30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomalainen kehitysyhteistyö on hallituksen leikkauspäätöksen jälkeen vaikeiden valintojen edessä. Suunnitelmia ja lupauksia joudutaan hylkäämään. Kehitysyhteistyön laadun kannalta on erittäin tärkeää, että kehitysavun määrärahat kasvavat tasaisesti ja ennustettavasti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 56 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

01. Ministeriö ja hallinto

04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtionhallinnon pienin sektoritutkimuslaitos. Sen toiminnan tehostaminen on ollut valtioneuvoston tavoitteena jo pidemmän aikaa, viimeksi asia on kirjattu istuvan hallituksen hallitusohjelmaan. Määrärahat toiminnan tehostamiseksi ja parempaa säädösvalmistelua tukevan tiedon tuottamiseksi ovat jääneet puuttumaan jokaisesta talousarvioesityksestä. Myös rikollisuuden ennaltaehkäisyn kannalta on olennaista huolehtia riittävistä oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoista. Sosialidemokraatit ovat toistuvasti esittäneet oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoihin lisäyksiä. Oikeusministeriön pääluokan talousarvioesitys vuodelle 2010 ei kuitenkaan edelleenkään sisällä määrärahalisäyksiä oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.04 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeuslaitokset käräjäoikeudesta lähtien potevat henkilöstöpulaa. Juttujen käsittely viivästyy, ja ensi vuonnakin on vanhentumassa juttuja, joista Suomi saa taas EU:lta huomautuksen ja velvoituksen maksaa korvauksia. Nykyisillä resursseilla kuuden vuoden käsittelyaika ylittyy ensi vuonnakin useassa asiassa. Korvauksien maksamisen sijaan (Laki 362/2009) voitaisiin palkata tuomareita ilman, että asianomaisten oikeuden viivästymisen seurauksena aiheutuu kohtuutonta haittaa.

Taantuma vaikuttaa asiamääriin niitä lisäävästi, eikä talousarvioesitys huomioi tätä riittävästi. Vuodesta 2010 on tulossa käräjäoikeuksille erittäin vaikea. Asiamääräarvioita on nyt korjattu ylöspäin, mutta budjettimäärärahoja vastaavasti ei. Käräjäoikeuksien budjetin ensi vuoden resursseilla ei kyetä pitämään edes nykyisistä käsittelyajoista kiinni.

Oikeuslaitoksen niukat resurssit on jaettu epätarkoituksenmukaisesti, esim. poistuneiden lautamieskustannusten säästöt eivät ohjautuneet täysimääräisesti käräjäoikeuksien henkilöstöresursseihin, vaikka tätä edellyttivät laki- ja valtiovarainvaliokuntakin (LaVL 15/2008 vp, VaVL 33/2008 vp). Pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien henkilöstöresursseja on vahvistettava. Hovioikeuksien resursseja leikataan, eikä valituslupalaki ehdi helpottamaan juttumäärää vielä ensi vuonna.

Oikeuslaitoksen henkilöstön tuomareiden ja syyttäjien hyvinvointi ja jaksaminen on yhä suuremmin vaakalaudalla. Tuomariliitto on lausunnossaan talousarvioesityksestä esittänyt käräjäoikeuksien määrärahoihin 2,13 miljoonan euron määrärahalisäystä, millä olisi mahdollista palkata jopa 18 uutta tuomari-sihteeri-työparia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 2 100 000 euroa 18 käräjätuomari-sihteeri-työparin palkkaamiseksi pahimmin ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Erityisesti syyttäjäpuolella resurssien riittämättömyys vaikuttaa syyteharkintaan ja asioiden etenemiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että vaativien rikosasioiden tutkimista tulee tehostaa ja nopeuttaa. Erityisen resurssi-intensiivistä on monimutkaisten talousrikosasioiden selvittäminen sekä esitutkinta- että syyteharkintavaiheessa. Poliisin ja syyttäjän riittävän aikainen ja kiinteä yhteydenpito esitutkinnassa edistää korkealaatuista tutkintaa ja asioiden laadukasta valmistelua tuomioistuimia varten. Kiinteä esitutkintayhteistyö ja syyttäjän aseman korostuminen vaativissa talousrikosasioissa niiden tutkinnasta pääkäsittelyn valmisteluun ja asian oikeuskäsittelyyn sitoo runsaasti syyteharkinnan resursseja.

Syyttäjätoimen resurssit ovat hallituksen esittämällä tasolla vakavissa talousrikoksissa riittämättömät. Talousrikosten osuus kaikkein vaativimmista rikosasioista on huomattavan suuri, ja talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia vahinkoja sekä horjuttaa yleistä luottamusta niin elinkeinoelämään kuin hallintoon ja oikeuslaitokseen. Sosialidemokraattien talousarvioaloitteella esittämämme poliisin talousrikostutkintaan käytettävien resurssien lisääminen merkitsisi talousrikosten ruuhkautumista syyteharkintaan ilman kohdistettua vastinparia syyttäjäpuolella. Talousrikosten tehokkaan selvittämisen turvaamiseksi viranomaisketjun kaikilla tasoilla tulee syyttäjälaitoksen resursseja lisätä vastaavasti.

Hallitus on budjettiriihessään lisännyt syyttäjälaitoksen määrärahoja miljoonalla eurolla, mutta tämä kohdistunee pääasiassa yhden erityislaatuisen talousrikosvyyhdin, ns. Wincapita-jutun, selvittämiseen. Sosialidemokraattien tavoitteena on kokonaisvaltainen talousrikostutkinnan kehittäminen, eikä pelkkä yksittäisen jutun perusteella tapahtuva reaktiivinen määrärahatilkintä. Valtiovarainvaliokunta on lisäksi päättänyt korottaa syyttäjälaitoksen määrärahoja loppuvuoden jakovarasta 1,6 miljoonalla eurolla. Katsomme edelleen, että talousrikostutkinnan tehostamiseksi määrärahapanoksen tulisi olla 1,5 miljoonaa euroa hallituksen esittämää korkeampi.

Lausunnossaan talousarvioesityksestä syyttäjälaitos toteaa, että käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto vapauttaisi kallisarvoisia syyttäjäresursseja huomattavasti. Käännetty arvonlisävero sisältyy sosialidemokraattien vaihtoehtoiseen budjettiesitykseen ensi vuodelle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin vaikeiden talousrikosten selvittämiseksi.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeuslaki (767/2005) edellyttää, että jokaiselle vangille laaditaan yksilöllinen suunnitelma, ns. Ransu, rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten. Todellisuudessa vankeinhoidon kroonisen resurssipulan vuoksi riski- ja tarvearvioita tehdään vain murto-osalle vangeista. Riski- ja tarvearviointia pystytään tällä hetkellä soveltamaan pääsääntöisesti vain pitkäaikaisvankeihin. Ransujen toteutumisella on myös havaittu olevan merkittäviä alueellisia eroja. Tilanne on vankien yhdenvertaisuuden kannalta kestämätön.

Oikeusministeri ja sosiaali- ja terveysministeri ovat syksyllä 2009 julkisuudessa todenneet, että jo pitkään Suomen mainetta tahranneet paljusellit jäävät pian historiaan. Sosialidemokraatit katsovat, että vuoden 2010 talousarvio olisi ollut mitä mainioin tilaisuus korjata tämä vankien ihmis- ja perusoikeuksia loukkaava asiaintila pysyvästi. Vankiloissa oli vuoden 2009 alussa vielä runsaat 500 vankipaikkaa, joissa on käytössä paljut. Vankeinhoitolaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on ensi vuoteen mennessä peruskorjata muun muassa kaikki sellaiset vankilaosastot, joissa oli käytössä paljusellejä. Vaikka Konnunsuolta ja Keravalta paljusellipaikkoja on poistettu, Kuopion ja Mikkelin vankiloiden peruskorjaukset valmistuvat vasta puolentoista vuoden kuluttua. Tämän jälkeen paljusellipaikkoja jää vielä Hämeenlinnan vankilaan ja Helsingin vankilaan, joissa asuu myös vankien pieniä lapsia. Näiden sellien käyttö on välittömästi lasten kohdalla lopetettava ja paljusellipaikat joko korjattava tai vaihdettava. Sosialidemokraatit katsovat, että vankien perusoikeuksien toteutumisen varmistaminen vuoden 2010 aikana edellyttäisi kahden miljoonan euron lisäpanostusta Rikosseuraamuslaitoksen määrärahoihin, jotta paljusellipaikat saadaan poistettua myös Helsingin ja Hämeenlinnan vankiloista.

Myös Rikosseuraamusvirasto on lausunnossaan talousarviosta todennut, että vankiloiden peruskorjausten määrärahat ovat alimitoitetut. Vuosittainen vaje kunnossapidolle on viraston mukaan noin 2,1 miljoonaa euroa. Vankeinhoito sai viime vuoteen verrattuna lisämäärärahaa 3 miljoonaa euroa. Sillä pyritään lisäämään rangaistusajan suunnitelmallisuutta, missä tilanne on tällä hetkellä vankeuslain hengen vastainen. Sosialidemokraatit katsovat, että sekä vankeusajan suunnitelmallisuuden lisääminen että vankiloiden peruskorjaus edellyttävät lisämäärärahaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa, joista 2 000 000 euroa käytetään vankeinhoitopalvelujen kehittämiseen ja 2 000 000 euroa vankilatilojen peruskorjaukseen.

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko perustui laajaan turvallisuuskäsitykseen. Kuitenkin selonteon kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet painottuivat puolustuspolitiikkaan, eikä esimerkiksi siviilikriisinhallinnan osaamisen edistäminen noussut selonteossa juurikaan esille. Tämä voi johtua osin traditiosta, jossa laajan turvallisuuskäsitteen omaksuminen on kuitenkin verraten uusi asia. Omalta osaltaan myös budjettikehysten niukkuus estää kehittämistoimenpiteiden toteuttamista.

Sosialidemokraatit ovat pitäneet järjestelmällisesti esillä laajaa turvallisuuskäsitystä ja mahdollisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäistyä. Kriisinhallinta on keskeinen Suomen turvallisuuspolitiikan keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Siviilikriisinhallinnassa Suomi painottaa poliisi-, oikeusvaltio- ja rajaturvallisuus- sekä ihmisoikeusasiantuntemusta. Selonteosta ilmenee, että tavoitteena on kasvattaa huomattavasti eri siviilikriisinhallintaoperaatioissa palvelevien suomalaisten asiantuntijoiden määrää nykyisestä noin 150 henkilöstä. Lisäksi siviilikriisinhallintaa kehitetään ja vahvistetaan valtioneuvoston hyväksymän siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian pohjalta.

Siviilikriisinhallinnan tehostamistoimenpiteiden katsotaan selonteossakin edellyttävän määrärahojen lisäämistä sekä asiantuntijoiden lähettämiseen että siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen. Tämä merkitsee sitä, etteivät valtiontalouden kehykset ole selonteonkaan mukaan riittäviä, vaan tarvitaan kehykset ylittävää lisärahoitusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallinnan koulutustoimintaan.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta noin puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista.

Harmaaseen talouteen liittyvä pimeä työ vastaa noin 80 000 henkilötyövuotta. Vahinkojen määrän voidaan olettaa nopeasti kasvavan mm. globalisaation ja tietotekniikan kehittymisen mukanaan tuomien laajentuvien rikoksentekomahdollisuuksien johdosta.

Talousrikosten tutkinnan nopeuttaminen edellyttää ensisijaisesti poliisitoimen resurssien turvaamista. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit korvautuvat moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä. Myös poliisin perustoiminnoista viime aikoina kaikkein ruuhkautunein eli lupayksiköt tarvitsisivat lisäpanostusta kasautuvien hakemusten johdosta.

Myöskään sähköisen asioinnin kehittäminen ei saa valtioneuvoston talousarvioesityksessä ministeriössä kaivattua lisäpanostusta. Sähköisen asioinnin kehittäminen tapahtunee siten poliisin perusrahoituksesta, mikä on pois muusta poliisitoiminnasta. Samalla tuottavuusohjelman henkilötyövuosileikkaukset vähentävät poliisitoimen resursseja. Katsomme, että poliisien työllisyyden turvaaminen ja hälytysvalmiuden parantaminen erityisesti maan pitkien etäisyyksien vuoksi ja sitä kautta hälytysviiveiden lyhentäminen olisi edellyttänyt vastaavaa lisäpanostusta talousarvioon.

Sosialidemokraatit esittivät talousarvioaloitteella (TAA 76/2009 vp) yhteensä 10 miljoonan euron lisäpanostusta poliisitoimen toimintamenoihin. Kun eduskuntakäsittelyn aikana poliisitoimelle on myönnetty kolmen miljoonan euron lisäpanostus vastavalmistuneiden poliisien työllistämiseen, poliisi on sisäisin siirroin mahdollistanut 60 lisäviran perustamisen lupayksikköönsä sekä valtiovarainvaliokunta on suunnannut vielä miljoona euroa talousrikosten torjuntaan, katsomme, että jäljelle jäävä todellisen lisämäärärahan tarve poliisin toimintamenoihin on neljä miljoonaa euroa, suunnattuna erityisesti talousrikosten torjuntaan ja tutkimiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa poliisitoimen toimintamenoihin.

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitoksen määrärahataso laskee hallituksen esityksessä todellisuudessa kolmella miljoonalla eurolla sen jälkeenkin, kun valtiovarainvaliokunta päätti jakovarasta lisätä itärajan teknisen valvontajärjestelmän kehittämiseen tarvittavan miljoona euroa momentin määrärahoihin. Lisäys ei kuitenkaan riitä turvaamaan laskevassa määrärahatilanteessa kamppailevan laitoksen investointeja, joilla voitaisiin kompensoida henkilöstön vähenemisestä aiheutuva rajaturvallisuuden suorituskyvyn lasku. Sosialidemokraatit katsovat, että Rajavartiolaitoksen tulevaisuuden toimintakyvyn turvaaminen määrärahataso säilyttämällä on välttämätöntä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa rajavartioston toimintamenoihin.

70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Sosialidemokraatit ovat vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2010 esittäneet, että kireässä taloudellisessa tilanteessa valtion tulisi aikaistaa ja tukea kalusteinvestointeja, jotka ovat kuitenkin välttämättömiä tehdä. Laivatilausten volyymi on romahtanut 97 prosenttia verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Suomen telakat eivät ole saaneet tilauksia vuoden 2008 kesän jälkeen. Sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa aikaistettuihin alustilauksiin kohdennetaan yhteensä 100 miljoonaa euroa. Tilaukset jakautuvat puolustus-, liikenne- ja viestintä- sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloille. Tilausten kotimaisuusaste on korkea ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Turun alueella ja Satakunnassa.

Sisäasiainministeriön kohdalla kyse on Rajavartiolaitoksen kalustosta, jonka uusiminen ja varustelu ovat Rajavartiolaitoksen laskevien henkilötyövuosien näkökulmasta enemmän kuin perusteltuja. Jo tehtyjen sitoumuksien kiirehtiminen ja lähivuosien suunnitelmien toteuttaminen aikaisemmin edellyttävät lisämäärärahoja ilma- ja vartioalusten hankinnan momentille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.70 otetaan lisäyksenä 35 000 000 euroa kalusteinvestointien tekemiseen.

40. Maahanmuutto

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Kotoutumisen edistäminen jää hallituksen talousarvioesityksessä häpeällisen vähälle huomiolle. Sisäasiainministeriön jo pitkään vaatima pieni mutta merkityksellinen kahden miljoonan euron panostus maahanmuuttajien työllistämistä edistävän ns. kuntapilotin rahoittamiseksi jää tässäkin esityksessä toteutumatta. Myös valtiovarainvaliokunta on todennut, ettei hallituksen esitys sisällä ohjelman toteutuksen jatkamiseksi riittävää määrärahapanostusta, vaikka esittääkin momentille osaa siitä eli 450 000 euron lisäystä.

Sosialidemokraatit katsovat, että ohjelman jatkorahoituksen turvaaminen on välttämätöntä suurten kaupunkiemme kehittäessä malleja maahanmuuttajien paremmaksi työllistämiseksi, mikä jatkossa hyödyttää myös muita kuntia, nopeuttaa kotoutumista ja lisää taloudellista tuottavuutta. Jotta mallien kehittämistyön loppuun saattaminen voidaan turvata ja ohjelmaan jo sijoitetut eurot saadaan kantamaan täysi hedelmä, tulee momentille myöntää täysimääräinen ministeriön esittämä yhteensä kaksi miljoonaa euroa ohjelman loppuun saattamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.03 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa ns. kuntapilotin kustannusten valtion osuuden kattamiseen.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Kunnille pakolaista kohti heidän vastaanottamisestaan maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, ns. kuntakorvauksiin, ei ole myönnetty tasokorotusta 16 vuoteen. Korvaukset ovat siten jääneet kauas jälkeen kunnille syntyvistä todellisista kustannuksista, mikä on osaltaan aiheuttanut haluttomuutta kunnissa myöntää kuntapaikkoja oleskeluluvan jo saaneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Kuntakorvausten krooninen jälkeenjääneisyys aiheuttaa sen, että pakolaisstatuksen saaneita perheitä joudutaan makuuttamaan vastaanottokeskuksissa ja pahimmillaan pakolaisleireillä ulkomailla, koska vapaaehtoisia vastaanottavia kuntia ei tahdo löytyä. Tästä aiheutuu valtiolle hitaan kotoutumisen ja syrjäytymisen seurauksina paljon suuremmat kustannukset inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan, sillä vastaanottokeskukset on tarkoitettu vain lupaa tai palautusta odottaville. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissamme odottaa jo yli 500 luvan saanutta ihmistä, joiden oikea paikka olisi kunnissa. Kuntapaikkoja ulkomaisilla pakolaisleireillä odottavia kiireellisiä tapauksia on onneksi vähemmän.

Nyt annetussa talousarvioesityksessä pakolaista kohti maksettavat korvaukset nousivat 10 prosentilla, mikä on erittäin myönteistä. Se ei kuitenkaan nosta tasoa riittävästi, sillä itse kustannuksissa on tapahtunut Kuntaliiton edellisvuotisen arvion mukaan jo yli 40 prosentin indeksikorotus. Sisäasiainministeriö itse esitti tämän vuoden budjettiesityksessään korotusta 20 prosentilla. Sosialidemokraatit ovat esittäneet vastaavasti 20 prosentin korotusta korvauksiin. Pidemmällä tähtäimellä kuntakorvaukset tulisi tasapainottaa todellisen kustannustason kanssa, ja jatkossa korvaukset tulisi myös sitoa indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.30 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseksi 20 prosentilla.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Taloustilanne vaatii edelleen valtiolta nopeita ja tehokkaita elvyttäviä toimenpiteitä, joilla autetaan ahdingossa olevia yrityksiä ja pystytään turvaamaan työpaikkoja.

Laivatilausten volyymi on romahtanut 97 prosenttia verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Suomen telakat eivät ole saaneet tilauksia vuoden 2008 kesän jälkeen. Sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa aikaistettuihin alustilauksiin kohdennetaan 100 miljoonaa euroa. Tilaukset jakautuvat puolustus-, liikenne- ja viestintä- sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloille. Tilausten kotimaisuusaste on korkea ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Turun alueella ja Satakunnassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 27.10.18 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa alushankintojen aikaistamiseen.

10. Verotus ja tullitoimi

02. (28.10.02 ja 70) Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuoden 2010 talousarvioesityksessä tullille on esitetty 161,9 miljoonan euron määrärahaa, joka on riittämätön edes tuottavuusohjelman mukaisen 2 460 henkilötyövuoden kustannuksiin. Palkkakustannusten vaje vuodelle 2010 on noin 4—5 miljoonaa euroa. Määrärahaleikkausten vuoksi tulli joutuu aloittamaan palveluverkoston supistamisen. Tullin pitkäjännitteisen ja tehokkaan toiminnan kannalta hallitut muutokset, toimintojen kehittäminen ja tuottavuutta aidosti lisäävät hankkeet olisivat valtionkin edun mukaisia. Hallituksen nykyisellä linjalla tällainen kehitys ei kuitenkaan ole mahdollista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.10.02 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa tullilaitoksen toimintamenoihin.

50. Eläkkeet ja korvaukset

16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taiteilijaeläkkeen määrää on alennettu asteittain vuodesta 1992 silloisesta 65:stä nykyiseen 35 uuteen vuosittaiseen eläkkeeseen. Eläkettä hakevien määrä on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut samana aikana. Taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittäneen toimikunnan seurantatyöryhmä on ehdottanut, että taiteilijaeläkkeiden määrä palautettaisiin asteittain aiempaan 65 vuosittaiseen uuteen eläkkeeseen. Tätä ehdotusta on tuettu myös eduskunnassa. Iso joukko eläkeikään tulevista taiteilijoista on yhä vailla riittävää eläketurvaa. Tarve ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin on ilmeinen, mutta määrärahaa siihen ei esitetä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.50.16 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden myöntämiseksi.

