmaksuun.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2006

Jari Koskinen /kok
Tuija Nurmi /kok
Maija Perho /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Olli Nepponen /kok

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Hallituksen 1. lisätalousarvion tulopuoli muodostuu lähinnä arvonlisäveron nopeammasta kasvusta (294 miljoonaa euroa) ja odotettua paremmasta osinkotulokertymästä (683,9 miljoonaa euroa). Voi vain kysyä, miten paljon osinkotuloja olisi kertynyt, mikäli valtion omistamia pörssiosakkeita olisi pidetty eikä myyty.

Kasvavat verotulot ja osingot muuttavat valtion alijäämäisen talousarvion ylijäämäiseksi niin, että valtionvelkaa voidaan lyhentää noin 346 miljoonalla eurolla. Menoja hallitus esittää lisättäväksi lähes 200 miljoonalla eurolla. Tästä neljännes eli 50 miljoonaa menee valtiovelan korkoihin, jotka nousevat yleisen korkokannan nousun johdosta. Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään myös lähes 50 miljoonaa lisää. Perusradanpito ja eräät ratahankkeet vievät lähes puolet tuosta määrärahalisäyksestä. Kolmas pääluokka, jolle esitetään muita enemmän lisää määrärahoja, on valtiovarainministeriön hallinnonala. Sen 37 miljoonan euron lisäyksestä suurin yksittäinen lisäys, 15,8 miljoonaa euroa, muodostuu energiaveronpalautuksesta maanviljelijöille.

Kuluvan vuoden aikana eduskuntakeskusteluissa ja talousarvioiden käsittelyyn liittyvissä asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että yhteiskunnan monilla sektoreilla tarvittaisiin lisää rahaa. Kun valtion verotulot kasvavat arvioitua enemmän, tulisi mielestäni osa tuosta arvioidusta 346 miljoonan euron suuruisesta ylijäämästä käyttää kristillisdemokraattien esittämällä tavalla.

Vaikka valtion kunnille maksamattomista valtionosuuksien tarkistusrahoista muodostuva velka ei näy taseesta, on kiistatta selvää, että kunnilla on saamisia valtiolta. Kuntien taloudellinen asema huomioon ottaen olisi kansalaisten kannalta parasta, että valtio välittömästi maksaisi tarkistusrahat kunnille. Tämä helpottaisi merkittävästi kuntien edellytyksiä tarjota peruspalveluja kansalaisille. Tällöin raha jäisi kotimaahan ja palvelisi kansalaisten etua. Hallituksen esityksen mukaan toimittaessa valtiontalouden ylijäämä menee pääasiassa ulkomailta otettujen velkojen maksuun ja ainoa hyöty on siinä, että korkomenot hieman pienenevät jatkossa.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan ja vuonna 2004 hyväksymässään kehityspoliittisessa ohjelmassaan mahdollistamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nousun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin BKTL-tasolle vuonna 2010. Muista Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo aikapäiviä sitten saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen ja ovat jopa sen ylittäneet. Jotta Suomi etenisi uskottavasti tavoitteensa saavuttamiseksi, hallituksen olisi tullut noudattaa Holkerin selvitysryhmän vuonna 2003 asettamaa aikataulua, jonka mukaan kehitysapu nousisi tasaisesti saavuttaen 0,55 prosentin tason vuonna 2007 ja 0,7 prosentin tason vuonna 2010. Hallituksen sopima kehyspäätös ei ole tämän aikataulun mukainen, vaikka pääministeri Vanhanen itse vakuutti puheessaan Helsinki-konferenssin päätöstilaisuudessa, ettei tästä sitoumuksesta ole luovuttu. Holkerin ehdottamaa 0,55 prosentin tasoa vuonna 2007 ei ole mahdollista saavuttaa tasaisin nostoin, sillä aikataulusta ollaan jo merkittävästi jäljessä, mutta 0,7 prosentin taso vuonna 2010 on kuitenkin mahdollinen.

Hallitus esitti kehitysyhteistyövarojen nostamista tänä vuonna 0,42 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kokonaismäärärahaksi 670,8 miljoonaa euroa. Jotta määrärahojen nosto tapahtuisi tasaisesti vuoden 2010 tavoitetta kohti, osuuden tulee kuitenkin olla tänä vuonna 0,45 prosenttia.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 2/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 24 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdennettuna kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansalaisten oikeusturva edellyttää, että tuomioistuimilla on riittävät resurssit ratkaista asiat kohtuullisessa ajassa ja huolellisesti. Nykyisin tämä ei toteudu. Hovioikeuksissa on jutturuuhkaa. Ongelmia on myös hallinto-oikeuksissa, joissa esimerkiksi kaava-asioihin liittyvät valitukset viipyvät jopa yli vuoden ajan. Tuomioistuinten toimintakyvyn parantaminen edellyttää lisärahoitusta.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 6/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa tuomioistuinten menoihin.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

a) Vankiloiden vankimäärät ja vankien ongelmat ovat vaikeutuneet vuosi vuodelta, eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä loppua tulevaisuudessakaan. Toimintaresurssit ja henkilöstö eivät vankeinhoidossa eivätkä kriminaalihuollon vankilan ulkopuolisessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa ole lisääntyneet samassa tahdissa kasvavien haasteiden kanssa. Päinvastoin valtion tuottavuusohjelma edellyttää merkittäviä henkilövähennyksiä.

