Yleisperustelut
Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen ja sitä täydentävään
esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Valtiovarainvaliokunta on pyytänyt perustuslakivaliokunnalta
lausuntoa siitä, mikä vaikutus kunnallisen ansiotulovähennyksen
korotuksella on kuntien verotusoikeuden kannalta. Lausuntopyyntö liittyi
kysymykseen kuntien verotusoikeuden
perustuslaillisesta ulottuvuudesta, joka oli saatettu perustuslakivaliokunnan
käsiteltäväksi jo aiemmin verontilityslain
12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta annetun
hallituksen esityksen HE 123/2002 vp yhteydessä.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että verolainsäätäjän
toimivaltaan kuuluu lähtökohtaisesti oikeus säätää verorasituksen
kevennyksistä myös kunnallisverotuksessa. Tähän
valtaan kohdistuu rajoituksia lähinnä kunnallisesta
itsehallinnosta. Itsehallintoon kuuluvan verotusoikeuden
kannalta on keskeistä se, että verotusoikeus on
todellinen, jotta kunnat voivat päättää itse
taloudestaan. Perustuslakivaliokunta katsoo, että nyt ehdotetun
muutoksen verotuloja vähentävä vaikutus
on siksi pieni, ettei se ole ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon
kanssa. Ansiotulovähennystä koskeva ehdotus voidaan
siten käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Yksityiskohtaiset perustelut
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota
lähinnä Metsähallitukselle tapahtuvia
myyntejä koskevaan luovutusvoittosäännökseen
sekä tarpeeseen jatkaa tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöstä edelleen
vuodella. Lisäksi on käsitelty kysymystä ansiotulojen
kuntakompensaatiosta.
Osittain verovapaat luovutusvoitot
Tuloverolain 49 §:ssä säädetyn
hankintameno-olettaman soveltamisalaa ehdotetaan rajoitettavaksi
silloin, kun myyjä myy talousmetsänä käytettävän
kiinteistön Metsähallitukselle. 80 prosentin hankintameno-olettamaa
sovellettaisiin edelleen kaikkiin muihin valtiolle, kunnille ja muille
julkisyhteisöille tapahtuviin kiinteistön luovutuksiin.
Muutoksen päätarkoituksena on ollut poistaa verotuksen
epäneutraalisuus nimenomaan talousmetsien myynnin osalta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että säännöksen
sanamuodon ja perustelujen välillä on ristiriita.
Esitetty säännös on laajempi kuin on
tarkoitus. Se johtaa hankintamenoon liittyvän
veroetuuden menetykseen myös sellaisissa tapauksissa, joissa
kiinteistö luovutetaan Metsähallitukselle
esimerkiksi puolustusvoimien tarpeisiin, käytettäväksi
luonnonsuojelualueiden vaihdoissa vaihtomaana tai tutkimustarkoituksiin.
Jotta säännöksen soveltamisala vastaisi
tarkoitettua, valiokunta esittää sitä koskevaa
täsmennystä 2 momenttiin.
Tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöksen
jatkaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tuloverolain 77 §:n
siirtymäsäännöksen jatkamista
edelleen vuodella. Säännöksen tarkoittaman
ns. vanhan kuuden kuukauden säännön jatkamista
on pidetty tarpeellisena siitä riippumatta, tuleeko Suomen
ja Venäjän välinen uusi verosopimus voimaan
ensi vuoden alusta. Hallituksen esityksessä katsotaan,
että verosopimuksen ja kuuden kuukauden säännön
siirtymäsäännöksen lopullinen
yhteensovitus voi tapahtua vasta Suomen ja Venäjän
välisen uuden verosopimuksen voimaantulon jälkeen.
Siirtymäsäännöksen jatkamista
on pidetty tärkeänä myös valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa, koska vanhaa Neuvostoliiton verosopimusta
voidaan soveltaa uuden Venäjän verosopimuksen
lisäpöytäkirjan mukaan vielä ennen vuotta
2003 alkavaan rakennus-, kokoonpano- tai asennustoimintaan 36 kuukauden
ajan.
Suomen ja Venäjän välinen uusi verosopimus ja
siihen liittyvä pöytäkirja on valiokunnan
saaman selvityksen mukaan hyväksytty ja ratifioitu kummassakin
maassa. Sopimus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Valiokunta katsoo
saamansa selvityksen perusteella, että tuloverolain 77 §:n siirtymäsäännöksen
jatkamista koskeva esitys on kuitenkin edelleen perusteltu.
Kuntakompensaatio
Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotusesitys
liittyy laajempaan veropoliittiseen kokonaisuuteen, jolla tuloverotusta
esitetään kevennettäväksi yhteensä noin
429 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna.
Kuntien osuus kevennyksistä on runsaat 100 miljoonaa euroa, josta
yksin ansiotulovähennyksen osuus on 63 miljoonaa euroa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin se seikka,
että veronkevennykset pienituloisille on toteutettu useana
vuonna ansiotulovähennyksen avulla. Jos veromenetyksiä ei kompensoida
täysimääräisesti kunnille, ne
heikentävät kuntataloutta yleisesti ja vaikeuttavat erityisesti
niiden kuntien asemaa, joissa on paljon pienituloisia veronmaksajia.
Verotulojen menetys esitetään kompensoitavaksi
kunnille täysimääräisesti. Kompensaatio rakentuu
useista eri eristä, joiden yhteisvaikutus on valtiovarainministeriön
mukaan kuntataloudelle positiivinen.
Valtiovarainvaliokunta on todennut verontilityslain
muutosesitystä käsitellessään (HE 123/2002
vp), että valtion ja kuntien väliset rahoitussuhteet
tulee selvittää perin pohjin mm. yhteisöveron
tuoton jakoa koskevan päätöksenteon
yhteydessä. Vaikka perustuslakivaliokunta on katsonut,
ettei ansiotulovähennyksen korotuksen vaikutus kuntataloudelle
ole niin suuri, että se uhkaisi kuntien itsehallintoa,
valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena sitä,
että valtion ja kuntien välillä pyritään
nykyistä yksiselitteisempään ja läpinäkyvämpään
kustannusten jakoon ja kompensaatioon.