90. (28.90, 29.10, osa, 29.80, osa ja 33.60, osa) Kuntien tukeminen

30. (28.90.30, 28.90.32, 29.10.30, osa, 29.80.30, osa, 29.80.33, osa ja 33.60.30) Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivät selviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista on nostettava. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisuja. Tätä ei voi katsoa sivusta. Hallituksen on vastattava ihmisten turvallisesta arjesta ja palveluiden toimivuudesta. Esitämme sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 400 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteiseen TAA 79/2009 vp ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 400 000 000 euroa valtionosuuteen kunnille peruspalveluiden järjestämiseen.

10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus

30. (29.10.30, osa) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus on laittanut liikkeelle uudistuksia, kuten esimerkiksi erityisopetuksen uudistuksen, joiden pitkäjänteistä rahoitustarvetta ei ole kuitenkaan turvattu. Kuntien taloudellisesta ahdingosta on useita esimerkkejä: opettajia lomautetaan, opetusryhmät kasvavat ja oppilashuolto on puutteellista. Oppilaiden oikeus opetukseen on turvattava kaikissa tilanteissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 100 000 000 euroa valtionosuuteen ja -avustukseen yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin.

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Eri puolilla Suomea on tärkeitä ja työllistäviä hankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisärahoitusta. Suomessa on useita kosteus- ja homevaurioista kärsiviä koulurakennuksia, jotka vaativat pikaista kunnostamista. Homekoulujen korjausta ja muita kiireellisiä rakennus- ja peruskorjaushankkeita on vauhditettava. Hallituksen toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä.

Ehdotamme momentille 10 miljoonan euron lisäystä. Tämän lisäyksen johdosta toteutusaikaisia myöntämisvaltuuksia voidaan korottaa ainakin 14 miljoonalla eurolla. Hallitus esittää toteutusaikaisina myönnettäviksi valtuuksiksi vain 16,5 miljoonaa euroa. Katsomme, että kaikki myöntämisvaltuudet tulisi olla ensi vuonna toteutusaikaisia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa homekoulujen korjauksiin.

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneen työvoiman tarve ja ammatillisen koulutuksen suosio ovat jatkuvasti kasvaneet. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa nuorten on myös järkevää panostaa koulutukseen, kun työ- ja harjoittelupaikkoja on niukasti tarjolla. Kevään yhteishaussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne on myös selvitettävä. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä enemmän, jotta suomalaisen elinkeinorakenteen muutokseen, väestön ikääntymiseen ja alakohtaiseen työvoimapulaan kyetään vastaamaan. Hallitus on alimitoittanut aloituspaikkojen määrän.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 82/2009 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 5 000 000 euroa ammatilliseen peruskoulutukseen.

30. Aikuiskoulutus

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tarve kehittää ja uudistaa toimintaansa. Tämä edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja. Vapaan sivistystyön toimijoiden merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina elinikäisen oppimisen mahdollistajina, ihmisten aktiivisen kansalaisuuden ylläpitäjinä sekä henkisen hyvinvoinnin lisääjinä.

Järjestöllistä sivistystyötä tekevillä opintokeskuksilla on hyvät toiminnalliset edellytykset tarttua erityisiin opinnollisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi erityisryhmien aktivoimiseen. Uudet haasteet ja uudenlaisten toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät kuitenkin myös rahallista resursointia. Opintokerho-opiskeluun myönnetty valtion tuki on kuitenkin viime vuosina jäänyt vähäiseksi. Myös opintokeskuksille osoitettu valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan on riittämätön kansalaisjärjestöjen tarpeisiin nähden.

Vapaan sivistystyön opintoseteleillä on mahdollista tukea nuoria työttömiä ja estää syrjäytymistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä yhteensä 1 000 000 euroa vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin, josta osoitetaan 400 000 euroa opintokeskuksille, 300 000 kansalaisopistoille ja 300 000 kansanopistoille.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

On tärkeää, että vailla ammatillista koulutusta olevien tai vanhentuneen koulutuksen omaavien koulutustason kohottamiseen esitettäisiin lisää rahaa. Hallitus nimittäin ensi töikseen lakkautti edellisen hallituksen perustaman Noste-koulutuksen ja sen rahoituksen. Ammatillinen koulutus tarvitsee lisäpaikkoja. Myös työssä oppimisen laadun varmistaminen edellyttää opettajien työelämätaitojen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämistä ja tarvitsee lisävoimavaroja. Ammatillinen koulutus tarvitsee myös tutkimus- ja kehittämisrahaa alueellisen tehtävän toteuttamiseen mm. lisäämällä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään osoitettua rahoitusta. Myös korkeasti koulutettujen lisäkoulutuksesta on huolehdittava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.31 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa aikuiskoulutukseen.

40. (29.40, 50 ja 60) Korkeakouluopetus ja tutkimus

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakoulut toimivat erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Ne ovat merkittävä työelämän asiantuntijoiden kouluttaja sekä alueensa työelämän kehittäjä. Ammattikorkeakoulut tuottavat teknologisten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia ja järjestelmäinnovaatioita. Ammattikorkeakouluja tulisi rohkaista entisestään suunnittelemaan paikallisten yrittäjien kanssa kehittämishankkeita, joihin myös vastavalmistuneet opiskelijat voisivat työllistyä 3—6 kuukaudeksi.

Lisäksi olisi hyödyllistä, jos oppilaitoksissa voitaisiin järjestää ammattikorkeakouluopintojen täydentämismahdollisuus ja ylempien ammattikorkeakouluopintojen suoritusmahdollisuus työstä lomautetuille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin.

50. (29.50.01, 02, 03, 20, osa ja 21) Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit esittivät keväällä 2009 vaihtoehdon hallituksen tuomaan uuteen yliopistolakiin. Katsoimme, että laissa ei olisi täyttynyt esimerkiksi yliopistojen autonomian vahvistaminen. Hallitus joutuikin muuttamaan lain keskeisiä kohtia. Samassa yhteydessä kritisoimme hallituksen tapaa arvottaa rahoituksella eri yliopistoja. Esimerkiksi uusi Aalto-yliopisto saa kohtuuttoman potin verrattuna muihin julkisoikeudellisiin yliopistoihin, joiden saama rahoitus on huvennut nousseisiin kustannuksiin.

17,3 miljoonaa euroa on täysin riittämätön summa muiden yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. On otettava huomioon myös tuottavuusohjelman perusteella tehtäväksi ehdotetut yliopistojen rahoituskehyksen leikkaukset. Valtion on pidettävä huolta, että tieteenalat, jotka eivät saa kerätyksi yksityistä rahoitusta, saavat korvaavan rahoituksen. SDP on jo aikaisemmin esittänyt, että yliopistojen perusrahoitusta olisi tullut kohentaa 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen mukaisesti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.50 otetaan lisäyksenä 21 000 000 euroa julkisoikeudellisten yliopistojen toimintaan.

70. Opintotuki

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)

Keväällä 2008 valtioneuvosto nosti opiskelija-aterian enimmäishintaa 25 sentillä ilman ateriatuen korotusta. Hinnan korotus tuli kokonaisuudessaan opiskelijoiden maksettavaksi. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen arvo on näin ollen palautettava vuoden 2008 tasolle.

Opiskelijaruokailu on tehokas tapa edistää opiskelijoiden ruokavalion terveellisyyttä ja sitä kautta opiskelijoiden hyvinvointia. On erittäin tärkeää, että opiskelijat saavat kohtuuhintaista ja laadukasta ruokaa. Tällä on paljon positiivisia seurannaisvaikutuksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.57 otetaan lisäyksenä 3 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen.

80. (29.80, osa) Taide ja kulttuuri

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Kirjastorakentamiseen varattujen määrärahojen taso ei ole riittävä.

Valtionavustukset on voitava myöntää toteutusaikaisina.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta, ehkäisevä huumetyö sekä tunnustuspalkinnot (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten työssä oppimista, lisää ammatillisia valmiuksia sekä tukee nuorten ammatinvalintaprosessia. Työpajatoiminnalla ennaltaehkäistään työttömien tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten syrjäytymistä. Lisäksi toiminnalla helpotetaan päihde- ja mielenterveysongelmaisia ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. On huomioitava myös, mitä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ilman työpajatoimintaa maksavat yhteiskunnalle. Työpajakustannuksiin kannattaa panostaa enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa nuorten työpajatoimintaan.

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Eläinkokeet ovat perusteltuja usein lääketieteellisistä syistä. Velvoite eläinkokeen korvaamisesta muulla menetelmällä aina kun mahdollista on kirjattu useisiin Suomea sitoviin kansainvälisiin säädöksiin (mm. direktiivi 86/609/ETY). Myös eduskunta on useaan kertaan ottanut kantaa vaihtoehtoisten menetelmien puolesta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.30.20 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa eläinkokeiden vaihtoehtojen tukemiseen.

50. Vesitalous

20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Vesitalouden määrärahat vuoden 2009 lisätalousarviot huomioon (30.50) ottaen laskevat kuluvan vuoden tasosta lähes 12 miljoonaa euroa. Maamme vesistöjen kunnon parantamiseksi on tehtävä töitä entistä enemmän. Myös maaseudun asutuksen kehittämiseksi ja merkittävien elintarvikejalostuslaitosten ja voimakkaiden karjatalousalueiden vedensaannin varmistamiseksi on kiireesti toteutettava suunnitellut uudet keskitetyt vedenottamot ja kattava runkovesijohto. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää myös jätevesi-investointien parantamista. Viime vuonna tehdyn tarveselvityksen mukaan tarve maaseudun järkevien viemäröintihankkeiden toteuttamisen kiirehtimiseksi olisi (MMM) kehyskaudelle varatun kehyksen ylittävän 15 miljoona euron lisärahoituksen lisäksi noin 25 miljoonaa euroa. Näin saataisiin vielä noin 10 000 taloutta viemäriverkoston piiriin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.20 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa vesistö- ja vesihuoltotöihin.

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Vesihuollon taso vaikuttaa hyvin monin eri tavoin ihmisten hyvinvointiin, kuten terveyteen, hygieniaan ja asumismukavuuteen sekä ympäristön tilaan. Maamme vesistöjen kunnon parantamiseksi on tehtävä töitä entistä enemmän. Pääosa määrärahoista käytetään vuonna 2010 vesihuollon tukemiseen valtion työnä toteutettaviin seudullisiin yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeisiin sekä vesihuoltoavustuksiin. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää myös, että vesihuollosta ja tulvasuojelusta huolehditaan riittävin panostuksin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa maaseudun vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen.

10. Liikenneverkko

20. (31.10.21, 22 ja 23) Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit ovat jo useana vuonna huomauttaneet, että hallituksen osoittamat määrärahat perusväylänpitoon ovat liian vähäiset ja ristiriidassa eduskunnan yksimielisesti hyväksymän liikennepoliittisen selonteon kanssa.

Hallitus ei noudata omaa selontekoaan, vaan päinvastoin perusväylänpidon kokonaisrahoitusta on jälleen alennettu, tällä kertaa noin 21 miljoonaa euroa vuoteen 2009 verrattuna. Liikenne- ja valtiovarainvaliokunta sekä useat asiantuntijat kantavat huolta siitä, että valtion suurin omaisuuserä rapistuu ja sen arvo laskee jatkuvasti perusväylänpidon riittämättömien resurssien vuoksi. Perusväylänpitoon on osoitettava liikenneverkon riittävän kunnon ja tarpeellisen kehittämisen turvaava rahoitus. Liikenne- ja viestintävaliokunta on yksimielisesti vaatinut jopa 200 miljoonan euron tasokorotusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 74 000 000 euroa perusväylänpitoon.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on lisättävä, sillä raide- ja joukkoliikenteen edistäminen on edellytys ilmastonmuutoksen kannalta kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle.

Joukkoliikenteen osuus kotimaisesta henkilöliikennesuoritteesta on noin 15 prosenttia, ja sen osuus on vuosi vuodelta laskenut. Henkilöliikenteen määrällinen kasvu koostuu lähes yksinomaan henkilöautoilun lisääntymisestä. SDP:n mielestä hallitus on osoittanut mitättömän pientä tukea joukkoliikenteeseen, vaikka sen huomattavasti voimakkaammalle tukemiselle on olemassa vankat liikennepoliittiset, ympäristöpoliittiset ja turvallisuuteen perustuvat tekijät.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 19 000 000 euroa joukkoliikenteen tukemiseen.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Laivatilausten volyymi on romahtanut 97 prosenttia verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Suomen telakat eivät ole saaneet tilauksia vuoden 2008 kesän jälkeen. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa aikaistettuihin alustilauksiin kohdennetaan 100 miljoonaa euroa. Tilaukset jakautuvat puolustus-, liikenne- ja viestintä- sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloille. Tilausten kotimaisuusaste on korkea, ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Turun alueella ja Satakunnassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.64 otetaan lisäyksenä 35 000 000 euroa alushankintojen aikaistamiseen.

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus asetti laajakaistayhteyksien kehittämistä käsitelleessä periaatepäätöksessään viime vuoden lopussa tavoitteeksi, että lähes kaikilla kansalaisilla on vuoteen 2015 mennessä mahdollisuus saada käyttöönsä 100 Mbit/s:n valokuitu- tai vastaava laajakaistayhteys. Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin käynyt ilmi, että laajakaistahankkeeseen varattu kokonaiskustannusarvio saattaa ylittyä merkittävästi.

Nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä esimerkiksi alueellisen tasavertaisuuden ja maan elinvoimaisuuden sekä kilpailukyvyn kannalta. On myös muistettava, että laajakaistahankkeet ovat tehokkaasti työllistäviä. Sähköinen asiointi lisää myös tuottavuutta.

Suomi on jäänyt kansainvälisessä vertailussa jälkeen tietoyhteiskuntakehityksessä. Valtion pitää tehdä nopea korjausliike tietoyhteiskunnan kurssin muuttamiseksi. Esimerkiksi EVAn uusimmassa raportissa ollaan huolissaan, ettemme nykymenolla selviä ikääntymisen, talouskriisin ja kiihtyvän globalisaation haasteista. Tässä valossa laajakaistahankkeeseen vuodelle 2010 varatut rahat ovat riittämättömät.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.50 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen.

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

41. Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha putoaa ensi vuonna 2,4 miljoonaa euroa. Määrärahaleikkausta ei pitäisi tehdä, koska tilanne Suomen viennin kannalta säilyy vielä pitkään haasteellisena. Tämän vuoksi Fintran toimintaa pitää edelleen tukea ja painottaa vientiponnisteluissa myös ympäristö- ja palvelualojen viennin vauhdittamista. Laatupalkkiojärjestelmä on edelleen tärkeä työväline. Esitämme lisäyksestä Fintralle 1 000 000 euroa ja laatutoimintaan 700 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.41 otetaan lisäyksenä 1 700 000 euroa valtionavustuksena eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi.

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Suomen innovaatiotoimintaa on tehostettava. Uuden liiketoiminnan synnyttämiseen pitää lisätä määrärahoja. Suomella on osaamista monella alueella, ja uusia nousevia alueita ovat ympäristö- ja palvelualat. Näiden alueiden liiketoiminnan synnyttämiseen ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseen pitää lisätä määrärahoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.42 otetaan lisäyksenä 12 000 000 euroa innovaatiokeskittymien kehittämiseen.

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Yritysten kansainvälistymisavustuksia pitää lisätä tässä taloudellisessa tilanteessa tuntuvasti. On tärkeää, että tuetaan perinteisten vientialojen ohella myös uusia toimialoja. Suomella on osaamista ympäristö- ja palvelualoilla. Nyt näiden alojen kansainvälistämishankkeita pitäisi vauhdittaa ja laajentaa tukea näille aloille. On hyvä, että hallitus esityksessään laajentaa määrärahojen myöntämistä puutuote- ja puurakentamisen kansainvälistymishankkeisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.43 otetaan lisäyksenä 28 800 000 euroa kansainvälistämisavustuksiin yritysten yhteishankkeisiin.

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.45 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa yritysten tutkimushankkeiden valmisteluun.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvun takia tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistoihin lisähenkilökuntaa. Tehokkaaseen työnhaun ohjaukseen, osoitusten tekemiseen ja henkilöiden esittelemiseen avoimina oleviin työpaikkoihin tarvitaan lisää henkilöstöä työ- ja elinkeinotoimistoihin. Hallituksen esittämillä resursseilla ei tätä lisätyötavoitetta kyetä hoitamaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.01 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin.

42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Finnvera Oyj:n suhdannelainoja ja -takauksia voidaan myöntää sellaisille yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt vuonna 2008 alkanutta rahoituskriisiä seuranneen taloudellisen laskusuhdanteen takia ja joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Jotta suhdannerahoituksella voidaan vaikuttaa telakoiden alihankintaverkoston tilanteeseen helpottavasti, on tärkeätä huolehtia, että Finnvera Oyj:llä on käytettävissään riittävät valtuudet suhdannerahoituksen myöntämiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.42 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa Finnveran suhdannerahoitukseen.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin myönnettäviä avustuksia myönnetään muun muassa pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin. Äkillisen rakennemuutoksen alueilla avustuksia suunnataan erityisesti uusia työpaikkoja sekä työllistymismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin. Lisäyksestä 5 miljoonaa euroa on tarkoitettu käytettäväksi valtioneuvoston vahvistamilla äkillisen rakennemuutoksen alueilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun.

46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Laivanrakennuksen innovaatiotukea voidaan maksaa Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle. Avustusta voidaan myöntää uuden alustyypin kehittämiseen, suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hanke toteutetaan Suomessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.46 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa laivanrakennuksen innovaatiotukeen.

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Talousasiantuntijat ennustavat työttömyyden merkittävää kasvua ensi vuonna. Työttömyysasteen ennustetaan olevan 10—13 prosenttia vuonna 2010. Silti työvoimapolitiikan määrärahat nousevat tämän vuoden määrärahoihin verrattuna alle 10 prosentilla, vain n. 40 miljoonalla. Näillä määrärahoilla olisi työttömien ns. aktivointiaste asiantuntija-arvioiden mukaan ensi vuonna vain n. 21 prosenttia, kun se hyvänä työllisyysvuonna, vuonna 2008, oli keskimäärin 28,8 prosenttia työttömistä.

Työllistämistoimiin on varattava riittävät määrärahat niin, että useampi pääsee aktiivitoimenpiteisiin. On parempi tarjota työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia kuin päästää ihmisiä syrjäytymään työelämästä. On järkevää lisätä aikuisten työttömien koulutusta, jotta työelämän rakennemuutoksiin voidaan helpommin vastata ja työttömyydestä rakentaa silta työhön.

Työttömyyden pitkittymisen estämiseksi ja erityisesti nuorten työttömien tilanteen parantamiseksi sosialidemokraatit esittävät työllisyyspakettia, josta tämä talousarvioaloite muodostaa osan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita.

Metsäteollisuuden vaikeudet jatkuvat, ja monet metsäteollisuuspaikkakunnat ovat vaikeuksissa. Monella muullakin toimialalla tuotantoa on jo leikattu ja leikataan myös ensi vuonna. Silti hallitus leikkaa ensi vuoden talousarvioesityksessä investointimäärärahoja, jotka ovat tärkeä tuki mm. äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukemisessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.64 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa alueellisen ja paikallisen työllisyyden parantamiseen sekä äkillisten rakennemuutosten aiheuttamien ongelmien vaikutusten lieventämiseen.

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Kotitalouksien velkaantuminen on ollut viime aikoina nousussa. Eniten kotitalouksien velanottoa ovat lisänneet asuinrakennusinvestoinnit sekä vilkas vanhojen asuntojen kauppa. Näiden lisäksi myös velaksi kuluttaminen on lisääntynyt. Tämä kehitys yhdessä työttömyyden kasvun kanssa ennakoi sitä, että tarve talous- ja velkaneuvontaan ei vähene, pikemminkin päinvastoin. Näin ollen ei ole myöskään perusteita vähentää tarkoitukseen osoitettavaa määrärahaa vuoden 2009 tasosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan lisäyksenä 1 100 000 euroa velkaneuvonnan järjestämiseen.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha)

Kuluttajajärjestöjen merkitys on ollut Suomessa suuri ennen kuluttajalainsäädäntöä. Lainsäädännön kehityksen myötä järjestöjen merkitys on jonkin verran vähentynyt. Tilaa järjestöille edelleen on kuluttajien etujärjestönä neuvonta- ja tiedotustehtävissä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.50 otetaan lisäyksenä 125 000 euroa valtionavustuksena kuluttajajärjestöille.