Lokakuussa voimaan tuleva uusi vankeuslaki velvoittaa järjestämään vangeille toimintaa päivittäin, mikä vaatii henkilökuntaa. Kuitenkin jo nykyisellään tilanne vankiloissa on kriisiytynyt, ja Vankeinhoitolaitoksen rakenneselvityksen mukaan henkilöstön lisätarve olisi 150—200 henkilöä.

Vangit ovat tulleet entistä moniongelmaisemmiksi, ja yksilöllisen hoidon ja ohjauksen tarve on korostunut. Suurella osalla vangeista on sosiaalisten ongelmien lisäksi vaikea päihdeongelma. Vankiloissa ei löydy riittäviä resursseja vankilan sisäisiin kuntoutusohjelmiin, terveydenhuoltoon ja päihdevieroitukseen. Päihdeongelmaiset eivät saa yksilöllistä huoltoa ja hoivaa eikä heitä pystytä vankilassa auttamaan uuden elämän alkuun. Edes kaikki pedofiilit eivät pysty varojen puutteen vuoksi osallistumaan väkivaltaista käyttäytymistä ennalta ehkäiseviin ohjelmiin.

Suomi on ratifioinut vankeinhoitoa koskevat kansainväliset sopimukset, ja eduskunta on määritellyt tason, jolla vankeinhoidon tulee olla. Hallitus esittää vankeinhoidon toimintamenoihin 3,5 miljoonan euron lisäystä. Tämä ei kuitenkaan ole vielä riittävä helpotus tilanteeseen.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 9/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa vankien kuntoutukseen.

b) Resurssipula näkyy kriminaalihuollon mahdollisuuksissa suorittaa perustehtäväänsä ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta. Vankilan jälkeen siviilissä selvitäkseen entinen vanki tarvitsee vankilassa aloitetun hoidon ja kuntoutuksen jatkoa, joka ei nykyisin aina toteudu, vaikka monenlaisia projekteja asian tiimoilta on aloitettukin. Arkielämän perusasioiden kuntoon saattaminen on edellytyksenä negatiivisen kierteen loppumiselle. Askel takaisin rikolliseen elämäntapaan on erittäin todennäköinen, mikäli vankilajakson jälkeiseen elämään ei löydy riittävää tukea perusasioiden järjestämisessä. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 10/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää lisätalousarviossaan poliisin toimintamäärärahoihin vajaan 7 miljoonan lisäystä lähinnä EU-puheenjohtajuuskaudesta aiheutuvien turvajärjestelyjen vuoksi. Maanlaajuisesti tämä ei tuo helpotusta polttavaan poliisipulaan. Samanaikaisesti poliiseja koulutetaan enemmän kuin voidaan palkata avoimiin virkoihin rahapulan vuoksi.

Resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talousrikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. Avoinna olevien poliisinvirkojen välitön täyttäminen on tärkeää. 5 miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 poliisin virkaa täytettyä loppuvuodeksi.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 17/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin avoinna olevien poliisin virkojen täyttämiseksi.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt läheskään tarpeeksi määrärahoja, ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin.

Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 30/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 74/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

28. Muu toimeentuloturva

60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Hallitus arvioi vuoden 2006 talousarviota tehdessään, että eläketuen saajia olisi 4 500. Lisäbudjetissa arviota on laskettu 2 800 henkilöön. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut oleellista pienentymistä, vaan lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnassa on aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät edelleen osan yli 10 vuotta työttömänä olleista yli 58-vuotiaista työttömistä eläketuen ulottumattomiin. Lakia on tältä osin selkeytettävä ja tuen myöntämisedellytyksiä inhimillistettävä. Ongelma ei poistu määrärahoja pienentämällä, vaan sysää eläketuen ulottumattomiin henkilöitä, joilla ei ole tosiasiallisia työllistymismahdollisuuksia.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 93/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 33.28.60 esitetty 8 500 000 euron vähennys poistetaan.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtiontalous on jo vuosia kehittynyt suotuisasti, ja valtionvelkaa on kyetty lyhentämään. Kuitenkin kuntien edellytykset tuottaa peruspalveluja ovat heikentyneet. Kunnat ovat viime vuosina velkaantuneet miljardin euron vuosivauhdilla. Kunnallisveroprosentteja on nostettu ennätystahtiin, mutta silti viime vuonna vuosikate oli negatiivinen 135 kunnassa ja tilikauden tulos oli negatiivinen 319 kunnassa.

Työllisyyden ja henkilöstön jaksamisen näkökulmastakin tilanne on kestämätön. Esimerkiksi vanhustenhuollon kuntoon saattamiseen tarvittaisiin noin 4 000 uuden työntekijän palkkaamista. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mutta valitettavasti tästä tavoitteesta jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen.