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakunnan kehittämisraha on valtion talousarviossa alueiden kehittämiseen tarkoitettu kansallinen määräraha. Sitä voidaan osoittaa alueellisiin ohjelmiin, ulkomaisiin yhteistyöhankkeisiin sekä alueiden elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Yleisesti maakunnan kehittämisrahaa käytetään maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisten määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä maakunnan kehittämisrahaa on leikattu 2,5 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä vaikeuttaa monien maakuntien toimintaa, varsinkin niiden, joiden EU:n aluekehitysrahat ovat meneillään olevalle ohjelmakaudelle tuntuvasti vähentyneet.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.43 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa maakunnan kehittämisrahan korottamiseen.

60. Energiapolitiikka

20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Suomessakin joudutaan kiinnittämään huomiota näihin toimiin jatkossa, kun edistetään energiansäästösopimusten toimeenpanoa ja kehittämistä sekä vauhditetaan uuden energiateknologian ja bioenergian käyttöönottoa. Tulevaisuudessa pitäisi vaikuttaa asenteisiin, käyttötottumuksiin ja eri tilanteissa tehtäviin valintoihin. Opastus- ja tiedotustoiminnassa on pyrittävä mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle annettavaan energiansäästöön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyvään tietoon. Hallituksen talousarvioesitys ei riittävässä määrin ota huomioon näitä tarpeita, eikä esityksessä varata riittäviä määrärahoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.20 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen sekä energiatiedotukseen.

01. Hallinto

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka ratkaisee Kansaneläkelaitoksen etuusasioiden valituksia ensiasteena. Muutoksenhakulautakunta on jo useiden vuosien ajan kärsinyt pitkistä käsittelyajoista ja valitusten ruuhkautumisesta. Kohtuuttoman pitkät valitusten käsittelyajat vaarantavat mm. ihmisten toimeentulo- ja oikeusturvan ja aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta ihmisten arkipäiväiseen elämään. Mm. apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lautakunnan valitusruuhkiin.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa on viime vuosina ollut noin 30 000 käsittelemätöntä asiaa. Jono ei ole sanottavasti lyhentynyt, vaikka lautakunnan toimintaa on tehostettu ja resursseja jonkin verran lisätty. Vuonna 2009 näyttää siltä, että vaikka sisään tulevan valitusmäärän suuruinen juttumäärä saadaan ratkaistua, pysyy noin 30 000 asiaa edelleenkin jonossa. Apulaisoikeuskansleri on vuonna 2008 tarkastuksessa todennut, että kohtuullisena käsittelyaikana voitaisiin pitää enintään kuutta kuukautta. Lautakunnan keskimääräinen valitusten käsittelyaika oli vuonna 2008 16 kuukautta 10 päivää. Vuoden 2010 valtion talousarvioesityksessä hallitus esittää lautakunnalle ensi vuoden resursseilla käsittelyajaksi 14 kuukautta. Tämä ei vastaa apulaisoikeuskanslerin näkemystä kohtuullisesta käsittelyajasta. Kansleri on ilmoittanut, että hän tekee vielä vuoden 2009 aikana uusintatarkastuksen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintaan.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on esittänyt vuodelle 2010 suurempia määrärahoja kuin mitä tälle vuodelle on myönnetty. Budjetin perusteluiden mukaan ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit on tarkoitus poistaa vuoden 2010 päättyessä. Noin 30 000 valitusasian ruuhkan purkaminen kokonaan kestää nykyisillä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan työntekijäresursseilla ja keskimääräisellä viime vuosien käsittelytahdilla kuitenkin vajaat kaksi vuotta ilman, että yhtään sinä aikana sisään tulevaa uutta valitusta ratkaistaan. Muutoksenhakulautakunnalle tulee myöntää ainakin sen itsensä esittämä määräraha vuodelle 2010.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 810 000 euroa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsiperheiden köyhyyden lisääntymistä selittävät työttömyyden kasvu, perhevapaiden käytön yleistyminen ja lamavuosina tehdyt perhe-etuuksien leikkaukset sekä niiden ostoarvon heikkeneminen. Lapsiperheiden köyhyys on merkittävä riskitekijä lasten ja nuorten kehitykselle. Köyhyys vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen ja heikentää sosiaalista selviytymistä lisäten syrjäytymisriskiä ja ylläpitäen ylisukupolvista köyhyyttä. Köyhyys heikentää lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lapsiperheiden köyhyys on sekä inhimillisesti että taloudellisesti äärimmäisen kallista.

Tutkimusten mukaan mm. yksinhuoltajaperheet kuuluvat riskiryhmään pienituloisuuden suhteen. Tämän vuoksi yksinhuoltajaperheiden köyhyyden vähentämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksinhuoltajaperheiden työllisyys on laskenut 1990-luvun alusta, ja heille työn ja perheen yhteensovittaminen tuo muita perheitä enemmän vaikeuksia. Lapsilisästä maksettava yksinhuoltajakorotus on tällä hetkellä 46,60 euroa/kk/lapsi. Yksinhuoltajakorotuksen määrä tulee nostaa 66,60 euroon /kk/lapsi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan lisäyksenä 37 000 000 euroa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottamiseen budjettiperusteisesti 20 eurolla kuukaudessa.

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Erityisesti suurimmissa kaupunkikeskuksissa asuminen on kallistunut huomattavasti, mikä on vaikeuttanut erityisesti lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Jotta asuminen ei vie kohtuutonta osaa lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista, tulee lapsiperheiden asumisen tukia parantaa ja yleisen asumistuen määräytymisperusteita yksinkertaistaa. Kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi tarvitaan myös kuntien maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikan vahvistamista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 93/2009 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.10.54 otetaan lisäyksenä 60 000 000 euroa yleisen asumistuen parantamiseen.

20. Työttömyysturva

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Kuntouttavaan työtoimintaan velvoitetaan ensi vuoden alusta osallistumaan nuorten työttömien ohella myös 25 vuotta täyttäneet henkilöt. Seurauksena kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä, sen keskeyttämisestä tai omasta syystä keskeyttämään joutumisesta olisi työmarkkinatukea saavan työttömän osalta 60 päivän karenssi sekä toimeentulotukea saavan työttömän osalta toimeentulotuen perusosan alentaminen enintään 20 prosentilla henkilön iästä riippumatta.

Tilanne on jo tällä hetkellä osassa kuntia se, ettei niillä ole mahdollisuuksia järjestää mielekästä ja työllistymistä edistävää kuntouttavaa työtoimintaa. Joissain kunnissa kuntouttavaa työtoimintaa ei voida järjestää lainkaan. Kuntouttava työtoiminta saattaa laadultaan olla velvoitetyön tyyppistä, kun sen kuuluisi olla kuntouttava prosessi, jossa asiakkaan henkilökohtaisia ominaisuuksia vahvistetaan niin, että hänellä on mahdollisuus päästä ensisijaisiin työhallinnon toimenpiteisiin ja askeleen lähemmäs kohti avoimia työmarkkinoita. Esimerkiksi riittävää ohjausta ja neuvontaa ei anneta eikä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuki ole riittävää. Parhaat tulokset ja vaikuttavuus kuntouttavassa työtoiminnassa saavutetaan, kun kuntouttavan työtoiminnan paikkoja hankitaan valmennukseen erikoistuneista organisaatioista, joissa ohjaajat ovat koulutettuja yksilö-, ryhmä- ja työvalmennuksen ammattilaisia ja jotka pystyvät tarjoamaan monia erilaisia ja eritasoisia tehtäviä.

Kuntouttavan työtoiminnan laadussa on siis parantamisen varaa. Nyt hallitus on entisestään laajentanut kuntien järjestämisvelvollisuutta. Tehty lainmuutos merkitsee Kuntaliiton arvion mukaan sitä, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin tulee jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tämä tarkoittaa Kuntaliiton mukaan merkittävän 180 miljoonan euron lisämäärärahan tarvetta (tämä arvio perustuu Kelan tilastoon, jonka mukaan niitä, jotka täyttävät aktivointisuunnitelman laadinnan edellytykset, on 51 000). Hallitus taas on varannut kunnille tähän tarkoitukseen 2,1 miljoonan euron vuosittaisen valtionosuuslisäyksen.

Hallituksen ja Kuntaliiton arviot siis eroavat toisistaan huomattavasti. Lisätessään kuntien tehtäviä, mutta varatessaan ilmeisen riittämättömät määrärahat uudistuksen toteuttamiseen hallitus osoittaa myös ymmärtämättömyyttä kuntatalouden jo valmiiksi vakavaa tilannetta kohtaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.31 otetaan lisäyksenä yhteensä 30 000 000 euroa valtion korvaukseksi kunnille kuntouttavan työtoiminnan laajentamiseen.

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Työttömien perusturva laahaa kaukana muun toimeentulon kehityksestä. Pitkäaikaistyöttömät muodostavatkin miltei puolet kaikista toimeentulotuen saajista. Tilanne on hälyttävä. Työttömyyden rajun kasvun myötä yhä useampi suomalainen on vaarassa syrjäytyä sekä työmarkkinoilta että yhteiskunnasta, kun heikko tulotaso estää oman tulevaisuuden suunnittelun. Huono-osaisuuden kasvu tulee pysäyttää kohentamalla pienituloisimpien toimeentuloa.

Korottamalla työttömyyspäivärahan tasoa ja tarkistamalla sen ohella asumistukea sekä pienituloisten verotusta saadaan nykyisin toimeentulotukea saavia kotitalouksia pois tuen piiristä. Näin myös siirretään kuntien sosiaalitoimen työpanosta hakemuskäsittelyistä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön.

Työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan taso ilman lapsikorotuksia on keskimäärin 551 euroa kuukaudessa. Työttömien aseman parantamiseksi ehdotamme kahden euron suuruista korotusta työttömyyspäivärahaan. Tällöin tuki nousisi indeksikorotuksineen kuukausitasolla noin 594 euroon ja päivätasolla noin 27,6 euroon. Muun muassa toimeentulotukimenojen väheneminen kompensoisi työttömän peruspäivärahojen korotuksen kustannuksia.

Lapsiperheiden aseman kohentamiseksi tulee työttömyysturvan lapsikorotusten tasoa nostaa. Esitämmekin työttömyyspäivärahojen lapsikorotuksiin 20 prosentin korotusta.

Työttömyyspäivärahojen tasokorotuksiin tulee liittää riittävä määrä aktiivitoimenpiteitä, joilla pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 576/2009 vp viitaten, ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan lisäyksenä yhteensä 60 000 000 euroa työttömyyspäivärahojen korottamiseen budjettiperusteisesti 2 eurolla päivässä sekä työttömyysturvan lapsikorotusten korottamiseen 20 prosentilla.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työttömien aseman parantamiseksi ehdotamme kahden euron suuruista korotusta työttömyyspäivärahaan. Tällöin tuki nousisi indeksikorotuksineen kuukausitasolla noin 594 euroon ja päivätasolla noin 27,6 euroon. Muun muassa toimeentulotukimenojen väheneminen kompensoisi työttömän peruspäivärahojen korotuksen kustannuksia.

Työttömyysturvan tarveharkinta on poikkeuksellinen ilmiö Suomen muuten yksilöllisessä sosiaaliturvassa. Missään muussa elämän riskitilanteessa kansalaisella ei ole vaaraa jäädä kokonaan ilman sosiaaliturvaa puolison tulojen takia. Tilanteen ongelmallisuutta lisää avioliittolaki, jonka mukaan vain aviopuolisot ovat velvollisia elättämään toisiaan. Tutkimuksen mukaan tarveharkinnan kohteeksi joutuneista työttömistä lähes puolet elää avoliitossa eikä näin ollen voi vaatia elatusta puolisoltaan. Parisuhteessa elävä työtön on vaarassa jäädä kokonaan ilman työmarkkinatukea, jos puoliso ansaitsee yli 2 400 euroa kuukaudessa. Puolison tulojen tarveharkinnassa työmarkkinatuen tarveharkinta kohdistuu useimmiten naisiin, joten tarveharkinta on myös välillisesti tasa-arvokysymys.

Myös vanhempien tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen, jos työtön asuu vanhempiensa kanssa samassa taloudessa eikä täytä työssäoloehtoa. Sosiaaliturvan yksilöllistä luonnetta on syytä vahvistaa. Tästä syystä työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 95/2009 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä yhteensä 110 000 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseen budjettiperusteisesti 2 eurolla päivässä sekä työttömyysturvan lapsikorotusten korottamiseen 20 prosentilla sekä tarveharkinnan poistamiseen työmarkkinatuesta puolison ja lasten osalta.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Isäkuukautta pidennetään kahdella viikolla 1.1.2010 alkaen. Uudistus on positiivinen paitsi vanhemmuuden kustannusten jakamisen ja siten sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, etenkin siksi, että näin tuetaan toimivan isä-lapsisuhteen kehittymistä. Tehdyn lakiuudistuksen epäkohtia ovat kuitenkin eroperheiden jääminen epätasa-arvoiseen asemaan sekä se, että ns. monikkoperheiden isäkuukautta ei uudistuksessa pidennetty lapsikohtaisesti niin, että monikkoperheen isällä olisi yhden lapsen isän kanssa tasa-arvoinen asema, mitä tulee vauvan kanssa vietetyn ajan pituuteen.

Eroperheiden lasten yhteishuoltajuus ja vuoroasuminen ovat yleistyneet Suomessa. Yksin- ja yhteishuoltajien liitto on arvioinut, että noin 5—10 prosentissa vanhempien tekemissä uusissa sopimuksissa sovitaan lapsen vuoroasumisesta kummankin vanhemman luona. Lisäksi on yhä yleisempää, että lapsi tapaa etävanhempaa 8—12 päivää kuukaudessa. Yhteensä noin kolmannes erolapsista tapaa siis etävanhempaansa paljon eli käytännössä asuu myös etävanhemman luona.

Muualla asuva vanhempi ei kuitenkaan ole oikeutettu tasavertaisesti perhevapaisiin, kuten isyysvapaaseen. Isyysrahaan tulee olla oikeus myös isällä, joka ei asu yhteisessä taloudessa äidin kanssa. Niissä tilanteissa, joissa lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, tai tilanteissa, joissa isä ei asu yhteisessä taloudessa äidin kanssa eikä myöskään käytä oikeuttaan isyysvapaaseen, tulee äidillä mielestämme olla oikeus käyttää nämä vanhempainpäivärahan lisäpäivät.

Ns. monikkoperheissä (kaksoset ym.) taas isällä ja jokaisella lapsella tulee olla oikeus keskinäisen isä-lapsisuhteen tukeen yksilökohtaisesti. Isän mahdollisuus osallistua lasten päivittäiseen hoitoon on myös hyvin tärkeää monikkoperheen jaksamiselle ja selviytymiselle. Siksi myös monikkoperheille on syytä säätää oikeus pidempään isäkuukauteen. Monikkoperheiden isillä tulisi olla oikeus isyysrahaan kustakin syntyvästä lapsesta enintään 24 arkipäivän pituiselta kaudelta välittömästi heidän pitämänsä vanhempainrahakauden päätyttyä. Tämä tarkoittaisi, että kaksosten isällä olisi lain asettamien ehtojen täyttyessä oikeus isyysrahaan enintään 48 arkipäivän pituiselta kaudelta, kolmosten isällä enintään 72 arkipäivän pituiselta kaudelta, nelosten enintään 96 arkipäivän pituiselta kaudelta jne.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa monikkoperheiden isyyslomien budjettiperusteiseen pidentämiseen ja yksinhuoltajaperheiden ja etävanhempien saattamiseksi isyyslomien pitämisen suhteen tasa-arvoiseen asemaan muiden perheiden kanssa.

40. Eläkkeet

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Eläkkeellä olevien ihmisten arkea on helpotettava paitsi toimivilla palveluilla myös riittävillä tulonsiirroilla. Pientä kansan- ja työeläkettä saavien aseman parantamiseksi tulee eläkkeensaajien asumistukea parantaa. Eläkkeensaajien asumistuen parannus kohdentuu erityisesti sellaisiin eläkeläisiin, jotka asuvat vuokra-asunnoissa alueilla, joilla asumiskustannukset ovat korkeat. Eläkkeensaajien asumistukea laskettaessa huomioon otettavien asumismenojen rajamäärät ovat jääneet selkeästi jälkeen vuokrien korotuksista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 96/2009 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.40.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 60 000 000 eläkkeensaajien asumistuen parantamiseen.

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Lähes kaikki kunnat ovat lopettaneet lapsiperheiden kotipalvelun. Perheen ainoaksi avunlähteeksi saattaa jäädä Mannerheimin Lastensuojeluliiton hoitaja, jonka tuntipalkkio (n. 10 euroa) on kuitenkin monille huoltajille liian kallis. Lisäksi tätä palvelua ei kaikilla paikkakunnilla ole. Moni huoltaja joutuukin turvautumaan palkattomiin vapaisiin. Erityisen vaikea on saada hoitoapua vammaiselle lapselle. Vaikka monet kunnat ovat lisänneet lastensuojelun palveluihinsa perhetyötä, ehtii perhetyö lasten ja vanhempien tueksi vasta, kun ongelmat ovat jo kriisiytyneet. Arkisena, käytännöllisenä tukena annettava kotipalvelu ennaltaehkäisisi lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Esitämme tämän vuoksi lisämäärärahaa lapsiperheiden kotipalvelun tehostamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelma) osana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.31 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa lapsiperheiden kotipalvelun tehostamiseen.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Vaikka erikoissairaanhoitolain mukaisen tutkimustoiminnan tulos ja volyymi ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti, leikkasi hallitus sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa tutkimuksen erityisvaltionosuusrahoitusta eli ns. EVO-rahoitusta viime vuonna 8,7 miljoonalla eurolla. Vaatimuksistamme huolimatta rahoja ei palautettu budjettiin. Ensi vuodelle esitetään samansuuruista summaa kuin tänä vuonna on ollut käytettävissä. Tämä voi johtaa siihen, että tutkimuksen rahoittajilla tulee jatkossa olemaan nykyistä merkittävämpi valta vaikuttaa siihen, mitä ylipäänsä tutkitaan ja missä. Valtion tulee turvata tutkimuksen julkinen rahoitus puolueettoman tutkimustoiminnan turvaamiseksi. Näistä syistä esitämme, että EVO-tutkimuksen määrärahoja on korotettava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Ensisijaisten etuuksien, kuten lapsilisien, korotukset eivät auta toimeentulotukea saavia lapsiperheitä, sillä etuudet huomioidaan toimeentulotuen määrässä. Lapsiperheiden toimeentulotuen tasoa tulee tästä syystä parantaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 97/2009 vp viitaten ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan lisäyksenä 16 000 000 euroa toimeentulotuen lapsikorotuksen korottamiseen budjettiperusteisesti 30 eurolla kuussa.

37. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin

Nykyisessä talouden tilanteessa valtion tulee panostaa julkiseen rakentamiseen. Korjausrakentamisella elvytettäisiin rakennusalaa ja parannettaisiin alan työllisyystilannetta. Julkisten rakennusten — päiväkotien, terveyskeskusten ja vanhainkotien — homekorjauksiin ja energiatehokkuuden parantamiseen tulee osoittaa lisää määrärahoja, jotta rakennusten viihtyvyys voidaan taata kaikille kansalaisille.

Väestön ikääntyminen asettaa asuinrakennusten tekniselle varustetasolle uusia vaatimuksia. Vanhainkotien esteettömyydestä ja turvallisuudesta on pidettävä huolta. Myös päiväkotien ja terveyskeskusten erityistarpeet tulee huomioida. Kunnallisten rakennusten käyttäjien hyvinvoinnista täytyy kantaa vastuuta. Tämä edellyttää homevaurioiden korjaamista ja sen rahoituksen varmistamista. Hallituksen on kohdennettava lisää resursseja kunnallisten rakennusten kosteusvaurioiden korjauksiin ja energiatehokkuuden parannuksiin.

Hallituksen budjettiesityksen mukaan kuntien korjausavustukset ovat jälkirahoitteisia, joten kunnat saisivat investoimansa rahat takaisin vasta vuonna 2012. Tämä ei ole hyvää suhdannepolitiikkaa. Vaadimme kuntien investointi- ja korjausrakentamisen tuen määrän korottamisen lisäksi tuen toteuttamista rakennusaikaisena rahoituksena.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.37 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Terveyden edistämisen momentilta leikataan 5,2 miljoonaa euroa. Vähennyksestä kohdennetaan uudelleen 3,2 miljoonaa euroa siirtämällä terveyden edistämistä koskevien hankkeiden rahoittamisvastuuta Raha-automaattiyhdistyksen rahoitettavaksi. Hallitus siirtää Ray:lle vastuuta julkiselle vallalle kuuluvista tehtävistä. Käytännössä muutos merkitsee Ray:n järjestöille suunnattujen avustusten vähenemistä 3,2 miljoonalla eurolla. Järjestöjen avustusten leikkaaminen merkitsisi moninaisia ongelmia järjestöille, jotka tekevät tärkeää työtä niin palvelujen tarjoajina kuin niiden kehittäjinä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.90.50 otetaan lisäyksenä 3 200 000 euroa järjestöjen toiminnan tukemiseen.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit pitävät ympäristöministeriön määrärahoja riittämättöminä. Vuosi vuodelta vähenevillä määrärahoilla on mahdotonta turvata ympäristöministeriön hallinnonalalle riittävät tutkimus- ja kehitysvoimavarat, joita ympäristöpolitiikan suunnittelu, toimeenpano ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttävät. Tutkimusmäärärahat ovat lähes puolittuneet muutamien viime vuosien aikana.

Edellä olevan perusteella esitämme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa ministeriön tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun määrärahoihin.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden momentilta valtion budjetista rahoitetaan ympäristön suojelun kannalta olennaisia vesihuoltohankkeita ja pilaantuneiden alueiden parannuksia. Valtion vuoden 2009 talousarvio ja lisätalousarviot yhteen laskettuina muodostivat kuluvan vuoden toteutuneeksi määrärahatasoksi yhteensä 18 950 000 euroa. Vuoden 2010 talousarviossa hallitus esittää määrärahatasoksi merkittävästi leikattua 12 500 000 euroa. Suunta on roimasti aleneva, vaikka sitä vertaisi vain vuoden 2009 varsinaisen talousarvion sisältämään määrärahatasoon.

Suomessa on arvioitu pilaantuneiden kohteiden määräksi noin 20 000. Kokonaisrahoitustarpeeksi on arvioitu 1—1,2 miljardia euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Erityisesti Itämeren suojeluun liittyvien ympäristötöiden merkitys on kasvanut Itämeren tilan huonontuessa. Ympäristötyömäärärahalla on huomattava merkitys Itämeren kuormituksen vähentämisessä, kun haja-asutuksen jätevesikuormitusta saadaan pienennettyä. Määrärahojen tarve tähän työhön on hallituksen arviota suurempi, sillä jopa kymmenet viemärihankkeet eri puolella Suomea odottavat riittäviä resursseja käynnistyäkseen.

Valtiovarainvaliokunta esitti kolmen miljoonan euron lisäystä ympäristötöiden määrärahoihin eduskunnan jakovaroista. Lisäys on tärkeä mutta suuruusluokaltaan aivan liian pieni. Talousarvioaloitteessa (TAA 99/2009 vp) esitimme kymmenen miljoonan euron lisäystä ympäristötöiden määrärahoihin. Koska hallitus esittää kolmea miljoonaa euroa jakovaroista, jää esityksestämme uupumaan edelleen seitsemän miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Edellä olevan perusteella esitämme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa ympäristötöiden määrärahojen turvaamiseksi.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Kuntien rakennusinvestointeja tuettava

Kuntien investointimahdollisuudet ovat heikentyneet kiristyneessä suhdannetilanteessa. Kuntien talouden elvyttäminen vaikuttaisi kaikkein varmimmin kotimaisen kysynnän elpymiseen ja työpaikkojen turvaamiseen alueellisesti tasapainoisella tavalla. Ehkäistäkseen taloudellisen taantuman syvenemistä valtion tulisi voimakkaasti ohjata kuntia sijoittamaan peruskorjaukseen ja uusiin rakennusinvestointeihin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kuntien omavaraisuudesta on huolehdittu, jotta esimerkiksi rakennerahastojen liian korkea omavastuuosuus ei estä kuntia käyttämästä panosta hyväkseen. Kuntien valtionosuuksien kasvattamisen ohella rakennusinvestointien pikainen käynnistäminen edellyttää lisäpanostusta valtiolta. Rakentamisen ohjauksen on kuitenkin myös tuettava rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden parantamista.

Kuntien rakentamisen suoraksi tukemiseksi tulisi ottaa käyttöön kahden vuoden määräajaksi kunnille suunnattu investointituki. Tuki olisi tarkoitettu käytettäväksi kuntien julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, koulujen ja päiväkotien, uudis- ja peruskorjausrakentamiseen. Määrärahaa varattaisiin vuodelle 2010 yhteensä 30 000 000 euroa. Määrärahaa saisi käyttää kuntien rakennusinvestointien tukemiseen. Avustuksen suuruus olisi enintään 10 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista. Määrärahaa myöntäisi kuntien hakemuksesta ympäristöministeriö. Hakemusten käsittelyssä tulisi priorisoida energiatehokkaita hankkeita.

Kodin säilyttävä, jos työpaikka menee

Taloudellisessa lamassa ihmisten henkilökohtaisen toimeentulon hetkellinen notkahdus johtaa tällä hetkellä usein siihen, että omistusasunnosta joudutaan luopumaan. Pahimmassa tapauksessa taakaksi jää vielä asuntovelka. Sosialidemokraatit esittävät, että työttömyyden sattuessa tai yrityksen mennessä nurin ihmisen tulisi voida säilyttää kotinsa kohtuullisin ehdoin. Valtion tulee valmistella takausmalli, jossa omistusasuja saa väliaikaista joustoa asuntovelan maksukustannuksiin, jolloin tarpeettomilta henkilökohtaisilta konkursseilta voitaisiin välttyä.

Mallissa valtio voisi antaa asuntolainalle väliaikaisen takauksen, jos omistusasujan tulotaso romahtaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai konkurssin vuoksi. Valtion on edellytettävä pankeilta joustavuutta lainojen lyhennysaikataulujen järjestelyissä. Osana tällaista lyhennysten järjestelyä voidaan em. tilanteissa käyttää myös valtion myöntämää määräaikaista täytetakausta. Tilanteen normalisoiduttua lainanmaksu jatkuisi vanhoilla ehdoilla.

Lisää asuntoja rakennettava nuorille

Uusien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen ja jo olemassa olevien vuokra-asuntojen peruskorjauksen lisäksi valtion asuntorahaston varoista tulisi tukea nykyistä voimakkaammin myös kohtuuhintaista uustuotantoa erityisesti nuoria ja lapsiperheitä silmällä pitäen. Uudisrakentamisessa tulisi suosia ja edistää puurakentamisen osuutta. Omistusasuntojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) nojalla on toistaiseksi myönnetty lähinnä omakotikorkotukilainoja, mutta mikään ei estäisi ottamasta uudelleen käyttöön henkilökohtaisia ns. HK-lainoja eli korkotuettujen lainojen myöntämistä myös uustuotannolle laajemmin.

Tällöin ARA myöntäisi rakennusaikaisen valtion takaaman lainan ja valvoisi tonttihinnan, mikä vaatisi kuntien tonttiluovutusta, rakennuskustannuksen ja myyntihinnan kohtuullisuutta, jotka tiedot olisivat avoimia päätöksen jälkeen. Osakkeenostajat saisivat valtion täytetakaaman osakeasuntolainan, minkä takuun aikana osakkeen enimmäismyyntihintaa voitaisiin kasvattaa vain rakennuskustannusindeksin nousun verran. Halutessaan asukas voisi vapautua valtion takauksesta, mutta myyntihinta olisi kuitenkin rajoitettu uushankinnasta seuraavan 10 vuoden ajan.

Valtion korkotukea voisi hakea ja sen myöntämisen edellytyksenä olisi oltava asunnon tarvetta ja sosiaalista tilannetta koskeva tarveharkinta (kunta voisi päättää asiasta ARAn ohjeiden mukaisesti). Korkotuen omavastuukoron määrityksessä pitäisi ottaa huomioon korkojen verovähennysetuus. Osakeasuntoja voitaisiin myydä myös ilman mitään valtion osallistumista, mutta ARAn määrittämään hintaan. Osakkeet olisivat lainan vakuutena nykysäännösten mukaan 60 prosenttiin asti, joten valtion täytetakauksen tulisi olla 25—30 prosenttia myyntihinnasta, loput 10—15 prosenttia olisi asukkaan omaa rahaa.

Korkotukimenot jäisivät suunnilleen samansuuruisiksi kuin normaali korkovähennysoikeus koko lainasta on, jos arvioidaan, että vuosittainen korkotuettu HK-asuntotuotanto olisi 3 000 asuntoa, joiden keskipinta-ala olisi 60 asm², hankinta-arvo 3 000 e/asm² ja inflaatio eli hankinta-arvon nousu olisi keskimäärin 2 prosenttia/vuosi sekä korkotukilaina olisi 80 prosenttia asunnon hankinta-arvosta ja korkotuki 25 prosenttia omavastuun ylittävästä korosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Suomessa asumiskustannukset ovat kohonneet voimakkaasti ja edelleen on odotettavissa huomattavia asumiskustannusten nousuja. Erityisesti vuokrat ovat nousseet jopa keskituloisten näkökulmasta hyvin korkeiksi. Valtion tukemassa uustuotannossa vuokrataso muodostuu asukkaiden tulotasoon nähden kohtuuttomaksi.

Rakennusalan heikentynyt työllisyys edellyttää yhteiskunnan tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. Hallitus on tuonut malleja ns. välimallin asuntojen rakentamiseksi, mutta niillä ei pystytä varmistamaan vuokrien asettumista kohtuulliselle tasolle. Lisäksi hallitus on laajentanut valtionavustuslain (688/2001) nojalla myönnettyjä investointiavustuksia, mutta yksin tämäkään tukitoimenpide ei johda vuokrien kohtuullisuuteen.

Jotta ihmisille voitaisiin jatkossakin tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon korkotukilainoituksen ehtoja on korjattava merkittävästi siten, että uustuotannolle myönnettävän 10 000 tai 15 000 euron käynnistysavustuksen lisäksi korkotuen nykyinen omavastuukorko, nykyisellään 3,4 prosenttia, puolitetaan. Näin päästäisiin nykyisillä rakennuskustannuksilla noin 10 euron/m² lähtövuokratasoon, jota voidaan pitää asumisen nykyhinnoissa kohtuullisena.

Myös ARA-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä tulisi uusia siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan uustuotannon lainaehtoja vastaavalla tavalla ja lisätuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen. Tälle tulisi varata valtion asuntorahaston talousarviossa noin 30 miljoonaa euroa. Arvioitu ARAn menojen kasvu ensimmäiselle vuodelle olisi noin kahdeksan miljoonaa euroa. Näiden linjausten toteuttamiseksi tarvittavaa ARAn valtuuden riittävyyttä on syytä seurata vuoden 2010 aikana, ja jos lisäämistarvetta ilmenee, valtuutta tulee nostaa lisäbudjetin avustuksella.

Vanhojen vuokratalojen peruskorjaus on kiireellistä saada liikkeelle erityisesti ottaen huomioon synkentynyt taloudellinen tilanne ja ensi vuoden rakennusalan työllisyysnäkymät. Samalla on mahdollista huolehtia remonttien energiatehokkuudesta siten, että korkotuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen niin, että alhaisimman koron saa eniten energiatehokkuutta edistävä remontti. Järjestelmä olisi yksinkertaisesti porrastettu siten, että omavastuuosuus laskee asteittain energiatehokkuuden toteutumisen suhteen ja alhaisin omavastuu eli 1,7 prosenttia on sellaisilla remonteilla, jotka täyttävät kaikki ennalta asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Energiatehokkaiden korjausremonttien tukemiseksi tarvitaan hallituksen esittämää pientaloille kohdistuvaa kotitalousvähennystä vastaava yhdenvertaisemmin kohdentuva panostus. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että kotitalousvähennystä tulisi laajentaa koskemaan asunto-osakeyhtiöiden remontteja. Eri asumismuotojen välisen tasapuolisuusongelman lisäksi hallituksen esittämässä muodossa kotitalousvähennyksen ongelma on, ettei sen käyttöä ole rajattu energiatehokkuuden mukaan. Nyt sitä saa hyödyntää esimerkiksi kesämökin muuttamiseksi talviasuttavaksi tai öljykattilan vaihtamiseksi toiseen, mitä ei voida pitää ekologisesti kestävänä verokannustimena.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 100/2009 vp ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluihin lisätään, että vuonna 2010 tulee vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) sekä sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (666/2001) perusteella lainansaajan maksettavaksi jäävän perusomavastuun korkotukilainan korosta säädetty prosenttimäärä puolittaa valmistuvien uusien asuntojen asumiskustannusten pitämiseksi kohtuullisena ja

että momentin 35.20.60 perusteluihin lisätään, että vuonna 2010 ARA-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä uusitaan siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan uustuotannon lainaehtoja vastaavalla tavalla ja tuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen.

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. (11.01.01, osa) Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille lisätään 350 miljoonaa euroa. Ansio- ja pääomatuloveron tuottoa korotetaan arvioitua paremman verotulokertymän johdosta 250 miljoonalla eurolla.

Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta pääoman, omaisuuden, ympäristön ja kulutuksen verottamiseen. Kokonaisveroastetta ei kuitenkaan voida enää laskea lähivuosina tapahtuvan väestön runsaslukuisen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Pääomaverotuksen nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin ensi vuoden alusta alkaen tasaisi ansio- ja pääomatulojen välistä veroeroa ja tuottaisi valtiolle noin 100 miljoonaa euroa nykyistä enemmän verotuloja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.01.01 arvioitua tuottoa korotetaan 250 000 000 eurolla

ja että hyväksytään seuraava lausuma:

04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut

01. Arvonlisävero

Aloitteella esitetään käyttöönotettavaksi käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa arvonlisäveron maksu on siirretty työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta työsuorituksen vastaanottavalle pääurakoitsijalle toimialoilla, joille on luonteenomaista pitkät aliurakointiketjut, kuten rakentamisessa. Käännetty arvonlisävero on käytössä myös monissa EU-maissa. Käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä pyritään estämään tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään vähennyskelpoisiksi pääurakoitsijan arvonlisäverotuksessa. Toisena keskeisenä tavoitteena on ollut pienentää veronkierrosta johtuvia kilpailun vääristymiä markkinoilla. Tämän lisäksi ensi vuodeksi esitetty talouden elvytyspaketti piristäisi taloutta hallituksen esitystä paremmin, eikä arvonlisäverokannan alenema olisi niin suurta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

08. Valmisteverot

07. Energiaverot

Ydin- ja vesivoimakapasiteetille säädettävä ns. Windfall-vero leikkaisi osin niitä ylimääräisiä tuloja, jotka markkinahinnoitteluun siirtyminen on aikaansaanut sähköntuottajille ja joita päästökaupan käynnistyminen ja päästöoikeuksien kallistuminen on lisännyt edelleen. Veron tuotoksi arvioidaan 375 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

10. Muut verot

Pakkausveron tarkoituksena on vähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamalla kuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se on tuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista. Veron kohteena ovat jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkausten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu. Pakkausvero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se kannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta. Veron määrä perustuu pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyy ympäristöperustein eri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaa materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pakkauksia valmistettaessa. Pakkausveron ympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määrän vähentäminen. Vero käyttöön otettaessa sen ensimmäisen vuoden tuotoksi voidaan arvioida yhteensä 135 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

05. Varainsiirtovero

Arvopaperikaupan leimavero poistettiin 1.5.1992 alkaen. Päätöstä perusteltiin yritysten oman pääoman hankkimisen helpottamisella sekä osakemarkkinoiden elvyttämisellä. Arvopaperikaupan leimaveron suuruus ennen sen poistamista oli 1 prosentti kauppahinnasta. Parhaimmillaan eli vuosina 1988 ja 1989 arvopaperikaupan leimaverosta kertyi valtiolle tuloa vuosittain noin 300 miljoonaa markkaa.

Voimassa olevaan varainsiirtoveroon vaikuttaa moni seikka, kuten veropohja, verotaso ja niiden vaikutukset pörssin arvopaperivaihdantaan. Varainsiirtoveron veropohjaan kuuluvat nykyisin vain kotimaisten yhtiöiden osakkeet ja nekin vain silloin, kun kaupan osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Veropohjan laajuus vaikuttaa siihen, mikä osa pörssin vaihdosta tulisi veron piiriin; iso osa kaupoista tapahtuu ulkomaisten omistajien kesken.

Aloitteella esitetään säädettäväksi lakiin vaatimus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta, kun kaupan osallisena on Suomen verovelvollinen. Vuosi-ilmoituksen saamisen arvopaperikaupan suomalaisilta verovelvollisilta sekä etävälittäjien verovalvonnan tehostamisen seurauksena verotulot lisääntyisivät varovaisenkin arvion mukaan 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

08. Jätevero

Jäteverolain ulottaminen koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja tehostaa jätehuoltoa ja vähentää ympäristöhaittoja. Verotuloja laajennuksesta arvioidaan kertyvän noin 135 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

29. Opetusministeriön hallinnonala

88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista

On myönteistä, että veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta tuloutetaan vuosina 2010—2013 yhteensä 182,6 miljoonaa euroa jaettavaksi ns. jakosuhdelain mukaisesti tieteen, taiteen, nuorisotyön ja liikunnan tukemiseen. Sosialidemokraattien mielestä nykyinen vaikea taloudellinen tilanne, työttömyyden kasvu ja investointien tarve vaativat kuitenkin mittaluokaltaan isoja ja nopeita toimenpiteitä. Ehdotamme, että veikkauksen voittovarojen rahastosta tuloutetaan 80 miljoonaa euroa käytettäväksi 2 vuoden aikana. Varat suunnataan veikkausvoittovarojen edunsaajille muun muassa kuntien liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritilojen kunnostukseen. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että myös tieteen puoli saa tästä osuutensa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 12.29.88. lisätään 80 000 000 euroa käytettäväksi edunsaajille ja erityisesti kuntien liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotilojen kunnostukseen.

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Jos edellä olevat menot ja tulot hyväksytään, talousarvion tasapainottamiseksi tarvittava laina on määrältään 12 981 058 000 euroa. Momentin 15.03.01 loppusumma on siten 12 981 058 000 euroa.

10. Kriisinhallinta

21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Eduskunta edellytti Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 1/2009 vp) johdosta hyväksymissään kannanotoissa (EK 17/2009 vp), että siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet nostetaan tasolle, joka takaa jatkuvasti vähintään 150 siviilikriisinhallinta-asiantuntijan tason. Ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan tämä edellyttäisi 5—6 miljoonan euron lisäystä vuosittain.

Vasemmistoliitto muistuttaa, että siviilikriisinhallinnan merkitys konfliktien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa on viime vuosina korostunut entisestään. Katsomme ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että siviilikriisinhallintaa on tulevina vuosina määrätietoisesti kehitettävä. Mutta, kuten ulkoasiainvaliokunta omassa budjettilausunnossaan toteaa, siviilikriisinhallintaan osoitetut määrärahat eivät nykyisellään ole oikeassa suhteessa käytännön todellisiin tarpeisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.10.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa siviilikriisinhallinta-asiantuntijamenoihin.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Ulkoasiainvaliokunta arvioi vuosittaisen lisäystarpeen olevan keskimäärin noin 100 000 000 euroa vuosina 2011—2015, jotta Suomi saavuttaa YK:lle ja EU:lle antamansa sitoumuksen kehitysyhteistyön tasosta vuonna 2015.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen on kannettava globaali vastuunsa myös talouskriisin keskellä. Vasemmistoliitto ei hyväksy hallituksen 60 miljoonan euron leikkausta kehyksessä sovitusta. Emme myöskään hyväksy, että Suomen hallitus haluaa kaunistella kehitysyhteistyötilastoja "ODA plus" -kelpoisilla pakolaiskuluilla. Jokainen maahanmuuttoon laitettu euro on tarpeen, mutta pakolaisiin Suomessa käytetyt eurot eivät auta hätää kärsiviä ihmisiä kehittyvissä maissa itsessään.

Viite: TAA 553/2009 vp (Lapintie ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 80 000 000 euroa käytettäväksi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

01. Ministeriö ja hallinto

04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman aikana tarve tutkittuun tietoon korostuu, jotta päätöksenteko aidosti vastaa ajan haasteisiin. Tästä huolimatta Vanhasen hallitus on leikannut toimintamahdollisuuksia lähes kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta. Pidämmekin tärkeänä, että oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella on riittävät voimavarat mielekkään yhteiskunnallisen tärkeän tiedon tuottamiseen yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.04 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on toistuvasti saanut tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkistä oikeudenkäyntiajoistaan. Tästä asiasta poliittisia päättäjiä on moittinut muun muassa korkeimman oikeuden presidentti. Liian pitkät käsittelyajat vaarantavat sekä ihmisten oikeusturvan että uskon oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Oikeusistuimiin tarvitaan myös lisäresursseja harmaan talouden vastaiseen toimintaan.