Vaikka vähäisiä korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on tehty, eivät ne ole riittäneet Kansallisen terveyshankkeen edellyttämien palvelutarpeiden toteuttamiseen. Päinvastoin jo sovittuja kansallisen terveyshankkeen määrärahoja leikattiin valtion vuoden 2005 talousarviossa 25 miljoonalla eurolla. Ensi vuonna niitä aiotaan leikata lisää. Vain 75 prosentin indeksikorotus valtionosuuksiin leikkaa osaltaan kunnilta 40 miljoonaa euroa niille kuuluvia valtionosuuksia.

Hallitus ei ole taipunut maksamaan kunnille kuuluvaa valtionosuusvelkaansa kokonaisuudessaan, vaikka samaan aikaan valtio on kyennyt lyhentämään muita velkojaan.

Kuntien menot kasvavat viiden prosentin vuosivauhtia, selvästi kansantaloutta nopeammin. Valtio saa lainaa rahamarkkinoilta euroalueen alhaisimmalla korolla, mutta kunnat joutuvat ottamaan uutta velkaa korkeammalla korolla kuin valtio. Tilanne tulee vielä vaikeutumaan, sillä etenkin väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden kysyntä lisääntyy edelleen. Koko julkisen talouden kannalta on perusteltua, että valtio maksaa merkittävän osan velkaansa kunnille viipymättä ja helpottaa kuntien pahenevaa talousahdinkoa, josta vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät eniten.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 100/2006 vp perusteella ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 207 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2006

Bjarne Kallis /kd

VASTALAUSE 3

Yleisperustelut

Lisätalousarvion tarkoituksena on vastata niihin uusiin tietoihin ja tarpeisiin, joita talousarvion laatimisen jälkeen on tullut ilmi. Silti esimerkiksi vankeinhoidon kohdalla lisätalousarviosta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Aliresursoitua budjettia paikataan vuoden mittaan ja silloinkin niin, että jäädään yhä edelleen riittävästä rahoituksen tasosta. On käsittämätöntä, että edes niin yksinkertaisiin tietoihin kuin vankiluvun kasvamiseen ei kyetä reagoimaan vastaavalla rahoituksen lisäyksellä.

Vankeinhoidon lisäksi vihreä eduskuntaryhmä puuttuu tässä yhteydessä kuntien ja joukkoliikenteen riittämättömiin määrärahoihin. Julkilausutut tavoitteet ja budjetointi eivät kohtaa missään vuoden vaiheessa, vaan aliresursointi jatkuu talousarviosta ja lisätalousarviosta toiseen. Tilanne ei ole kestävä, joten ehdotamme kunnille ja joukkoliikenteelle lisärahoitusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoitolaitoksen vaikea taloudellinen tilanne on jatkunut vuonna 2006, eikä määrärahan lisäys riitä korjaamaan resurssien alimitoitusta. Kuten valtionvarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, jo pelkästään vuoden 2005 toiminnan tason säilyttäminen vaatii vähintään 2 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lähtökohtaisen niukkuuden lisäksi lisäresursseja tarvitaan, koska vankien määrä on nousemassa kuluvana vuonna arvioitua suuremmaksi.

Liian matalan resursoinnin seurauksena syntyvä henkilöstön niukkuus koetaan vankiloissa entistä pahempana ongelmana. Valvontahenkilökunnan mitoitus ei vastaa toiminnallisia eikä laitosturvallisuuden edellyttämiä tarpeita. Henkilöstön työhyvinvoinnin lasku näkyy jo sairastavuuden kasvamisena. Nyt esitetty lisämääräraha ei riitä lainkaan uuden henkilöstön palkkaamiseen.

Toimintamenojen liian pieni määrä heijastuu myös vankien hyvinvointiin. Vangin terveydelle ei saisi aiheutua haittaa vankilassa olosta. Onkin erittäin huolestuttavaa, että vankien terveydenhuolto on kriisiytynyt.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

Saariston yhteysalusliikenne

Saariston yhteysalusliikennettä rahoitetaan momentilta 31.60.64, joka ei sisälly nyt käsiteltävänä olevaan lisätalousarvioesitykseen. Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota yhteysalusliikenteen rahoitukseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palvelutaso pyritään ylläpitämään vielä kesän ajan, mutta heti alkusyksystä tilanne joudutaan arvioimaan uudelleen. Mikäli yhteysalusliikenteeseen ei osoiteta lisärahoitusta, liikennöintiä supistetaan ja se keskeytetään joillakin linjoilla kokonaan. Tämä johtuu siitä, että kilpailutettujen linjojen hinnat tulevat olemaan selvästi aiempaa kalliimpia. Toimiva saaristoliikenne on välttämätön saariston vakituisten asukkaiden sekä myös elinkeinoelämän ja matkailun kannalta.