Viite: TAA 852/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa hallintooikeuksien, hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, vakuutusoikeuden, markkinaoikeuden sekä työtuomioistuimen käsittelyaikojen lyhentämiseen, harmaan talouden torjuntatyöhön sekä toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen. Tästä summasta käräjäoikeuksille osoitetaan 2 000 000 euroa ruuhkien purkamiseen.

Lisäksi ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma:

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman jatkuessa, tuloerojen kasvaessa ja oikeudenkäyntikulujen noustessa matalan kynnyksen oikeusavun tarve on selkeästi kasvanut. Tälle tosiasialle hallitus kuitenkin ummistaa silmänsä.

Kuluttajariitalautakunnan käsittelyajat ovat edelleen kohtuuttoman pitkät. Kuluttajariitalautakunta on muun muassa joutunut viime aikoina ratkomaan lisääntyvässä määrin auto- ja asuntokauppaan ja kiinteistönvälitykseen liittyviä kiistoja. Nämä kiistat ruuhkauttavat kuluttajariitalautakuntaa myös tulevana vuonna.

Viite: TAA 853/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.10.04 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin.

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunta edellyttää myös ulosottotoimen voimavarojen lisäämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.20.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toiminnan turvaamiseksi ja harmaan talouden torjuntatyön vahvistamiseksi.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen voimavarojen tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä esitetyn määrärahan lisäyksen ohella myös muita toimia, kuten lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista.

Valiokunta on lisännyt 1,65 milj. euroa, mikä ei kuitenkaan ole riittävä.

Viite: TAA 1102/2009 vp (Yrttiaho).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 3 500 000 euroa harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan sekä vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansantalouden kannalta on kallista laiminlyödä uusintarikollisuuden ehkäisytyö. Uusintarikollisuuden ehkäisy kuitenkin edellyttää, että vankeusaikana vangeille tarjotaan mahdollisuus aktivoitua ja ottaa oma elämä haltuunsa koulutuksen, kuntoutuksen ja työn avulla. Vanhasen hallitus ei kuitenkaan ole valmis panostamaan tähän.

Taantuman keskellä on tärkeää, että julkisia korjausinvestointeja lisätään työllisyyden tukemiseksi. Vankilalaitoksistamme useimmat tarvitsisivat vähintäänkin pintakorjausta, jolla ennaltaehkäistäisiin myös myöhemmät investointipaineet.

Viite: TAA 854/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa, mistä osoitetaan 5 000 000 euroa vankiloiden vuosikorjauksiin, 2 000 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin ja 3 000 000 euroa henkilöstön lisäresursointiin sekä vankien aktivointiin.

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta edellytti selonteon johdosta hyväksymissään kannanotoissa (EK 17/2009 vp), että siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet nostetaan tasolle, joka takaa jatkuvasti vähintään 150 siviilikriisinhallinta-asiantuntijan tason. Tämän tason ylläpito ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan edellyttää 5—6 miljoonan euron lisäystä vuosittain.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.01 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien vahvistamiseen siten, että Suomi voi jatkuvasti pitää vähintään 150 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa kansainvälisissä tehtävissä.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden määrä on kasvanut viime vuosina ja aiheuttaa muun muassa rakennusalalla 400—500 miljoonan euron vuotuiset vahingot. Taantuman syvenemisen pelätään lisäävän talousrikoksia.

Harmaan talouden torjuntaan tarvitaankin lisäpanoksia sekä verottajalle, työsuojelupiireihin, poliisille, syyttäjälle että oikeuslaitokselle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa poliisille harmaan talouden torjuntatyöhön.

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saatujen selvitysten perusteella Rajavartiolaitoksen on vähennettävä vähintään 200 henkilötyövuotta Rajavartiolaitoksen vahvistetussa strategiassa suunniteltujen voimavarasiirtojen ohella, jotta toimintamenomomentin määrärahavaje voitaisiin kattaa. Vähennys kohdennettaisiin jälleen kerran valtakunnallisen painopistealueen ulkopuolella sijaitseviin toimipisteisiin etenkin Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanlahdella.

Leikkaus yhdessä jo aikaisemmin suunnitellun voimavarasiirron kanssa laskisi selvästi Rajavartiolaitoksen suorituskykyä mainituilla alueilla sekä kykyä tuottaa turvallisuuspalveluja rajaseudun ja saariston ihmisille. Pääkaupunkiseudun ja kaakkoisrajan rajatarkastuksia ei voitaisi myöskään vahventaa strategiassa suunnitellulla tavalla.

Tällaista merkittävää Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn heikentämistä ei voida pitää perusteltuna eikä hyväksyttävänä. Rajavartiolaitoksen on kyettävä huolehtimaan Suomen osalta EU:n ulkorajan tehokkaasta valvonnasta sekä myös toimivasta rajatarkastusjärjestelmästä.

Viite: TAA 384/2009 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Organisaatiomuutokset eivät täytä henkilöstövajetta. Lisäksi odotettavissa on, että nykyisin hätäkeskusten palveluksessa olevia poliiseja siirtyy lähivuosina varsinaisiin poliisin tehtäviin enenevissä määrin.

Vaikka tämä on ollut hallituksen tiedossa, lisähenkilöstön palkkaamiseen ei kuitenkaan talousarvioesityksessä ole varauduttu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa hätäkeskusten lisähenkilöstön koulutus- ja palkkausmenoihin.

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oleskelulupien käsittelyssä kyse on pitkälti yksilön oikeusturvasta. Nykyisillä resursseilla käsittelyajat ovat edelleen pitkiä. Jos maahanmuuttovirastolle kohdennetaan lisäresursseja, oleskelulupapäätökset nopeutuvat ja muun muassa vastaanottokustannuksia voidaan alentaa.

Hyvään hallintokulttuuriin kuuluu myös kattava neuvonta, joka auttaa vaikeissa asioissa. Siksi on tärkeää, että sellaisissa ihmisen perusoikeuksien kannalta keskeisissä asioissa kuin oikeudessa elää ja asua jossakin palvelu on lähellä ja henkilökohtaista. Maan kattavat neuvontapisteet ja monikielinen valtakunnallinen neuvontapuhelin ovat myös avainasemassa, kun etsitään keinoja nopeuttaa oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten käsittelyä Maahanmuuttovirastossa.

Viite: TAA 275/2009 vp (Kauppila) — palveluneuvonta Päijät-Hämeessä, TAA 855/2009 vp (Sirnö) — neuvontapalvelut.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa, mistä 1 000 000 euroa maahanmuuttajille suunnattujen valtakunnallisten neuvontapalveluiden järjestämiseen ja 1 500 000 euroa oleskelulupien käsittelyn nopeuttamiseen.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen sijoitetaan Suomessa huomattavan vähän verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen valtioon. Ilman tukea maahanmuuttajat uhkaavat jäädä vaille normaaleja kiinnekohtia suomalaiseen arkeen.

Silti sisäasiainministeriön oman arvion mukaan hallituksen talousarvioesitys on alimitoitettu tältä osin, eikä momentille esitetty raha riitä kuin murto-osaan tarpeesta. Valiokunta korotti määrärahaa, ei kuitenkaan riittävästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.03 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, muun muassa vuonna 2009 aloitetun kuntapilottiohjelman jatkorahoitukseen ja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Sisäasiainministeriö esitti vuoden 2010 talousarvioon, että pakolaisten kuntiin sijoittamisesta kunnille maksettavia korvauksia korotettaisiin 20 prosenttia. Talousarvioon kuitenkin saatiin vain 10 prosentin korotus.

Korvausten taso on pitkään pysynyt samana, ja korvauksen jälkeenjääneisyys kustannuskehityksestä on johtanut siihen, että kunnat ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisia. Tästä puolestaan on aiheutunut turhia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia, kun jo oleskeluluvan saaneita ei ole pystytty sijoittamaan kuntiin.

Kuntien haluttomuus vastaanottaa pakolaisia onkin johtanut siihen, että vuoden 2009 marraskuun alussa vastaanottokeskuksissa oli 400 pakolaista tai oleskeluluvan saanutta odottamassa kuntaan sijoittumista. Näiden 400 sijoittamistaan odottavan henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 500 000 euroa kuukaudessa eli noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2010 kuntapaikkojen tarpeen arvioidaan nousevan entisestään.

Viite: TAA 856/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.30 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa pakolaisten sijoittamisesta maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen siten, että korvaus on yli 7-vuotiaan henkilön osalta 2 281 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta 7 467 euroa vuodessa.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Emme pidä tarkoituksenmukaisena määrärahojen indeksisidonnaisuutta. Tästä syystä momentilta on vähennettävä seuraavat erät:

• vuoden 2008 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkastus 15 170 000 euroa,
• ennakollinen kustannustasotarkastus (1,5 %) 15 170 000 euroa.

Huomautamme, että vain osa kansalaisille tärkeistä etuuksista on sidottu indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.18 vähennetään 30 340 000 euroa.

ja että hyväksytään seuraava lausuma:

01. (28.01, osa) Hallinto

01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunta edellyttää verotarkastusten lisäämistä. Kun yhden verotarkastajan arvioidaan tuovan valtiolle 148 000—150 000 euroa kustannusten ollessa 50 000 euroa, tarkastajien lisääminen merkitsee lisätuottoa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.01.01 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa verotarkastusten lisäämiseen harmaan talouden ehkäisemiseksi

10. Verotus ja tullitoimi

02. (28.10.02 ja 70) Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää riittämätöntä rahoitusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.10.02 otetaan lisäyksenä 3 500 000 euroa tullilaitoksen toimintamenoihin.

30. (28.30 ja 28.01, osa) Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman aikana tarve tutkittuun tietoon korostuu, jotta päätöksenteko aidosti vastaa ajan haasteisiin. Tästä huolimatta Vanhasen hallitus on leikannut toimintamahdollisuuksia lähes kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta. Pidämmekin tärkeänä, että Tilastokeskuksella on riittävät voimavarat mielekkään yhteiskunnallisen tärkeän tiedon tuottamiseen yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.30.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 Tilastokeskuksen toiminnan turvaamiseksi.

02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman aikana tarve tutkittuun tietoon korostuu, jotta päätöksenteko aidosti vastaa ajan haasteisiin. Tästä huolimatta Vanhasen hallitus on leikannut toimintamahdollisuuksia lähes kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta. Pidämmekin tärkeänä, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksella on riittävät voimavarat mielekkään yhteiskunnallisen tärkeän tiedon tuottamiseen yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.30.02 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toiminnan turvaamiseksi.

03. (28.01.08) Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman aikana tarve tutkittuun tietoon korostuu, jotta päätöksenteko aidosti vastaa ajan haasteisiin. Tästä huolimatta Vanhasen hallitus on leikannut toimintamahdollisuuksia lähes kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta. Siksi Väestörekisterikeskuksen asianmukainen toiminta edellyttää suurempaa määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.30.03 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Väestörekisterikeskuksen toiminnan turvaamiseksi.

50. Eläkkeet ja korvaukset

16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Ylimääräinen taiteilijaeläke on erittäin tärkeä taiteilijoille, koska useat heistä ovat eläneet ja työskennelleet apurahoilla ja vähäisillä keikkatuloilla, joista ei ole kertynyt lainkaan eläkettä. Niiden henkilöiden määrä, joille vuosittain maksetaan valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä, on 2000-luvulla ollut vain runsaat 1 000 henkilöä.

Lisärahan tarkoituksena on nostaa vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä 35:stä 45:een sekä korottaa ylimääräisen eläkkeen tasoa. Opetusministeriön arvion mukaan lisäkustannukset nykytasoisesta yhdestä taiteilijaeläkkeestä olisivat ensi vuonna noin 14 800 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.50.16 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lukumäärän lisäämiseen ja tason ylläpitämiseen budjettiperusteisesti.

90. (28.90, 29.10, osa, 29.80, osa ja 33.60, osa) Kuntien tukeminen

Verotulojen ehtyessä kuntien talous ajautuu vaikeuksiin, mikä johtaa investointien lykkäämiseen ja henkilöstön rekrytointikieltoihin ja lomautuksiin. Moni kunta joutuu vähentämään palveluja, nostamaan kunnallisveroastettaan tai lisäämään palvelumaksuja. Jotta jokaisella kuntalaisella olisi vaikeinakin taloudellisina aikoina käytettävissään kattava tukiverkko, valtion rahoitusta kunnille on lisättävä.

30. (28.90.30, 28.90.32, 29.10.30, osa, 29.80.30, osa, 29.80.33, osa ja 33.60.30) Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Valiokunnan enemmistön hyväksymä määrärahataso ei ole riittävä sen enempää kuntien vaikean taloudellisen tilanteen kuin kansalaisten tarvitsemien arjen palvelujenkaan kannalta. Viittamme tässä yhteydessä myös Minna Sirnön ym. lakialoitteeseen LA 92/2009 vp.

Viite: TAA 1026/2009 vp (Virtanen — sosiaali- ja terveydenhuolto), TAA 339/2009 vp (Korhonen — ikäihmisten hoiva), TAA 1103/2009 vp (Yrttiaho — omaishoito), TAA 385/2009 vp (Kyllönen — vaikeavammaiset) ja TAA 954/2009 vp (Valpas — harkinnanvarainen korotus).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 840 000 000 euroa, mistä 50 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen, budjettiperusteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 600 000 000 euroa, budjettiperusteisesti 100 000 000 euroa ikäihmisten hoivan parantamiseen, budjettiperusteisesti 30 000 000 euroa omaishoidon kehittämiseen ja 10 000 000 euroa omaishoitajien työterveystoiminnan toteuttamiseen sekä budjettiperusteisesti 50 000 000 euroa vaikeavammaisten avustajapalvelujen kehittämiseen ja

että hyväksytään seuraava lausuma:

91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

40. Tuki työnantajille (arviomääräraha)

Lakia väliaikaisesta työnantajien matalapalkkatuesta sovelletaan määräaikaisena vuosina 2006—2010. Työantajille suunnattu vastikkeeton matalapalkkatuki on kallis ja tehoton tapa työllistää. Maksuperusteena on se, että työnantaja maksaa työntekijälleen riittävän pientä palkkaa eli tuki vääristää normaaleja palkkamekanismeja. Näistä syistä määräaikaisesta matalapalkkatukikokeilusta on luovuttava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 28.91.40 vähennetään 70 000 000 euroa matalapalkkatukeen ehdotetusta määrärahasta.

10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus

Vasemmistoliiton koulutuspoliittisen linjauksen mukaan nuorten oppivelvollisuutta jatkettaisiin 18 ikävuoteen saakka. Oppivelvollisuuden suorittaminen tapahtuisi kaikkien alle 18-vuotiaiden osalta valinnaisesti joko peruskoulussa ja lukiossa, peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksessa taikka ammatilliseen koulutukseen integroidussa työpajatoiminnassa. Uudistus tulisi saattaa voimaan 1.8.2010.

30. (29.10.30, osa) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lasten tasa-arvoiset oikeudet koulutukseen eivät toteudu Vanhasen hallituskaudella. Hallituksen esitys ja valiokunnan enemmistön linja eivät suo kunnille riittävästi rahoitusta perusopetuksen laadukkaaseen toteuttamiseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Hallitus ei myöskään riittävästi tue lasten yksilöllistä tuen tarvetta kouluaikanaan.

Ehdotuksemme on myös osa oppivelvollisuusiän nostamiseen tähtäävää esitystämme.

Viite: TAA 27/2009 vp (Arhinmäki), TAA 25/2009 vp (Arhinmäki, ym.), TAA 26/2009 vp (Arhinmäki), TAA 365/2009 vp (Kuoppa ym.), TAA 280/2009 vp (Kauppila ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa, josta osoitetaan 12 000 000 euroa yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksiin 4 000 oppilaspaikan lisäämiseen perusopetukseen ja 2 000 paikan lisäämiseen lukioihin, 50 000 000 euroa lukiolaisten oppikirjojen kustantamiseen, 25 000 000 euroa peruskoulujen luokkakokojen pienentämiseen, 1 000 000 euroa koulunkäyntiavustajien lisäämiseen, 2 000 000 euroa kunnille maahanmuuttajalasten aiheuttamien lisäkustannusten kattamiseen sekä 9 000 000 opetustuntikohtaiseen taiteen perusopetuksen valtionosuuteen ja 1 000 000 euroa taiteen perusopetuksen harkinnanvaraiseen valtionavustukseen.

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Rakennusalalla taantuma on johtanut rakennushankkeiden alun siirtymiseen tai jopa joistakin rakennushankkeista luopumiseen. Tässä tilanteessa työllisyyden ylläpitämiseksi ja elvytystoimena on lisättävä julkisia rakennus- ja korjausinvestointeja.

Lapsemme joutuvat työskentelemään kouluissaan olosuhteissa, jotka muun muassa homeongelmien takia vaarantavat lapsen terveyden. Tarvittaisiinkin pikaisia korjausinvestointeja terveen oppimisympäristön aikaansaamiseksi. Valitettavasti kuntien talous ei salli tätä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa käytettäväksi peruskoulujen homevaurioiden korjaamiseen ja muihin perusparannusinvestointeihin

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ehdotuksemme on myös osa oppivelvollisuusiän nostamiseen tähtäävää esitystämme sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisytyötä.

Viite: TAA 28/2009 vp (Arhinmäki), TAA 366/2009 vp (Kuoppa ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan lisäyksenä 68 000 000 euroa, josta 8 000 000 euroa valtionosuuksiin ammatillisen koulutuksen lisäämiseksi 4 000 oppilaalla ja 60 000 000 euroa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden kirjojen kustantamiseen.

30. Aikuiskoulutus

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ihmisten oikeus oppia uutta ja uusintaa osaamistaan on turvattava myös taantuman keskellä. Vapaa sivistystyö mahdollistaa matalan kynnyksen elinikäisen opiskelun. Mutta tämä arvokas työ on vaarassa, kun rahoitus on taantuman johdosta supistumassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa kansalaisopistoille, 300 000 euroa kansanopistoille ja 400 000 euroa opintokeskuksille.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Ammatillisen lisäkoulutuksen tarve kasvaa taantuman aikana. Silti hallitus ja eduskunnan enemmistö eivät ole valmiita satsaamaan siihen tarvetta vastaavasti.

Viite: TAA 857/2009 vp (Sirnö ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.31 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa ammatilliseen lisäkoulutukseen.

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Oppisopimuskoulutus sopii sekä nuorille että vanhemmille oppijoille. Oppisopimuskoulutus on erityisen tärkeä väylä työelämään niiden nuorten kohdalla, joille ammattitutkinnon suorittaminen oppilaitoksessa on vaikeaa. Pitkäaikaistyöttömälle oppisopimuskoulutus voi olla ainoa tie päästä kiinni työhön.

Oppisopimuskoulutetuista työllistyy noin 90 prosenttia. Koulutusmuoto on tehokas myös työnantajapuolelle: yritys voi kouluttaa ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti niihin tehtäviin, joihin se kaipaa lisätyövoimaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi koettu tapa siirtää työpaikalla eteenpäin niin kutsuttua hiljaista tietotaitoa.

Oppisopimuskoulutuksen lisäys on osa vasemmistoliiton ehdottamaa oppivelvollisuusiän nostamishanketta.

Viite: TAA 29/2009 vp (Arhinmäki), TAA 212/2009 vp (Kangas) ja TAA 281/2009 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.32 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa oppisopimuskoulutukseen koulutuksen lisäämiseksi 3 000 opiskelijapaikalla.

40. (29.40, 50 ja 60) Korkeakouluopetus ja tutkimus

01. (29.60.01) Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman aikana tarve tutkittuun tietoon korostuu, jotta päätöksenteko aidosti vastaa ajan haasteisiin. Tästä huolimatta Vanhasen hallitus on leikannut toimintamahdollisuuksia lähes kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta. Pidämmekin tärkeänä, että Suomen Akatemialla on riittävät voimavarat mielekkään yhteiskunnallisen tärkeän tiedon tuottamiseen yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Viite: TAA 858/2009 vp (Sirnö ym.)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.01 otetaan lisäyksenä 6 500 000 euroa Suomen Akatemian toimintamenoihin.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lisäpanostamisen sijaan Vanhasen hallitus leikkaa resursseja ammattikorkeakouluilta sekä niiden varsinaisesta opetustoiminnasta että tutkimustoiminnasta. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin keskeinen merkitys alueiden ja elinkeinoelämän selviämistaistelussa taantuman aikana.

Viite: TAA 859/2009 vp (Sirnö ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa ammattikorkeakouluille, josta määrärahasta osoitetaan 5 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen opetustoimintaan ja 3 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

50. (29.50.01, 02, 03, 20, osa ja 21) Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistouudistus uhkaa ensi vuonna johtaa muiden kuin Aalto-yliopiston toimintamahdollisuuksien heikkenemiseen. Vaikka uudistuksessa muuta luvattiin, valtion tuottavuusohjelman leikkaukset koskevat yliopistoja myös ensi vuonna. Hallitus ei myöskään edes kompensoi lupauksensa mukaisesti uudistuksen seurauksena yliopistoille aiheutuvia kuluja. Seurauksena on, että opiskelija-opettajasuhde ja perustutkimus uhkaavat heiketä vielä kuluvankin vuoden tasosta.

Mielestämme yliopistojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja selkeää taloudellista lisäresursointia. Yliopistoja tulee kohdella tasapuolisesti. Opetusresursseja on lisättävä luopumalla suunnitelluista henkilöstöleikkauksista.

Viite: TAA 860/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.50 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa, josta 21 000 000 euroa yliopistojen ja 4 000 000 euroa yliopistokeskusten toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää eri tavoin. Näitä ovat esimerkiksi:

• opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi,
• vanhempien tuloihin perustuvan opintorahan tarveharkinnan poistaminen itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta.

Viite: TAA 968/2009 vp (Valpas) — asumislisä, TAA 30/2009 vp (Arhinmäki) — alle 20-vuotiaat.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 43 000 000 euroa, mistä osoitetaan 20 000 000 euroa opintorahan asumislisän maksamiseen koko kalenterivuodelta ja 23 000 000 euroa toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan.

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ateriatuen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille terveellinen ja ravitseva ateria kerran päivässä kohtuulliseen hintaan. Opiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen aterian hinnasta ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Tuki maksetaan suoraan ravintoloitsijalle, joka saa pyytää opiskelijalta lounaasta määrättyä enimmäishintaa.

Viite: TAA 31/2009 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.57 otetaan lisäyksenä 3 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen.

80. (29.80, osa) Taide ja kulttuuri

30. (29.80.30, osa) Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (arviomääräraha)

Kuntien heikentynyt talous uhkaa myös kirjastoja. Taantuman keskellä juuri kirjastoilla on keskeinen tehtävä ylläpitää ihmisten tietotaitoja, antaa elämyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Viite: TAA 32/2009 vp (Arhinmäki ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.30 otetaan lisäyksenä 8 500 000 euroa, josta määrärahasta osoitetaan 4 000 000 euroa tietoyhteiskuntahanketta tukevien ja kansalaisten tasa-arvoisuutta lisäävien julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin sekä 4 500 000 euroa kirjastojen henkilöstöresursseihin ja aineistohankintoihin.

33. (29.80.33, osa) Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)

Kuntien saamia valtionosuuksia kulttuuritoimintansa ylläpitämiseen leikattiin Vanhasen ensimmäisen kauden aikana tuntuvasti, eikä niitä sen jälkeen ole kertaakaan nostettu. Kun taantuma heikentää kuntien mahdollisuutta ylläpitää kulttuuritoimintaansa, ovat suomalaisten kulttuuriset oikeudet eriarvoistumassa kiihtyvällä tavalla.

Viite: TAA 862/2009 vp (Sirnö ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.33 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa käytettäväksi kuntien kulttuuritoiminnan turvaamiseen ja edistämiseen.

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Suomessa yhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan informaation säilymistä ja löytämistä laajalla kirjastojärjestelmällä. Suomessa on tieteellisten kirjastojen lisäksi noin tuhat yleistä kirjastoa sivukirjastoineen. Suomen hyvä kirjastolaitos on nostanut yleistä sivistystasoa ja tasannut eroja sosiaaliluokkien välillä. Ihmisten osallistumista korostavassa tietoyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tässä toimivalla ja kattavalla kirjastolaitoksella on keskeinen rooli.

Hallitus on kuitenkin vähentämässä valtionosuutta yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja siten heikentämässä kirjastolaitoksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kirjastojen perustamiskustannusten myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät. Suunnitteilla on useita kirjastohankkeita, jotka näillä määrärahoilla lykkääntyvät kohtuuttomasti. Tämä asettaa myös eri kunnissa asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Viite: TAA 368/2009 vp (Kuoppa ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan lisäyksenä 4 600 000 euroa yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja että momentin perusteluihin lisätään, että perustamishankkeita koskevia valtionosuuden myöntämispäätöksiä saa tehdä vuonna 2011 enintään 10 000 000 eurolla.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1.1.2010 lukien 1 558,55 euroa kuukaudessa sisältäen taiteilijalle tulevan maksun MYEL:n mukaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen. Kuitenkaan valtion taiteilija-apuraha ei edelleenkään ole edes sillä reaalisella tasolla, jolla se oli vuonna 1970, kun taiteilija-apuraha otettiin käyttöön. Apurahalla taiteilija kustantaa itselleen työvälineet ja työtilat sekä huolehtii omasta ja mahdollisten elätettäviensä toimeentulosta apurahakauden aikana.

Myönnettyjen taiteilija-apurahavuosien määrä on edelleen tuntuvasti jäljessä aiemmista sitoumuksista. Apurahojen merkitys taiteen ammattilaisten työskentelymahdollisuuksille on selkeästi lisääntynyt. Siksi vasemmistoliiton mielestä myös apurahan saajien määrää on kasvatettava. Lisäksi taiteilijoiden kaikkia apurahoja tulee korottaa, jotta apurahat voitaisiin verottaa ja ne oikeuttaisivat taiteilijat sosiaali- ja eläketurvaan. Tasokorotus on välttämätön, jotta taiteilijoiden nettotulot eivät vähenisi. Yksityisten säätiöiden maksamien apurahojen taso vaihtelee, mutta uudistus koskisi myös niitä.

Viite: TAA 33/2009 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa taiteilijoiden apurahojen tason ja määrän nostamiseen.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta, ehkäisevä huumetyö sekä tunnustuspalkinnot (siirtomääräraha 2 v)

Suomella ei ole varaa siihen, että yksikään nuori syrjäytyy. Vanhasen II hallitus on kuitenkin täysin epäonnistunut ehkäisemään nuorisotyöttömyyden räjähdyksen.

Siksi tarvitsemme lisäpanoksia muun muassa nuorten työpajatoimintaan, jossa mahdollistetaan nuorten yksilöllinen selviäminen toiminnallisen oppimisen avulla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan ja että vastaavalla summalla korotetaan Veikkauksen tuloutusodotusta.

10. Maaseudun kehittäminen

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määräraha on ollut riittämätön ja tarpeeseen nähden alimitoitettu.

Viite: TAA 283/2009 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.10.63 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa maaseudun rakenteen kehittämiseen.

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Määräraha on riittämätön. Kotimaan hakkuumahdollisuuksista kyetään nykyään hyödyntämään vain 85 prosenttia. Alueellisista metsäohjelmista laskien määrärahan pitäisi olla selvästi suurempi.

Viite: TAA 287/2009 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.60.44 otetaan lisäyksenä 27 000 000 puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen.

10. Liikenneverkko

20. (31.10.21, 22 ja 23) Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusrakenteen investoinnit ovat vuosia olleet riittämättömiä. Nykyisissä oloissa lisäpanostus pitäisi lisäksi yllä työllisyyttä.

Viite: TAA 220/2009 vp (Matti Kangas) — tienpito ja TAA 388/2009 vp (Kyllönen) — radanpito.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.20 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa, mistä osoitetaan 50 000 000 euroa tienpitoon ja 50 000 000 euroa radanpitoon.

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella 34 000 000 eurolla. Tälle vuodelle hallitus esittää vain 23 000 000 euroa, mikä on täysin riittämätön avustuksiin, sillä avustuksiin oikeutettuja yksityisteitä on noin 55 000 km.

Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen metsäteollisuuden puuhuollon kannalta. Valtion avustus on entistä tärkeämpi, koska kunnat kireästä rahatilanteesta johtuen ovat pienentäneet yksityisteille myönnettäviä avustuksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.50 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja houkuttelevuutta on parannettava lisäämällä joukkoliikenteen rahoitusta valtion toimesta. Koko maan joukkoliikenteen matkoista noin 70 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudun YTV-alueella, Tampereella ja Turussa. Suomessa isojen kaupunkien joukkoliikenne perustuu pääosin joukkoliikenteen lipputuloihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitää olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Viite: TAA 34/2009 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa Helsingin ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen.

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Liikenteen ylläpitäminen edellyttää korkeampaa määrärahatasoa.

Viite: TAA 294/2009 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.65 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

06. Tekes — teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Taantuma ja siihen liittyvä tuotannollinen murros elinkeinoelämässämme edellyttävät julkista lisäpanostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ilman tätä Suomella ja suomalaisilla ei ole mahdollisuutta selvitä ilmasto- ja talouskriisin haasteista. Silti hallitus talousarvioesityksessään esittää, että Tekesin toimintamenoista leikataan yli miljoona euroa vuoden 2009 tasosta. Tämä on vastoin hallituksen itsensä laatimaa innovaatioselontekoa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintamme nostamista esimerkiksi ilmasto- ja energiakysymysten osalta maailman kärkeen.

Viite: TAA 866/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.06 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa Tekesin toimintamenoihin.

40. (32.20.20 ja 40) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Telakoiden nykyinen tilanne edellyttää voimakasta kehitystyötä niiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Myös puunjalostuksen rakennemuutos edellyttää panostusta innovointiin.

Viite: TAA 1107/2009 vp (Yrttiaho) — telakat ja TAA 222/2009 vp (Kangas) — puunjalostus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.40 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa, mistä 20 000 000 euroa telakoiden innovaatio-ohjelman toteuttamiseen ja 20 000 000 euroa puunjalostuksen innovaatio-ohjelmaan.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Pidämme työllisyysmäärärahoja riittämättöminä. Sen lisäksi, että lisäysehdotuksillamme muille momenteille on työllisyysvaikutuksia, on tarpeen myös kasvattaa tätä määrärahaa. Vaarana on, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Lainsäädäntö sosiaalisista yrityksistä sisällytettiin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan ja työllisyyden politiikkaohjelmaan.

Työllisyysmäärärahojen leikkaaminen sosiaalisilta yrityksiltä on ajanut yrityksiä tilanteeseen, jolloin heillä on puoli vuotta aikaa saada lain edellyttämä 30 prosentin sääntö toteutettua. Kun yritys ei saa palkkatuettuja työntekijöitä, uhkaa sitä sosiaalisen yrityksen statuksen muuttuminen.

Hallitusohjelman teemana on "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". Siinä todetaan mm.: "Työvoimapoliittisten toimien, kuten työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen, vaikuttavuutta on oleellisesti parannettava pitäen selkeästi tavoitteena henkilön työllistymistä." Hallitus on myös luvannut, että "Palkkatuen riittävyyden turvaamiseksi ja sen ennakoitavuuden parantamiseksi työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa vuonna 2007 sosiaalisten yritysten määrärahat kiintiöidään erikseen." Näin ei ole tapahtunut.

Työttömien työllistämisessä käytetty vain 8 euron ylläpitokorvaus on täysin riittämätön. Se ei peitä edes työssäkäyntikuluja työttömien motivoinnista puhumattakaan. Hallituksen esitys vain euron korotuksesta ko. rahaan on vaikeassa jamassa olevien työttömien näkökulmasta melkeinpä pilkantekoa.

Viite: TAA 745/2009 vp (Puhjo) — työllistämis- ym. toimet, TAA 298/2009 vp (Kauppila) — sosiaalinen yrittäjyys ja TAA 914/2009 vp (Tennilä) — ylläpitokorvaus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 165 000 000 euroa, mistä osoitetaan 150 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin, 10 000 000 euroa sosiaalisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen ja 5 000 000 euroa työllistettyjen työttömien ylläpitokorvauksen korottamiseksi budjettiperusteisesti 8 eurosta 15 euroon päivältä.

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Velkaneuvonnan ongelmana ovat riittämättömät resurssit. Siksi esimerkiksi Itä-Lapissa on saanut palvelua vain kahtena päivänä viikossa. Ei voi olla niin, että pahassa tilanteessa oleva velkaantunut joutuu odottelemaan neuvontaan pääsyä kohtuuttomasti ja velkaneuvonnan työntekijät nääntyvät valtavan työtaakan alle. Resursseja onkin ryhdyttävä lisäämään merkittävällä tavalla jo ensi vuoden budjetissa.

Viite: TAA 915/2009 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan lisäyksenä 1 100 000 euroa velkaneuvonnan voimavarojen lisäämiseen.

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakunnan kehittämisrahaa käytetään alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet ja ohjelmat. Se on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta, joka suunnataan erityisesti alueellisen osaamisen ja kehittämisen vahvistamiseen.

Vuoden 2009 talousarviossa tarkoitukseen oli varattu 32,6 milj. euroa, mutta ensi vuodeksi ehdotetaan tätä pienempää summaa. Ehdotetusta 30 156 000 eurosta ohjelmiin sitomatonta olisi 21 156 000 euroa. Pidämme tätä riittämättömänä.

Viite: TAA 916/2009 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.43 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osuuteen.

63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Kainuun hallintokokeilu on ollut nyt toiminnassa reilut neljä vuotta. Muutokset palveluissa, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa mutta myös toisen asteen koulutuksessa, ovat merkittäviä ja tulevat olemaan esimerkkinä kuntien palvelurakenteita kehitettäessä. Kainuun maakunta hallinnoi myös useita aikaisemmin ministeriöiden ohjausvaltaan kuuluneita asioita. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioon sisällytetty Kainuun kehittämisraha kattaa kaikki laissa Kainuun hallintokokeilusta (343/2003) määrätyt menot maakunnan alueella.

Maakunnan kehittämisrahaan kuuluu siis laaja kirjo erilaisia toimintoja alkaen työllistämistoimista jatkuen aina ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuviin menoihin, perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen.

Tieverkoston kehittäminen on jäänyt viime vuosien aikana hyvin vähälle Kainuun alueella. Tähän nähden määrärahaa on syytä korottaa.

Viite: TAA 391/2009 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.63 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa Kainuun kehittämisrahaan käytettäväksi työllistämistoimiin kuten ympäristötöiden suunnitteluun ja rakentamiseen, peruskorjauksiin ja rakentamisvelvoitteista aiheutuviin menoihin, perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen.

01. Hallinto

Oikeudenmukaisuus edellyttää myös, että pienimmät etuudet korotetaan 700 euroon kuukaudessa. Työttömyysajan perusturvan lisäksi esitimme valiokuntakäsittelyssä että myös muu perusturva eli isyys-, äitiys- ja vanhempainraha sekä kansaneläke korotetaan 700 euroon kuukaudessa. Samalla olisi tietenkin tarkistettava asumistukia, jotta korotus ei vähentäisi niitä.

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tällä hetkellä yli 30 000 valitusta ruuhkauttaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan. Keskimääräinen käsittelyaika on yli 15 kuukautta. Tilanne on kestämätön, koska kyse kuitenkin on mitä suurimmassa määrin ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta: oikeudesta toimeentuloon ja terveyteen.

Viite: TAA 867/2009 vp (Sirnö), TAA 1027/2009 vp (Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin ruuhkien purkamiseksi ja ihmisten perusturvan ajallaan saamisen turvaamiseksi.

03. (33.03, osa) Tutkimus- ja kehittämistoiminta

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yt-neuvottelut päättyivät marraskuussa. Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistämisestä vuodenvaihteessa syntynyt laitos irtisanoo noin sata henkilöä, joista osa toimii osa-aikaisessa työsuhteessa.

Irtisanomiset ovat seurausta siitä, ettei Vanhasen hallitus noudata yhdistämissopimusta ja uhkaa aliresursoinnillaan vaarantaa pysyvästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminta kuitenkin edellyttäisi selkeästi lisämäärärahoja muun muassa hiv-työhön ja lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseen. Lähisuhdeväkivallan yksikkö toimisi pysyvänä asiantuntijaelimenä ja koordinoisi lähisuhdeväkivallan vastaista työtä. Lähisuhdeväkivaltahan ei ole yksityisasia vaan Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia.

Viite: TAA 950/2009 vp (Uotila) — lähisuhdeväkivalta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.03.04 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin estämään suunnitellut irtisanomiset ja 1 500 000 euroa lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseksi laitoksen yhteyteen ja

että hyväksytään seuraava lausuma:

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan enemmistön hyväksymä määrärahataso on riittämätön laitoksen asianmukaisen toiminnan kannalta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.03.50 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa valtionapuna Työterveyslaitoksen menoihin.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsiperheiden köyhyyden torjumiseksi lapsilisää tulee korottaa 15 euroa kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta lähtien. Stakesin tutkimusten mukaan köyhien lapsiperheiden lukumäärät ovat lisääntyneet. Eriarvoisuus lisääntyy, kun köyhien lapsiperheiden lapsilla ei ole muun muassa samanlaisia harrastusmahdollisuuksia kuin paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, joten niiden reaaliarvo on pudonnut ja osaltaan lisännyt lapsiperheiden köyhyyttä.

Viite: TAA 372/2009 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan lisäyksenä 195 000 000 euroa lapsilisien budjettiperusteiseen korotukseen.

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Asumistuki on nykyisellään riittämätön, ja asumisen kallistuminen vie kohtuuttoman suuren osan pienituloisten ihmisten tuloista.

Viite: TAA 301/2009 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.54 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 60 000 000 euroa yleisen asumistuen korotukseen.

20. Työttömyysturva

Työttömyys on yhä koko Suomea koskettava ongelma erityisesti nyt, kun lomautus- ja irtisanomisilmoituksia tulee satoja päivittäin.

Talouden vaikeuksien jatkuessa ja noususuhdanteen viipyessä pitkäaikaistyöttömyys tulee yhä useamman kohtaloksi. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus uhkaa kasvaa ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös maahanmuuttajien tilanne vaatii erityistoimia.

Työttömyysajan perusturvan taso on liian alhainen, minkä lisäksi verotus on pienissä etuustuloissa ankaraa. Perusturvan taso tulee nostaa 700 euroon kuukaudessa.

Verotuksessa puolisoita kohdellaan itsenäisinä ihmisiä niin, etteivät toisen tulot vaikuta toisen veron määrään lisäävästi tai vähentävästi. Tällöin ei ole perusteita myöskään sitoa työmarkkinatukea toisen puolison tuloihin.

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Taantuman aikana kuntouttavan työtoiminnan tarve lisääntyy entisestään. Silti Vanhasen hallitus ei ole valmis lisäämään kuntouttavan työtoiminnan määrärahoja.

Viite: TAA 94/2009 vp (Filatov ym.)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.31 otetaan lisäyksenä budjettiperusteisesti 30 000 000 euroa kunnille maksettavaan korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja

että hyväksytään seuraava lausuma:

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Työttömyys on merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy. Siksi osana vasemmistoliiton perusturvauudistusta esitämme, että peruspäiväraha nousee 700 euroon kuukaudessa.

Viite: TAA 576/2009 vp (Mustajärvi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan lisäyksenä 22 914 000 euroa työttömyysturvan peruspäivärahan korottamiseksi budjettiperusteisesti niin, että 1.7.2010 peruspäiväraha nousee 700 euroon kuukaudessa.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työttömyys on merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy. Siksi osana vasemmistoliiton perusturvauudistusta esitämme, että työmarkkinatuki nousee 700 euroon kuukaudessa.

Viittaamme tätä menolukua koskeviin perusteluihimme.

Viite: TAA 577/2009 vp (Mustajärvi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä 127 408 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseksi budjettiperusteisesti siten, että 1.7.2010 lukien työmarkkinatuki nousee 700 euroon kuukaudessa.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Viittaamme tätä menolukua koskeviin perusteluihimme perusturvan tasosta.

Perhevapaajärjestelmää on perusteltua parantaa. Viittamme myös Uotilan lakialoitteeseen LA 110/2009 vp ja Sirnön lakialoitteeseen LA 111/2009 vp. Näissä aloitteissa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Ehdotamme nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan yhdistämistä uudeksi vanhempainvapaaksi, joka olisi yhteensä 18 kuukauden pituinen (474 arkipäivää).

Nykyiset perhevapaat muodostuvat 105 arkipäivän pituisesta äitiysvapaasta, 18 arkipäivän pituisesta isyysvapaasta ja ns. isän 12 arkipäivän pituisesta bonusvapaasta. Näiden lisäksi vanhemmat sopivat 158 arkipäivän eli vähän yli kuuden kuukauden pituisen vanhempainvapaan jakamisesta keskenään. Kahden vanhemman perheillä on käytössään enimmillään 275 ja yhden vanhemman perheillä 263 arkipäivää äitiys- ja vanhempainvapaata. Nykyisiin perhevapaisiin verrattuna ehdotuksemme pidentäisi vanhempien mahdollisuutta hoitaa lasta kotona vanhempainvapaalla nykyisestä 9,5 kuukauden ikäisestä puolentoista vuoden ikäiseksi.