Vihreä eduskuntaryhmä yhtyy valtionvarainvaliokunnan näkemykseen, jonka mukaan on välttämättömänä, että määrärahatarvetta arvioidaan uudelleen heti alkusyksystä ja että lisätalousarvioesitys annetaan tarvittaessa niin ajoissa, että lisärahoitus voidaan ottaa huomioon päätettäessä uusista liikennöintisopimuksista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 31.60 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että saariston yhteysalusliikenteen jatkuvuus turvataan ja että hallitus antaa asiaa koskevan lisätalousarvioesityksen heti syysistuntokauden alussa.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen suunnatut rahat ovat alhaisimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen. Määrärahat ovat pienentyneet tasolle, joka uhkaa romuttaa joukkoliikenteen palveluverkoston. Ympäristön kannalta on välttämätöntä, että joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteestä pystytään nostamaan pysyvästi. Joukkoliikenteen osuuden kannalta ratkaisevaa on, miten kaupunkiseutujen joukkoliikenne kehittyy. Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tukeminen on tärkeää ennen muuta alueellisten ja sosiaalisten syiden vuoksi.

Joukkoliikenteen osto- ja kehittämismäärärahojen leikkaaminen on purrut kaupunkien joukkoliikenteeseen: joukkoliikenteen kehittäminen hidastuu ja paineet lippujen hintojen korottamiseen kasvavat. Hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteestä kaupunkiseuduilla ei näillä toimilla tule toteutumaan. Päinvastoin, joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelut ovat koko hallituskauden ajan heikentyneet ja rahoitus vähentynyt.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä joukkoliikenteen kehittämiseen tarvitaan uusia avauksia. Joukkoliikenteen liikennemuoto-osuuden kasvattamiseksi joukkoliikenteen tukea tulee osoittaa nykyisten paikkakuntien lisäksi myös suurten kaupunkien, kuten Helsingin, Turun ja Tampereen seutujen, joukkoliikenteelle. Pidemmällä tähtäimellä tukea pitäisi uudistaa niin, että pikaraitiotieyhteyksien ja muiden alueellisten joukkoliikennejärjestelmien kehittämiseen olisi mahdollista anoa valtion rahoitusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vihreä eduskuntaryhmä on huolestunut kuntatalouden heikosta tilanteesta. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa maksuttoman koulutuksen, kohtalaisen sosiaaliturvan ja yhteiskunnan pääosin rahoittaman terveydenhuollon. Hyvinvointivaltio tarkoittaa Suomessa oikeasti hyvinvointikuntaa, sillä kunnat vastaavat pääosin peruspalveluiden järjestämisestä.

Palvelut rahoitetaan osittain kunnan omilla verotuloilla ja osittain valtionosuuksilla. Valtiovalta kuitenkin päättää sekä lakisääteisistä palveluista että kuntien käytössä olevista rahoista. Vastuu palveluista on hämärtynyt: kunnat vierittävät vastuuta valtiovallalle ja valtiovalta kunnille.

Tämänhetkinen tilanne osoittaa, kuinka huomattavasti kustannukset alimitoitetaan silloin, kun kunnille annetaan tehtäviä ja ohjeistusta. Kuntatalouden heikoista näkymistä huolimatta kuntien velvoitteet edelleen lisääntyvät. Terveydenhuollon menojen kovassa kasvussa näkyy mm. hammashuollon laajennus ja ns. hoitotakuu.

Valtion on kannettava oma osansa vastuusta. Kuntatalous on tällä hetkellä huonommassa kunnossa kuin kymmeneen vuoteen, ja tilanteen purkamiseen on valtionkin osallistuttava. Kustannustenjaon tasauksessa syntyneen velan maksaminen valtiolta kunnille on ensimmäinen välttämätön askel oikeaan suuntaan. Silloin kun vaaditaan menokuria, järjestelmän pitää olla sellainen, että menokurin hallinta on kunnan päättäjien vallassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 207 000 000 euroa.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2006

Anni Sinnemäki /vihr
Janina Andersson /vihr

VASTALAUSE 4

Yleisperustelut

Hallitus ei piittaa

niistä 600 000 köyhästä, jotka elävät suhteellisen köyhyysrajan alla
niistä 180 000 henkilöstä, jotka elävät perheissä, joista käydään työssä, mutta työstä saadut tulot eivät riitä köyhyysrajan ylittämiseen
niistä yksinhuoltajista, joiden tulotaso on pysynyt vuosina 1993—2004 ennallaan, samaan aikaan kun palkansaajien reaalitulotaso on noussut yli 24 prosenttia
niistä pienituloisista eläkeläisistä, jotka joutuvat tyytymään 5 euron tasokorotukseen ensi syksynä.

Tähän tylyyn linjaan valiokunnan enemmistö yhtyy. Se ei vaadi verotuksen käyttämistä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi, se ei vaadi pienimpien etuuksien parantamista eikä se suostu antamaan kunnille lisää varoja hyvinvointiyhteiskunnan keskeisen pilarin eli palvelujen parantamiseksi.