Ehdottamamme uusi vanhempainvapaa koostuisi kolmesta reilun 6 kuukauden jaksosta, joista yksi 6 kuukauden jakso kuuluisi äidille, yksi isälle ja yksi 6 kuukauden jakso olisi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla.

Viite: LA 110/2009 vp (Uotila ym.), LA 111/2009 vp (Sirnö ym.), TAA 392/2009 vp (Kyllönen ym.), TAA 746/2009 vp (Puhjo ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan lisäyksenä 92 000 000 euroa, josta budjettiperusteisesti 30 000 000 euroa valtionosuuteen sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahojen nostamiseen 700 euroon kuukaudessa 1.7.2010 alkaen, 55 000 000 euroa perhevapaiden ns. 6+6+6-mallin käynnistämiseen 1.7.2010 alkaen, 2 000 000 euroa aikuisten mielenterveyskuntoutukseen ja 5 000 000 euroa yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten ja monisairaiden kuntoutukseen.

40. Eläkkeet

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Ehdotamme määrärahaa kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansaneläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen 700 euroksi kuukaudessa 1.7.2010 lukien.

On tarpeen lieventää eläkkeensaajan asumistuen tukiehtoja ja tarkistaa omavastuuosuuksia.

Viite: TAA 869/2009 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.40.60 otetaan lisäyksenä 521 000 000 euroa, josta budjettiperusteisesti 461 000 000 euroa kansaneläkkeen korottamiseksi budjettiperusteisesti siten, että 1.7.2010 lukien kansaneläke nousee 700 euroon kuukaudessa, sekä 60 000 000 euroa eläkkeen saajien asumistuen korottamiseen.

50. Veteraanien tukeminen

51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

On aihetta suoda kunnille lisää rahaa avopalveluiden järjestämiseen kaikille sotainvalideille sekä hautausapuun käytettäväksi kaikkien sotainvalidien jälkeen.

Viite: TAA 393/2009 vp (Kyllönen), TAA 930/2009 vp (Tiusanen), TAA 931/2009 vp (Tiusanen), TAA 993/2009 vp (Valpas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.50.51 otetaan lisäyksenä 16 000 000 euroa, josta osoitetaan 15 000 000 euroa sotilasvammalain nojalla kunnille korvattavien avopalveluiden järjestämiseen budjettiperusteisesti kaikille sotainvalideille ja 1 000 000 euroa käytettäväksi kaikkien sotainvalidien jälkeen maksettavaan hautausapuun

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Vuoden 2009 talousarviossa määrärahaa perusteetta supistettiin merkittävästi. Ensi vuodeksi ehdotetaan saman suuruista määrärahaa. Ehdotamme korkeampaa määrärahaa.Viite: TAA 1028/2009 vp (Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Ehdotettu määräraha on riittämätön.

Viite: TAA 1029/2009 vp (Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.33 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaisen perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotukea saavia kotitalouksia lienee vuonna 2009 noin 220 000. Suurin osa on yhden hengen kotitalouksia, mutta yksinhuoltajat ovat taloudellisesti haavoittuvimpia: Stakesin mukaan toimeentulotukea saa joka neljäs suomalainen yksinhuoltajaperhe, yhteensä 27 500 perhettä. Kaikkiaan toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on lähes 50 000 (Stakes 2006).

Lapsilisällä kompensoidaan perheille lasten kasvattamisesta aiheutuvia kuluja. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, ja lapsilisien reaaliarvon lasku pakottaa köyhät perheet turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita kuitenkin muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan huomioon tulona perheen toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä lapsilisien mahdolliset korotukset vähennetään aina toimeentulotuesta. Tämä on räikeässä ristiriidassa lapsiköyhyyden vähentämiseen pyrkivien tavoitteiden kanssa.

Lapsilisä on muutettava etuoikeutetuksi tuloksi, joka ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Lapsilisiin viime vuosina tehdyt pienet parannukset eivät muutoin auta kaikkein suurimmassa ahdingossa olevien perheiden tilannetta lainkaan.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Tähän tarkoitukseen tuki on liian alhainen.

Viite: TAA 374/2009 vp (Kuoppa), TAA 556/2009 vp (Lapintie).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan lisäyksenä 85 000 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 000 euroa toimeentulotuen perusosan nostamiseen budjettiperusteisesti 517,45 euroon kuukaudessa ja 35 000 000 euroa toimeentulotuen myöntämisperusteiden budjettiperusteiseen muuttamiseen siten, että lapsilisästä tehdään etuoikeutettua tuloa, jota ei leikata toimeentulotuesta.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Määrärahaa on perusteltua korottaa saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.

Viite: TAA 578/2009 vp (Mustajärvi ym.), TAA 917/2009 vp (Tennilä ym.).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.36 otetaan lisäyksenä 600 000 euroa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi.

37. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin

Rakennusalalla taantuma on johtanut rakennushankkeiden alun siirtymiseen tai jopa joistakin rakennushankkeista luopumiseen. Tässä tilanteessa työllisyyden ylläpitämiseksi ja elvytystoimena on lisättävä julkisia rakennus- ja korjausinvestointeja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskanta on Suomessa keskimäärin ikääntynyt ja kaipaa pikaisia korjausinvestointeja. Valitettavasti kuntien talous ei salli tätä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.37 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa valtionapuna kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työsuojelupiirit joutuvat kamppailemaan lisääntyneiden töiden ja henkilökuntapulan tuomien ongelmien kanssa. Resurssit ovat selvästi alimitoitetut, ja samaan aikaan työsuojelu kohtaa jatkuvasti kasvavia haasteita. Ennakkotarkastusten määrä lisääntyy. Työelämän epäkohtien poistaminen ja työsuojelupiirin toiminnan tehostaminen ovat todellisia haasteita. Tämä edellyttää panostusta työsuojelupiirin käytännön työsuojelun valvonta- ja ohjaustyöhön.

Työsuojeluhallinnossa on viime vuosina panostettu voimakkaasti muun muassa ulkomaalaisvalvontaan. Samoin tilaajavastuulaki on tuonut työsuojelupiireille uudenlaisia tehtäviä.

Työsuojelupiirit tekevät tärkeää työtä harmaan talouden kitkemisessä. Harmaa talous tuo mukanaan rikollisuutta, ja se on myös suuri työturvallisuusongelma. Rakennusliiton laskelmien mukaan valtio menettää veroja ja sosiaaliturvamaksuja yksin rakennustyömaiden harmaan talouden takia vuosittain vähinään 250 miljoonaa euroa.

Viite: TAA 229/2009 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.01 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa työsuojelupiirien toiminnan turvaamiseksi ja harmaan talouden torjuntatyöhön.

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Tällä hetkellä tarvitaan kipeästi toimia, joilla ennaltaehkäistään terveys- ja sosiaalisten ongelmien syntyä. Silti emme hyväksy sitä, että terveyden edistämistä koskevien hankkeiden rahoittamisvastuuta siirrettäisiin 3,2 milj. eurolla rahoitettavaksi Raha-automaattiyhdistyksen avustusmomentilta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.50 otetaan lisäyksenä 3 200 000 euroa ja vastaavasti momentilta 33.90.50 vapautetaan vastaava summa käytettäväksi järjestötyön avustamiseen.

90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Emme hyväksy, että terveyden edistämistä koskevien hankkeiden rahoittamisvastuuta siirrettäisiin 3,2 milj. euroa rahoitettavaksi tältä momentilta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 33.90.50 perusteluissa todetaan, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisraha 3 200 000 euroa maksetaan momentilta 33.70.50 ja vastaava summa tällä momentilla käytetään järjestötyön avustamiseen, ja

että hyväksytään seuraava lausuma:

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Luontoon, ympäristöömme ja ympäristöterveyteemme kohdistuvat uhkatekijät kasvavat jatkuvasti. Muun muassa tästä johtuu ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävien kasvu. Vuoden 2009 talousarvio ei kuitenkaan mahdollista näiden tehtävien täyttämistä.

Talousarvioesityksessä on usean vuoden ajan vähennetty tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrärahoja. Nyt talousarviossa on kaikkiaan runsaat 10 000 000 euroa määrärahoja, jotka kohdistuvat myös aivan uusiin hankkeisiin. Määrärahan vähäisyyden vuoksi useat hankkeet ovat jääneet rahoituksetta ja ympäristöministeriö on joutunut jäämään useiden kotimaisten ja kansainvälisten hankkeiden ulkopuolelle. Alkuperäisistä ministeriön tutkimus- ja kehitysmäärärahoista on vähennetty 750 000 euroa. METSOn 500 000 euron ja ilmasto- ja energiastrategian 2 000 000 euron lisäys eivät vastaa kokonaistarvetta.Viite: TAA 933/2009 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa ympäristöministeriön toimintamenoihin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pidämme ehdotettua määrärahaa riittämättömänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.04 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Suomen Ympäristökeskukselle.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöjärjestöt tekevät merkittävää työtä ympäristötietouden lisäämiseksi ja myös käytännön ympäristötyötä erityisesti saariston ja sisävesien jätehuollossa.

Viite: TAA 935/2009 vp (Tiusanen) — Hiitolanjokeen nousevan Laatokan lohen tulevaisuus, TAA 936/2009 vp (Tiusanen) — kansalaisjärjestöille öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden parantamiseen Suomenlahdella ja TAA 937/2009 vp (Tiusanen) — kansalaisten tiedon ja muutokseen osallistumisvalmiuden lisäämiseen ilmastokysymyksessä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.65 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa ympäristöjärjestöjen tukemiseen.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Valmiuksia kemikaali- ja öljyvahinkojen varalta on parannettava.

Viite: TAA 938/2009 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.20 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa Suomenlahden öljyntorjuntakalustonhankintaan ja kehittämiseen.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Metsähallituksen hallinnassa on 34 kansallispuistoa, joissa käyntien määrän odotetaan nousevan. Kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita uhkaa kuluminen ja olemassa olevan kulkuverkoston rappeutuminen.

Suojelualueiden ylläpitäminen vaatii suurempaa panostusta kuin mitä valtion talousarvioesityksessä 2010 on esitetty. Kansallispuistot ovat alueellisesti merkittävä vetovoimatekijä, ja samalla niiden tarkoitus alkuperäisen luonnon suojelijana on huomioitava. Koko Suomen kansallispuistoverkosto vaatii aktiivista huolenpitoa.

Tämän momentin määrärahaa voidaan käyttää myös uusien kansallispuistohankkeiden edistämiseen (Sipoon kori, Selkämeri, Suur-Saimaa).

Viite: TAA 940/2009 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.52 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoitoon ja kehittämiseen.

61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Laki edellyttää haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakentamista. Arvioidaan, että tehostamistoimia jätevesien käsittelyyn tarvitaan noin 200 000—250 000 kiinteistössä. Muutostyöt tulevat kustantamaan kiinteistöä kohden noin 3 000—7 000 euroa. Ympäristökeskusten investointiavustusten enimmäismäärä on 2 000 euroa kiinteistöä kohden. Näille investointiavustuksille ei ole ensi vuoden talousarviossa osoitettu riittäviä määrärahoja.

Viite: TAA 394/2009 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.61 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen haja-asutusalueilla.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Metso-suojeluohjelman toteutusvaihe vaatii lisävaroja. Ohjelman tavoitteena on nykyistä paremmin turvata metsäisille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille tärkeitä ympäristöjä ja metsien rakennepiirteitä. Metso-kokeilujen tulokset ovat selvät, metsien monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu on pysyvä suojelu ja näiden alueiden hankkimiseen tarvitaan lisää varoja.

Viite: TAA 35/2009 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Itämeren ja Suomenlahden rehevöityminen vaatii ympäristötöiden voimakasta lisäämistä. Ympäristötyöt ovat myös paikallisesti työllistäviä. Saastuneiden maa-alueiden ohjelma etenee aivan liian hitaasti, ja haja-asutusten siirtoviemäritarve on kasvanut. Ilman määrärahan lisäämistä viemäriverkon rakentamisen tavoitteita ei saavuteta.

Viite: TAA 941/2009 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa siirtoviemäreiden rakentamiseen, saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen ja muihin ympäristötöihin.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Asuntojen ikä ja rakennustekniset puutteet, hissien puute, kosteus ja homehaitat ynnä muut ovat merkittävä ongelma. Väestön ikääntyminen asettaa asuinrakennusten tekniselle varustetasolle uusia vaatimuksia. Hissien puute estää usein vanhusten kotona asumisen ja voi johtaa kalliiseen ja epäinhimilliseen laitoshoitoon.

Määräraha on riittämätön myös pientalojen avustuksiin lämmitysjärjestelmän muutoksessa.

Viite: TAA 951/2009 vp (Uotila) ja TAA 942/2009 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa avustuksiin käytettäväksi peruskorjauksiin, hissien rakentamiseen ja pientalojen energiansäästöinvestointeihin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Puurakentamisen tutkimus- ja kehittämistoimintaan on perusteltua panostaa mm. ympäristösyistä. Erityisesti panostusta tarvitaan monikerroksisiin asuinrakennuksiin ja toimitiloihin, joissa puurakentamisen osuus on vähäistä. Tarvitaan useamman vuoden kattava ohjelma.

Samalla on syytä selvittää rakentamismääräysten tarkoituksenmukaisuus toisaalta puurakentamisen ja toisaalta terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.60 perusteluihin lisätään kohtaan "Avustukset":

Vuonna 2010 valtion asuntorahaston varoista saa myöntää avustuksia puurakentamisen tutkimus- ja kehittämistoimintaan enintään 5 000 000 euroa.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa on perusteltua korottaa.

Viite: TAA 36/2009 vp (Arhinmäki) ja TAA 943/2009 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.64 otetaan lisäyksenä 1 650 000 euroa rakennusperinnön hoitoon.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomen edellinen hallitus oli sitoutunut hallitusohjelmassaan ja vuonna 2004 hyväksymässään kehityspoliittisessa ohjelmassa mahdollistamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nousun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin bktl-tasolle. Vielä edellisen hallituksen ohjelmassa todettiin tavoitteena olleen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen tavoitetasolle vuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys huomioon ottaen. Määräaika siirrettiin vuoteen 2015. Muista Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo vuosia sitten saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen ja ovat sen jopa ylittäneet.

Hallitus esittää kehitysyhteistyöhön talousarvioesityksessään määrärahaa, joka arvioidaan olevan 0,55 prosenttia bruttokansantulosta.

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään siten, että YK:n suositukset voidaan saavuttaa mahdollisimman pian. Lisäystä esitetään nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Tämä talousarvioaloite on osa vaihtoehtobudjettiamme, johon liittyvässä lakialoitteessa esitetään myös kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeutta kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi.

Maailman kuudesta miljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. YK:n yleiskokous määritti yhteisten kehityspäämäärien keskeisimmäksi tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisen maailmasta. Pyrkimyksenä on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015 mennessä. Köyhien määrä on kasvanut tilastollisesti 400 miljoonalla, kun Maailmanpankki syyskuussa 2008 nosti köyhyysrajan 1,25 dollariin päivässä.

Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten ja naisten — tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 712/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on vuoden 2000 jälkeen saanut useita ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita sillä perusteella, ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen edellyttämän kohtuullisen ajan kuluessa. Sekä rikosasioissa että päätettäessä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista edellytetään oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, johon kuuluu muun muassa käsittelyn joutuisuus. Suomen tuomioistuimissa on tällä hetkellä hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä kansalaisten oikeusturvan toteutumiseen, sillä oikeuslaitos joutuu painimaan yhä monimutkaisempien ja pidempään kestävien juttujen kanssa.

Käräjäoikeuksissa etenkin riidattomat velkomusasiat työllistävät aiempaa enemmän. Perintätoimistolle tulevat yli 200 euron oikeudenkäyntikulut kannustavat perintätoimistoja viemään hyvin pienetkin perittävät summat käräjäoikeuteen, ja perittävät oikeudenkäyntikulut ovat käytännössä johtaneet käräjäoikeuksien ruuhkautumiseen. Käräjäoikeuksiin saapuneiden rikos- ja siviiliasioiden määrä kasvoi viime vuonna yhteensä lähes 13 prosenttia. Jotta kansalaisten luottamus oikeuslaitosta kohtaan säilyisi, on tärkeää varata riittävästi varoja sen toimintaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 819/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa tuomioistuinten toiminnan tehostamiseen.

10. Verotus ja tullitoimi

02. (28.10.02 ja 70) Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarviossa on asetettu tullilaitokselle kehittämisen tavoitteeksi mitoittaa henkilöstöresurssinsa oikein palvelujen kysynnän ja valvonnallisen tarpeen mukaisesti. Tullivirkamiesliiton vetoomuksessa kuitenkin sanotaan, että esitetty 161,9 miljoonan euron määräraha on täysin riittämätön. Näin henkilöstöresurssien oikeasta mitoittamisesta tulee mahdotonta. Palkkakustannusten vajeeksi vuodelle 2010 on laskettu noin 4—5 miljoonaa euroa.

Tullin tehokas toiminta hyödyttää suomalaisia yrityksiä, ja se on yksi syy, miksi tullilaitokselle annettavaa määrärahaa tulisi lisätä nykyisestä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueen teollisuusyritykset ovat merkittäviä Venäjän-viejiä, ja ne tarvitsevat erityisesti nopeita ja sujuvia vienti- ja TIR-passituspalveluja.

Tämän lisäksi tulee huomioida, että rahoituskriisistä selviämiseksi Tullihallituksen toiminta- ja resurssikartoitustyöryhmä on esittänyt tullitoiminnan lopettamista vuosien 2010—2011 aikana mm. Lahdessa. Samalla kuitenkin mainitaan, että Lahden tullin rikostorjunta on keskittynyt vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ja saavuttanut erinomaisia tuloksia yhteistyössä poliisin kanssa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 28.10.02 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa tullipalveluiden turvaamiseksi.

90. (28.90, 29.10, osa, 29.80, osa ja 33.60, osa) Kuntien tukeminen

30. (28.90.30, 28.90.32, 29.10.30, osa, 29.80.30, osa, 29.80.33, osa ja 33.60.30) Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Lapsiperheille suunnattua ennalta ehkäisevää kotipalvelua vähennettiin kunnissa voimakkaasti viime vuosikymmenellä. Määrä on laskenut kolmasosaan reilun kymmenen vuoden aikana ja on tästä edelleen hieman laskenut, vaikka laskuvauhti onkin pysähtynyt.

Lapsiperheiden kotipalvelussa kodinhoitaja tukee ja ohjaa vanhempia ja perhettä kotona arjen toiminnoissa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa ja laskujen hoitamisessa. Monissa perheissä ei ole enää isovanhempia tai muita sukulaisia auttamassa tilanteissa, joissa kotiapua tarvitaan. Perheillä ei ole myöskään sitä samaa tukiverkostoa, joka sillä on aiemmin ollut sukulaisten keskellä. Siksi kotipalvelu toimii ennalta ehkäisevänä järjestelmänä perheille, joilla ei vielä ole suuria ongelmia.

Lastensuojelun puolella ongelmat koko ajan lisääntyvät ja vaikeutuvat, ja lastensuojeluasiantuntijoiden mukaan lapsiperheiden hätään usein puututaan vasta sitten, kun ongelmat ovat jo vaikeutuneet ja monimutkaistuneet. Vuosien ajan lastensuojelun työntekijät ovat viestittäneet tarpeesta aloittaa ennalta ehkäiseviä toimia lapsiperheille, jotta lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ei tarvitsisi turvautua. Näin estettäisiin monien inhimillisten tragedioiden synty.

Samaa ehdotetaan myös Kansallisessa sosiaalialan kehittämisprojektissa, jossa ehdotetaan sosiaalipalveluiden valikkoon lisättäväksi lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä, varhaisen puuttumisen ja tuen mahdollistava kotipalvelu. Nykyisen talousarvioesityksen puitteissa tämä ei toteudu, vaan tarvitaan lisärahoitusta, jolla ennalta ehkäisevä kotipalvelu voidaan järjestää sitä tarvitseville.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 713/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa lapsiperheiden ennalta ehkäisevään kotipalveluun.

Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Suomen vanhustenhuollossa sinnitellään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan tutkijoiden arvion mukaan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa 98 prosentille vanhuksista, kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Työterveyslaitoksen kesällä julkistetun tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät toissa vuonna selvään nousuun ja nousu jatkuu edelleen. Nousu on ollut erityisen jyrkkä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kohdalla. Tämän vuosikymmenen alkupuolen aikana on menetetty sairauspoissaoloina jo 24 000 työvuotta sairastamisiin. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 890/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa vanhustenhuollon palvelujen parantamiseen.