Köyhyys ja eriarvoisuus ei ole välttämätöntä. Inhimillisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta on mahdollinen. Pohjoismaat ovat osoittaneet täysin virheelliseksi sen vallitsevan talouspoliittisen opin, jonka mukaan korkea veroaste, laaja julkinen sektori, kohtuullinen palkkataso sekä kunnolliset sosiaalipoliittiset palvelut ja etuudet ovat taloudellisen kasvun ja vaurauden este. On mahdollista pyrkiä samanaikaisesti tasa-arvoon ja koko yhteiskunnan vaurauteen. Suomessa hallitus ei kuitenkaan halua noudattaa muiden Pohjoismaiden esimerkkiä.

Hallitus korostaa velan lyhentämistä. Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta on alentunut huippuvuosista olennaisesti. Se on laskenut ennakoitua nopeammin 39 prosenttiin ja alenee vielä arviolta 35,5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä, vaikka sen alun perin uskottiin jäävän 44 prosentin tasolle. Vastedeskin velan osuus alenee jo pelkästään talouden kasvun myötä. Valtiontalous on ylijäämäinen tänä vuonna aiemmin ennakoidun puolen miljardin euron alijäämän sijasta.

Suomi on vauraampi kuin koskaan.

Oikeudenmukaisuudessa on kysymys siitä, miten tätä vaurautta voidaan hyödyntää niin, että kansalaiset saavat elämänsä eri vaiheissa aina tarvitessaan hyvät palvelut, ja miten eriarvoisuutta voidaan vähentää ja vaikeuksissa kamppailevien kansalaisten asemaa parantaa.

Kuluneella vaalikaudella kolmen ensimmäisen vuoden aikana hallituksen tavoitteena on ollut veroasteen jatkuva laskeminen samalla, kun on pyritty kohti tasapainoista budjettia. Tämä on merkinnyt sitä, että menokehykset on pidetty niin tiukkoina, että hallitus ei ole sen jälkeen suostunut parantamaan vaikeuksissa olevien asemaa. Työmarkkinatukeen ei ole tehty tasokorotusta ja kansaneläkkeenkin tasakorotus jäi mitättömäksi. Opiskelijoita pakotetaan lainaluukulle, vaikka luvassa on pätkätöiden epävarmuus. Kun siis ylisuurten verokevennysten rahoittamiseksi menokehykset on määritelty ahtaiksi, kunnille ei ole riittänyt rahoitusta. Kunnat ovat voimakkaasti velkaantuneet yrittäessään epätoivoisesti huolehtia kansalaisten palveluista. Ja monesti palvelut ovat velkaantumisesta huolimatta jääneet kehnoiksi, kuten esimerkiksi vanhuspalvelut. Kysymys ei ole tässä tilanteessa vain ns. pakkolainan maksamisesta kunnille vaan enemmästä.

Suomalainen yhteiskunta on jakautumassa kahtia. Hallituksen tulee siksi valmistella ja antaa eduskunnalle vuoden 2007 talousarvioesityksen yhteydessä eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamisesta esityiskokonaisuus, joka koostuu mm. seuraavista osista:

työttömyysajan perusturvan, opintotuen, muiden alimpien etuuksien ja kansaneläkkeen tasokorotuksesta
yksinhuoltajien aseman parantamisesta
taloudellisessa ahdingossa elävien työssä käyvien aseman parantamisesta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sekä hovioikeuksien että hallinto-oikeuksien osalta on lähiaikoina tapahtumassa isoja toiminnallisia muutoksia. Vastoin hyvää tuomiokäytäntöä hallituksen talousarvio lähtee siitä, että hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden jo nykyiselläänkin liian pitkät keskimääräiset käsittelyajat pitenevät vuoden 2005 tavoitetasosta. Käräjäoikeuksien osalta talousarvio puolestaan on pudottamassa ratkaistujen asioiden tavoitemäärää lähes kolmellakymmenellätuhannella. Vakuutusoikeuden tavoitetason osalta pudotus on suhteessa vielä rajumpi.

Liian pitkäksi venyneet kaavavalitusruuhkat jarruttavat järkevää maankäyttöä ja elinkeinopolitiikkaa. Mustan talouden vastaisessa toiminnassa puolestaan sekä markkinaoikeudella että työtuomioistuimella on merkittävä rooli.

Viite: Ed. Sirnön LTA 7/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.23 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, käräjäoikeuksien, markkinaoikeuden, vakuutusoikeuden ja työtuomioistuimen käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankien määrä on viime vuosina lisääntynyt, ja vankiloiden täyttöaste on ylittänyt reilusti normit. Vankimäärän kasvusta aiheutuviin menoihin tarvitaan lisärahoitusta. Ilman kohtuuttomia ylityömääriä tarvitaan 70—80 henkilötyövuotta lisää. Hallituksen ehdottama 3,5 milj. euron lisäys ei vielä sisällä uusia virkoja, vaan kyse on lähtötason korjauksesta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on myös turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä resurssit vankien terveydenhuollon asianmukainen järjestämiseen, toiminta- ja päihdeohjelmiin, sopimushoitoihin, nuorisorangaistuksiin ja sekä vankien että vankeinhoidon henkilökunnan turvallisuuden lisäämiseen.

Viite: Ed. Uotilan LTA 12/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

Heinäkuun 1 päivänä 2006 voimaantulevien eurooppalaisten puolustustarvikehankintojen käytännesääntöjen mukaan Euroopan alueen puolustustarvikehankinnat tulee kilpailuttaa Euroopan sisällä. Tähän vedoten hallitus haluaa luopua tulostavoitteesta ja ehdottaa sen poistamista.

Emme pidä luopumista aiheellisena.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 27.10 perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta ei hyväksy kotimaisuustavoitteesta luopumista, vaan edellyttää, että edelleenkin vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Liikenneväyläpolitiikkaa pohtinut työryhmä esitti teemahanketta, jolla edistetään joukkoliikennettä pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Hankkeeseen ei ole osoitettu rahoitusta, vaikka joukkoliikenteen sujuvuus on pääväylillä vaikeutumassa nopeasti.

Viite: Ed. Uotilan LTA 56/2006 vp.

Edellä olevan perustella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa perustienpitoon joukkoliikenteen edistämistä koskevan teemapaketin käynnistämiseksi pääkaupunkiseudulla.

Tieliikenne on yhteiskuntamme merkittävin liikennemuoto. Noin 68 prosenttia tavarankuljetussuoritteesta ja noin 95 prosenttia henkilökuljetussuoritteesta tapahtuu tiellä. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Alimitoitettu rahoitus johtaa kuitenkin siihen, ettei yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perustienpidon investointitarpeisiin voida vastata. Toimiva tiestö on kansalaisten arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se on myös yksi aluepolitiikan keskeisimmistä välineistä. Sujuva ja turvallinen liikenne on turvattava riittävällä lisärahoituksella.

Viite: Ed. Uotilan LTA 57/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa perustienpitoon.

30. Merenkulkulaitos

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ehdotimme valiokunnassa 1,5 milj. euron lisäystä palvelutason turvaamiseen. Jäänmurron kustannusten voimakkaasta noususta johtuen merenkulkulaitos joutuu supistamaan muita palveluitaan, muun muassa väylien kunnossapitoa. Väylien huonokuntoisuus vaikeuttaa teollisuuden kuljetuksia ja heikentää kilpailukykyä. Merenkulkulaitoksen palvelutaso tulee turvata talvimerenkulun kustannusten noususta huolimatta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.21 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa merenkulkulaitoksen palvelutason turvaamiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen politiikka nojaa kestävään kehitykseen. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten uudelleen lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman radanpidon palvelutason tavoitetta.

Rahoituksen puute hidastaa merkittävästi useiden rataosuuksien perusparannuksia, kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan myös asettamaan paino- ja nopeusrajoituksia. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon sekä rahti- ja matkustajamääriin ja VR:n kannattavuuteen.

Viite: Ed. Uotilan LTA 79/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perusradanpitoon.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

Valiokunnalle on käynyt selväksi, että saariston yhdysliikenteen määrärahat ovat riittämättömät, mutta valiokunnan enemmistö ei ole halunnut ryhtyä asiassa mihinkään toimiin. Valiokunta myöntää toki, että palvelutasoa ei kyetä pitämään yllä kesän jälkeen. Ilman lisärahaa saariston yhteysalusliikenne ajautuu kriisiin. Tästä huolimatta valiokunnan enemmistö ei halua velvoittaa hallitusta tekemään asiasta lisäysesitystä syksyn lisätalousarviossa. Kannatimme valiokunnassa tähän liittyvää lausumaa, joka ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle sekä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle. Esimerkiksi matkapalvelukeskusten ja joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen edellyttävät riittävää rahoitusta.

Joukkoliikenteen tukeminen perustuu pitkiin sopimuksiin, ja menokehys ei riitä nykytason turvaamiseen. Joukkoliikenteen tuen vähentäminen on johtamassa palvelutason alentumiseen, joka vaarantaa henkilöjunaliikenteen tason ja satojen bussivuorojen säilymisen jatkossa. Ilman lisärahoitusta joukkoliikennettä uhkaa jatkossa raju alasajo, joka on Suomen kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden vastainen. Samalla mahdollisuus pitää Suomi kokonaisuudessaan asuttuna vaarantuu.

Viitteet: Ed. Tiusasen LTA 87/2006 vp ja LTA 88/2006 vp sekä ed. Uotilan LTA 89/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Lähes 6 000 haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidia jää valtion sotilasvammalain nojalla korvaamien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen ulkopuolelle, koska niiden korvattavuuden edellytyksenä olevan vähimmäishaitan rajaksi on säädetty 20 prosenttia. Sotainvalidien lukumäärän vähenemisestä johtuva määrärahatarpeen pieneneminen antaisi mahdollisuuden ottaa 15 prosentin sotainvalidit avopalvelujen piiriin vielä tänä vuonna.

Esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2006 on momentin 33.22.50 sotilasvammakorvausten määrän tarve arvioitu 11,5 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin kuluvan vuoden 2005 määräraha. Keski-iältään yli 84-vuotiaiden sotavammaisten nopeasti lisääntyvän avun tarve huomioon ottaen on välttämätöntä, että avopalvelujen korvattavuus laajennetaan nopealla aikataululla koskemaan kaikkia sotainvalideja. Niinpä haitta-asteraja tulee laskea 15 prosenttiin jo vuonna 2006 sekä seuraavana vuonna antaa tämä oikeus myös 10 prosentin sotainvalideille. Esitetyllä sotainvalidien avohoidon tuella voidaan vähentää heidän laitoshoidon tarvettaan.

Viite: Ed. Tiusasen LTA 92/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.22.50 otetaan lisäyksenä 11 000 000 euroa sotilasvammalain nojalla kunnille korvattavien avopalvelujen järjestämiseen budjettiperusteisesti myös 15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille.

28. Muu toimeentuloturva

60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen tavoitteena on turvata riittävä ja pysyvä toimeentulo ennen vanhuuseläkettä vuosina 1941—1947 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka on ollut lähes yhtäjaksoisesti työttömänä 1.1.1992 lukien sekä ollut oikeutettu työttömyysturvaan vähintään 2 500 päivältä.

Sittemmin on käynyt ilmi, että eläketukea saavien määrä on jäänyt arvioitua pienemmäksi eli vuonna 2006 keskimäärin 2 800 hengeksi. Tällä perusteella hallitus esittää momentilta vähennettäväksi 8 500 000 euroa. Tämä on kuitenkin ehdottomasti väärä ratkaisu ja kuvaa hyvin hallituksen kylmäkiskoisuutta pitkäaikaistyöttömiä kohtaan.

Uuden työpoliittisen tutkimuksen (TPT 308) mukaan Työterveyslaitoksessa kehitetyn työkykyindeksin mukaan laskettuna Suomessa on jopa 50 000 heikon työkyvyn omaavaa työtöntä ihmistä. Erityisesti ongelma koskee ikääntyneempiä pitkäaikaistyöttömiä. Työttömillä on selvästi enemmän lääkärin toteamia sairauksia kuin palkansaajilla. Lääkärin toteamien sairauksien määrä kasvaa luonnollisesti iän karttuessa.

Vuosittain hylätään tuhansia työkyvyttömyyseläkehakemuksia henkilöiltä, jotka hoitava lääkäri on todennut työkyvyttömiksi. Näiden henkilöiden on oltava työvoimatoimistossa työnhakijana saadakseen edes jonkinlaista toimeentuloturvaa. Työpaikkaahan työkyvytön ei voi saada eikä ainakaan pysty tekemään työtä, vaikka työpaikan saisikin. Nykyiset säännökset ja noudatettu lainsäädännön soveltamiskäytäntö merkitsevät sitä, että vuosittain tuhannet ihmiset joutuvat äärimmäisiin vaikeuksiin menetettyään työkyvyn ja mahdollisuuden toimeentuloon.

Suomen perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Pitkäaikaistyöttömien ja tosiasiassa työkyvyttömien, mutta eläkejärjestelmien ulkopuolelle jääneiden ihmisten osalta, jotka ovat sosiaaliturvan väliinputoajia, tämä perusoikeus ei nyt toteudu. Tällä perusteella näille henkilöille tulee turvata oikeus päästä eläkkeelle.

Myös työkykyisten pitkäaikaistyöttömien on vaikea saada työtä. Ongelma korostuu erityisesti eläkeikää lähestyvillä työttömillä. Eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetulla lailla (39/2005) on puututtu tärkeään ongelmaan. Näin osalle pitkäaikaistyöttömistä on saatu eläkeratkaisu. Lakiin sisältyy kuitenkin eräitä ongelmia. Siksi katsomme, että sitä tulisi muuttaa seuraavilta osin:

Eläketuen saajiin tulee liittää vuonna 1948, 1949 ja 1950 syntyneet, voimassa oleva laki koskee vain vuosina 1941—1947 syntyneitä.
Eläketuen saamisen edellytyksenä olevien työttömyyspäivien lukumääriä tulee alentaa 2 500:sta 2 000:een ja 2 000:sta 1 500:aan ja työttömyyspäivien laskenta-aikaa pidentää nykyisestä (1.1.1992—31.12.2004) siten, että uusi laskenta-aika olisi 1.1.1992—31.12.2006 ja siinä sovellettaisiin nykyistä lyhyempiä kokonaistyöttömyysaikoja.
Edellä mainittujen työttömyyspäivien laskennassa tulee ottaa huomioon myös sellaiset päivät, jolloin henkilölle on maksettu työttömyysturvalain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettua etuutta kuntouttavan työtoiminnan ajalta tai hänelle on maksettu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea tai korotettua palkkatukea.
Lisäksi edellä mainittuja työttömyyspäiviä laskettaessa tulee ottaa huomioon myös sellaiset päivät, joilta on maksettu työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentin (608/2004) perusteella terveydellisistä syistä työhönsä kykenemättömälle henkilölle. Viimeksi mainitut henkilöt saavat poikkeuksellisesti työkyvyttömyydestä huolimatta työttömyyspäivärahaa, koska heidän sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaoikeutensa enimmäisaika (300 päivää) on tullut täyteen tai he ovat sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen (omavastuuaika) vuoksi sairausvakuutuksen päivärahaoikeuden ulkopuolella.

Pelkkä määrärahan säilyttäminen ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan pikaista lainmuutosta edellä kuvatulla tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 33.28.60 poistetaan sille ehdotettu 8 500 000 euron vähennys.

Lisäksi ehdotamme,

että momentin perusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle syyskuun 2006 loppuun mennessä esityksen pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen muuttamisesta siten, että tuen saajien piiriin tulevat myös vuosina 1948—1950 syntyneet, että tuen saannin edellytyksiä helpotetaan ja että tuen laskenta-aikaa pidennetään.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä syntyneen "velan" maksua nykyinen hallitus aikoo edelleen lykätä ja jättää osan seuraavan hallituksen maksettavaksi siitä huolimatta, että kunnat ovat suurissa rahoitusvaikeuksissa ja hyvinvointipalvelujen rahoituspohja on jo vaarantunut.

Kuntien palvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi kyseistä velkaa on syytä lyhentää valtionvelan lyhentämisen vaihtoehtona. Tätä asiaa käsitellään myös ed. Matti Kankaan ym. lisätalousarvioaloitteessa (LTA 106/2006 vp), joka koskee valtionvelan kuoletuksia ja velanhallintaa.

Kuntasektorin voimakas velkaantuminen osoittaa, että valtion panostus kansalaisille tärkeiden palvelujen rahoittamiseen on riittämätöntä.

Viitteet: Ed. Polven LTA 99/2006 vp ja ed. Uotilan LTA 103/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan lisäyksenä 207 000 000 euroa kustannusten jaon tarkistuksen yhteydessä syntyneen velan maksamiseksi kunnille.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Alueelliset ympäristökeskukset

21. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Alueellisten ympäristökeskusten tehtäviä on jatkuvasti lisätty. Alueellisten ympäristökeskusten toimintaa vaikeuttaa resurssien puute. Eduskunta on osoittanut ympäristökeskuksille uusia tehtäviä. Näin tapahtui eduskunnan hyväksyessä luonnonsuojelulain osauudistuksen (HE 75/2003 vp), joka velvoittaa alueellisia ympäristökeskuksia selvittämään EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajien suojelutarpeen viipymättä.

Viite: Ed. Tiusasen LTA 105/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.40.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa alueellisten ympäristökeskusten toimintamahdollisuuksien parantamiseen.

Pääluokka 37

VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN

01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan joka kolmannen kunnan tulot eivät riitä menoihin. Kunnat ovat pahasti velkaantuneita: kun vuonna 2000 kunnilla oli lainaa keskimääräin 746 euroa per asukas, niin vuonna 2005 lainaa oli jo kaksi kertaa tämän verran, 1 327 euroa. Tällä hetkellä osalla Suomen kunnista on vakavia vaikeuksia saada taloutensa tasapainoon. Monet kunnat eivät pysty enää tuottamaan asukkailleen edes peruspalveluita, tämä näkyy muun muassa vanhustenhuollossa ja koulutoimessa. Kuntatalouden ahdinko pahenee entisestään. Tilanne vaatii pikaista korjausta. Siksi on syytä luopua valtion velan nettokuoletuksista kuntien hyväksi ja maksaa kuntien saatava valtiolta välittömästi.

Viite: Ed. Kankaan LTA 106/2006 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 37.01.94 vähennetään 300 000 000 euroa käytettäväksi kuntien hyväksi maksamalla kuntien saatava valtiolta välittömästi.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2006

Kari Uotila /vas
Iivo Polvi /vas
Mikko Immonen /vas
Mikko Kuoppa /vas

Evästeasetukset

Trip // <![CDATA[ _spBodyOnLoadFunctionNames.push("setupPageDescriptionCallout"); // ]]>

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp

VaVM 11/2006 vp - HE 55/2006 vp

Hallituksen esitys vuoden 2006 lisätalousarvioksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Lisätalousarvioaloitteet

Jaostovalmistelu

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50 Rangaistusten täytäntöönpano

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75 Poliisitoimi

90 Rajavartiolaitos

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Sotilaallinen maanpuolustus

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

30 Merenkulkulaitos

60 Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

Saariston yhteysalusliikenne.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukeminen

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Aloitusrahasto Vera Oy:n pääoma

30 Yrityspolitiikka

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

28 Muu toimeentuloturva

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Ympäristön suojelu

YHTEENVETO

PÄÄTÖSEHDOTUS

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

Vahva valtiontalous mahdollistaa kuntien taloustilanteen parantamisen

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuinlaitos

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Trip