Hallituksen budjettiesitys jättää väistämättä kuntapalvelut kurjistumaan. Hyvinvointipalveluiden laiminlyönti nyt tuottaa surullisen laskun tulevaisuudessa, mitataanpa sitä inhimillisellä kärsimyksellä tai rahalla. Perusterveydenhuolto kärsi resurssipulasta jo ennen finanssikriisiä. Hallituksen valitsema linja on erityisen käsittämätön, kun tiedossa on esimerkiksi sikainfluenssan aiheuttamat kustannukset, jotka lankeavat valtaosin kuntien hoidettaviksi.

Taloudellisen taantuman aiheuttamat kipeimmät ja kohtalokkaimmat seuraukset kohdistuvat kuntien järjestämiin palveluihin. Kuntien menojen hallitsematon kasvu johtuu pitkälti siitä, että peruspalvelujen muodostama pohja vuotaa. Jos perusterveydenhuolto ei toimi, paine kasaantuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuollon puutteet tulevat esiin lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina, mielenterveyspalveluiden puute näkyy erikoissairaanhoidon psykiatristen osastojen ruuhkautumisena, ja päihdehoidon puute vie potilaita sairaaloihin.

Kansalaisten suuri enemmistö on vakavasti huolissaan julkisen terveydenhuollon ongelmista. Perusterveydenhuolto on maassamme lähes kriisitilassa. Pääsy terveyskeskuslääkäreille on entisestään vaikeutunut ja terveyskeskusten vetovoima vähentynyt. Kuitenkin Vanhasen hallituksen budjettiesitys osoittaa, että hallituspuolueilla ei ole edelleenkään aikeita lunastaa lupauksiaan terveydenhuollon tason kohentamisesta. Perusterveydenhoidon kuntoon saattaminen ei onnistu ilman merkittävää lisäpanostusta terveyskeskusten toimintaan. Kansalaisen oikeudet saada terveydenhuollon palveluja tulee turvata riittävillä resursseilla. Terveyspalvelujen parantamista ei tule nähdä jakopolitiikkana, vaan investointina kansalaisten terveyteen ja työkykyyn ja siten myös panostuksena talouskasvuun.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 820/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 100 000 000 euroa terveyskeskusten toiminnan tason parantamiseen.

Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja se on usein myös ikääntyneiden tai vaikeavammaisten oma tahto.

Suomessa on arviolta 60 000 omaishoitajaa, jotka ovat lain kriteerien mukaan oikeutettuja saamaan omaishoidon tukea. Kuitenkin heistä vain puolet sitä saa. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siitä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat kesken vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole lainsäädännössä määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Kuntien kiristyneestä taloustilanteesta johtuen monessa kunnassa omaishoitajien sopimuksia on sanottu irti tai kielletty tekemästä uusia sopimuksia. Samoin omaishoidon kriteerejä on kunnissa entisestään kiristetty. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee kuitenkin päinvastoin määrätietoisesti kasvattaa, ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 780/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa omaishoidon ja tukipalvelujen laajentamiseen.

Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä ja kuntatalouden ongelmat ovat kasvussa. Erityisesti väestöään menettävät maaseutukunnat ajautuvat hallituksen politiikan takia yhä vakavampaan talousahdinkoon, kun verotulot vähenevät ja asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuudet supistuvat. Hallituksen politiikka ajaa kansalaiset asuinpaikan perusteella niin eriarvoiseen asemaan, että kansalaisten perustuslaillinen tasavertaisuus on vakavasti uhattuna.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valtiovarainministeriön vuoden 2010 talousarviossa on rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien avustukseen varattu 200 000 euroa. Määrärahaa on tarpeen korottaa 100 000 eurolla, jotta voidaan parantaa muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja omien hautausmaiden ylläpitoa sekä tukea lapsi- ja nuorisotyötä ja musiikkitoimintaa laaja-alaisemmin. Jo vuonna 2005 opetusministeriön työryhmän selvityksessä ehdotettiin uskonnollisille yhdyskunnille 300 000 euron avustusta, mikä olisi merkinnyt noin 4:ää euroa jäsentä kohden. Valtiontaloutta ajatellen ehdotettu 100 000 euron lisäys avustukseen on mitätön, mutta se toteuttaisi jossain määrin uskonnonvapauslain tärkeitä periaatteita, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, joita valtion tulee osoittaa suhteessa erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 29.01.51 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille.

10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus

30. (29.10.30, osa) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Opetusministeriö jakoi viime keväänä kunnille 16 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen. Ryhmäkoot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai kasvaneet entisestään. Tämän syksyn suurimmat ryhmät ovat useissa suurissa Etelä-Suomen kaupungeissa yli 30 oppilaan kokoisia sekä ala- että yläluokilla. Lukumääräisesti eniten on kuntia, joissa alaluokkien suurimmissa ryhmissä on 25—30 oppilasta ja yläluokkien suurimmissa 20—25 oppilasta. Ryhmäkokojen pienentäminen on välttämätöntä, sillä opetussuunnitelman perusteet lähtevät siitä, että lapsi saa yksilöllistä tarpeittensa mukaista opetusta ja voi edetä oman kehittymisensä mukaan. Lisäksi ryhmäkokojen pienentäminen on tarpeen erityistä tukea tarvitsevien integroimisen ja maahanmuuttajalasten lisääntymisen vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 715/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 9 000 000 euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen.

Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaitten osuus jatkaa yhä kasvuaan. Syksyllä 2007 peruskoululaisista 46 100 oppilasta eli 8 prosenttia oli siirretty erityisopetukseen. Määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Edellisvuodesta erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä kasvoi noin 1 400 oppilaalla, vaikka peruskoululaisten määrä väheni. Lukuvuonna 2007—2008 peruskoulun oppilaista osa-aikaisen erityisopetuksen piirissä oli 78 388 poikaa ja 50 253 tyttöä. Kasvu johtuu paljolti lisääntyneestä herkkyydestä havaita oppilaiden erityisiä tarpeita, mutta myös erilaiset oppimisen haasteet ja luokkatilanteiden moninaisuus ovat lisääntyneet. Tämän vuoksi peruskouluihin tarvitaan lisää resursseja, joilla voidaan tukea lapsia heidän erityistarpeissaan ja siten tasoittaa oppilaiden opiskelupolkua jatko-opintoihin.

Esi- ja perusopetuksen lähtökohtana on taata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet kaikille lapsille ja nuorille. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007—2012 tavoitteeksi on asetettu perusopetuksen laadun kehittäminen ja siihen liittyvien ryhmäkokojen pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. On tärkeää, että kunta järjestää erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille riittävät tukitoimet. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja varhaista puuttumista, jotta voidaan tukea lapsen kasvua ja oppimista. Varhaisen tuen menettelytapojen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen tulee varata riittävä rahoitus, jotta hallituksen esittämän uuden perusopetuslain (HE 109/2009 vp) mukaiset tavoitteet voivat toteutua.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 782/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa erityisopetuksen lisääntyneisiin tarpeisiin.

Opintojen ja urasuunnittelun ohjaus on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä, lyhentää koulutusaikoja, nostaa koulutustasoa ja lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Laaja valinnaisuus, nopea koulutusohjelmien uudistuminen ja opintojen kansainvälistyminen tuovat lisää haasteita opinto-ohjaukselle. Noin viisi prosenttia peruskoulun keväällä päättäneistä nuorista ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan epärealistiset hakutoiveet ja toisaalta jo peruskouluaikana alkanut syrjäytymiskehitys.

Opinto-ohjaus on pakollinen oppiaine peruskoulussa, lukiossa, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin esimerkiksi lukiolaisista vain joka kolmannella oli viime vuonna pakollisia opinto-ohjauksen kursseja. Opintojen ohjauksen resurssit tulee mitoittaa suositusten mukaan siten, että yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti on enintään 250 oppilasta kaikilla kouluasteilla. Siten oppilaat ehtivät saada tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta, jonka tarve on merkittävästi lisääntynyt. Opinto-ohjaukseen panostaminen säästää tulevaisuuden kustannuksia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 783/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa perus- ja toisen asteen opetuksen opintojen ohjaukseen.

80. (29.80, osa) Taide ja kulttuuri

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen talousarvioesitykseen ei sisälly lainkaan erillistä avustusmäärärahaa kristillisille lehdille. Kulttuurilehtien tukeen on osoitettu käyttösuunnitelmassa 800 000 euroa. Maassamme ilmestyy lukuisa määrä kristillisiä lehtiä, joiden talous on yhtä kireällä kuin muidenkin ei-kaupallisten lehtien. On perusteltua, että valtio tukee myös kristillisiä lehtiä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 234/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.80.50 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa kristillisten lehtien tukemiseen.

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun kehitysnäkymät ovat heikentyneet jatkuvasti. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ei ole tarpeeseen nähden riittävä. Erityisesti energiahankkeet ja luonnonvarojen käytön edistäminen edellyttävät panostuksia. Määrärahaa on syytä kasvattaa, jotta maaseudun kehityksen suuntaa voidaan kääntää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 236/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.10.50 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa valtionapuun maaseudun kehittämiseen.

Maaseudun elinkeinoneuvonnan tarpeet kasvavat, kun EU:n maatalouspolitiikka monimutkaistuu ja vaikeutuu. Myös eräiden tuotantosuuntien, mm. maidontuotannon, vaikeudet aiheuttavat uusia ongelmia. Maaseutuyritysten kilpailukyky ja kehittäminen, ympäristökysymykset ja vuorovaikutus maaseudun ja taajamien välillä ovat tärkeitä. Niihin tarvitaan tukea ja vahvaa panostusta. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikka ei sisällä maaseudun osalta riittäviä kehityspanoksia. Tämä näkyy myös siinä, että maaseutuelinkeinojen neuvontaan tarkoitettu määräraha ei ole riittävän suuri.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 235/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.10.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa valtionapuun maaseudun elinkeinoneuvontaan.

50. Vesitalous

20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun vesihuollon kehittäminen on tarpeen, koska monilla alueilla on ongelmia puhtaan veden saannissa. Samalla kun runkovesijohtoja rakennetaan, voidaan toteuttaa myös välttämättömiä jätevesihuoltohankkeita. Kiireellisiä tarpeita on runsaasti, mutta määräraha niiden toteuttamiseen riittämätön. Jätevesiä koskevan direktiivin määräaika on umpeutumassa vuoden 2013 loppuun mennessä, tästä syystä panostukset haja-asutusalueiden vesihuoltoon alkavat olla kiireellisiä.

Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen tukee merkittävällä tavalla myös ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Esimerkiksi Itämeren kuormituksen vähenemiseksi on tärkeää, että haja-asutusalueiden vesi- ja viemärihuolto saadaan kuntoon.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 788/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.50.20 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa haja-asutusalueiden vesihuoltoon.

10. Liikenneverkko

20. (31.10.21, 22 ja 23) Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus pitää suunnitelmallisesti liikennöitävässä kunnossa pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteiset radat.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 419/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

Maanteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on hallituksen talousarvioehdotuksessa varattu määräraha, joka on pienempi kuin mitä se oli kuluvana vuonna puuhuollon ja muiden kertaluonteisten toimenpiteiden sekä lisätalousarvion elvytystoimien johdosta. Perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään alempi kuin mitä esimerkiksi väylävirastot ovat perustellusti esittäneet tarvittavan. Alemmanasteisen tiestön hoito ja kunnossapito kärsivät. Kustannustason nousu aiheuttaa lisäongelmia. Alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että elinkeinoelämää. Liikenneturvallisuus vaarantuu yhä enemmän heikon tiestön takia. Perustienpidon määrärahaa tulee lisätä 10 000 000 euroa. Tällä lisäyksellä tiestön kohtuullista kunnossapitoa voidaan turvata, mutta tarpeelliseen perusparantamiseen se ei riitä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 716/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa perustienpitoon.

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Metsäauto- ja muut paikallistiet ovat metsätalouden verisuonisto. Ne palvelevat myös matkailun ja maatalouselinkeinon tarpeita. Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella 34 miljoonan euron määrärahalla, mutta lamavuosina avustukset alenivat niin, että vuonna 2000 valtion osuus oli 8,4 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksessä vuodelle 2010 määrärahaksi esitetään 23 miljoonaa euroa. Puuhuollon turvaamiseksi ja maatalouden muiden kuljetusten varmistamiseksi tulee yksityisten teiden valtionapua lisätä vielä neljällä miljoonalla eurolla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 717/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.50 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa yksityisten teiden valtionavun lisäämiseen.

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

41. Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Suomen Yrityskummit ry:n tarkoituksena on tarjota yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle keskustelukumppani ideoiden kehittelyssä. Yrityskummi tarkastelee asioita ulkopuolelta ja pystyy tällä tavalla tarjoamaan yrittäjälle ratkaisuja ja oivalluksia, jotka auttavat yritystä eteenpäin. Suomen Yrityskummit ry:n verkostossa on yli 700 yrityskummia. Yrityskummit ovat entisiä ja nykyisiä yrittäjiä, yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita, jotka käyttävät aikaansa ja osaamistaan yritysten ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämiseen.

Yrityskummitoiminta on yrittäjille maksutonta. Toiminnan tukijoilta eli kunnilta, järjestöiltä, seudullisilta elinkeinoyhtiöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä yrityskummi saa rahat matkakuluihinsa, mikä on yrityskummin ainoa työstään saama korvaus. Yrityskummien toiminnan motiivi on nähdä toisen yrittäjän onnistuminen. Kokemukset yrityskummien käytöstä ovat olleet positiivisia, ja erityisesti nykyisessä taloustilanteessa tarve tämäntyyppisille mentoreille kasvaa jatkuvasti. Jotta Suomen Yrityskummit ry voisi jatkossakin toimia ja laajentaa toimintaansa, valtion tulisi tukea yhdistystä 300 000 eurolla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 196/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.20.41 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa Suomen Yrityskummit ry:n toiminnan tukemiseen.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi, jonka laajempi käyttö kannattaa vakinaistaa. Ensi vuonna on tulossa pysyväksi käytännöksi starttirahan myöntäminen työttömien lisäksi myös opiskelusta, kotityöstä tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyville. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut tänäkin vuonna alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei sen loppuminen ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntämisen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 719/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa starttirahaan.

Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Työllistämismäärärahojen painopiste siirretään avoimille työmarkkinoille yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. On kuitenkin lyhytnäköistä samaan aikaan ajaa alas toimiva kolmannen sektorin työllistämistoiminta.

Monet yhteisöt järjestävät kolmannen sektorin työtä vaikeasti työllistettäville erittäin ansiokkaasti. Hallituksen suunnan muutos merkitsee näiden yhteisöjen toiminnalle suuria vaikeuksia. Kansalaisjärjestöt ja sosiaaliset yritykset tekevät arvokasta työtä auttamalla vaikeimmin työllistyviä. Valtiolle koituvat tukikustannukset ovat olleet pienet verrattuna siihen, että nämä henkilöt olisivat jääneet pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen ja kuntien sosiaalitoimistojen asiakkaiksi.

Vaikeasti työllistettävien työllistämistoiminta eri yhteisöissä ei ole "tempputyöllistämistä". Päinvastoin se on arvokasta toimintaa yksilöiden ja koko yhteiskunnan kannalta, ja sen ajaminen ahtaalle tulee sekä aineellisesti että henkisesti erittäin kalliiksi niin näille työttömille kuin koko yhteiskunnalle. Hallituksen tulee kantaa vastuunsa, ja tähän tarkoitukseen tulee osoittaa varat edelleen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 891/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa vaikeasti työllistettävien erityistoimiin.

Uusimman työllisyyskatsauksen mukaan elokuussa oli työttömänä 203 000 ihmistä, mikä oli 52 000 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 15,4 prosenttia, Kainuussa 13,6 prosenttia ja Lapissa 13,6 prosenttia.

Työttömyyden alueelliset erot ovat edelleen erittäin suuria, vaikka taloudellisen taantuman aikana erot yleensä tasoittuvat. Nämä eroavuudet tulee ottaa huomioon työvoimamäärärahojen kohdentamisessa. Kun alueelliset erot työttömyydessä kärjistyvät, muuttoliike korkean työttömyyden alueilta voimistuu ja heikentää edelleen alueiden kehittymismahdollisuuksia. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan nyt aktiivista korkean työttömyyden alueiden työvoimapolitiikkaa. Erityisen huolestuttavaa on kehitys metsäteollisuuden alasajosta kärsivillä alueilla.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 422/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 25 000 000 euroa korkean työttömyyden alueiden erityistukeen.

60. Energiapolitiikka

20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Monet kansalaiset joutuvat pohtimaan kotiensa lämmitys- ja muita energiaratkaisujen muutoksia. Tehtävä on vaikea ja monimutkainen. Kansantaloudellisesti on perusteltua, että ratkaisut olisivat teknistaloudellisesti mahdollisimman järkeviä. Kotitalousvähennys kotien energiaratkaisuihin ei johda parhaisiin ratkaisuihin ilman asiantuntija-apua. Siksi tarvitaan lisää energianeuvontaa.

Energianeuvontaverkoston tehtävänä olisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä neuvonta. Verkoston antama neuvonta palvelisi kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa jalkauttaen sen tavoitteet koko yhteiskuntaan.

Ilmastokysymyksen lukuisten haasteiden ratkaisuun tarvitaan puolueetonta asiantuntijatietoa. Vaihtoehtoja ilmastopäästöjen vähentämiseksi on suuri määrä. Näistä tulisi löytää jokaiselle sopivin toteutustapa niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Pelkästään kaupallisin ja toimialajärjestöjen voimin tai sähköisen tiedonvälityksen, kuten nettisivujen tai tv-kampanjoiden, keinoin tämä ei ole mahdollista. Energianeuvontaverkosto vaatisi 10—12 uuden alueellisen tai paikallisen neuvontapisteen perustamista. Nykyiset kahdeksan kunnallista ja maakunnallista energiatoimistoa yhdistettäisiin samaan konseptiin pitkäaikaisella toimeksiannolla. Valtio vastaisi toimistojen toiminnan kustannuksista.

Neuvontapisteet toimisivat tiiviissä yhteistyössä kuntien ja yritysten sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Näin taattaisiin tiedonsaanti myös kuntalaisille. Toiminta voi tukeutua kuntien ohella esimerkiksi teknologiakeskuksiin, oppilaitoksiin tai keskeisiin sidosryhmiin, kuten TE-keskuksiin ja maakuntiin. Verkosto keskittyisi neuvontaan, eikä sillä olisi valvontatehtäviä. Tämä aloite on osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 424/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.20 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa energianeuvontaverkoston rahoittamiseen.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Hoitomuodon tavoitteena on tarjota mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Perhehoitoon sijoitetaan yleensä nuorimmat sijoitusta tarvitsevat, ja monet lapset kasvavat sijaisperheissään vauvasta aikuisiksi asti.

Perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen perusteella kodissaan alle yksivuotiaalle lapselle perhehoitoa antavalle henkilölle tulee antaa oikeus vanhempainpäivärahaan ja alle 3-vuotiasta sijoitettua lasta hoitavalle perhehoitajalle tulee antaa oikeus kotihoidon tukeen. Aloitteen tavoitteena on lisätä sijaisvanhempana toimimisen kannustavuutta ja vähentää lasten hoitamista laitoksissa. Aloitteen toteuttaminen vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia laitoshuollon vähentyessä.

Sijaisperheistä on pulaa, ja samaan aikaan yhä pienempien lasten tarve pitkäaikaiseen perheenomaiseen hoitoon on kasvanut. Noin kolmannes perhehoitajista jää eläkkeelle seuraavien viiden vuoden aikana. Sijaisperheitä tarvitaan pikaisesti lisää, ja niiden saaminen on mahdollista vain parantamalla vaativaa hoitotyötä tekevien sijaisvanhempien asemaa, arvostusta ja palkkaa.

Lapsella tulee olla oikeus samanlaisiin tukimuotoihin riippumatta siitä, miten hänen biologiset vanhempansa ovat omasta kasvatustehtävästään suoriutuneet. Oikeuksien hoitovapaaseen ja sen perusteella maksettavaan kotihoidon tukeen tulee määräytyä sille henkilölle, joka tosiasiallisesti hoitaa lasta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 824/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.10.52 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 2 000 000 euroa perhehoitajien etuuksien parantamiseen.

20. Työttömyysturva

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus myös työnhakijalla, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöiden sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Edelleen oikeus on myös työnhakijalla, joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, sekä työnhakijalla, jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyys-päivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Päivärahan määrittely uudelleen tuottaa paljon hallinnollista työtä ja usein myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Työttömän soviteltuun päivärahaan tulee määritellä 200 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahan laskennassa huomioon. Tämän toimenpiteen kustannukset ovat työttömyysturvajärjestelmässä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton laskelmien mukaan 20 miljoonaa euroa. Nettokustannukset julkiselle vallalle ovat kuitenkin vain 10 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 825/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.20.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa työttömän sovitellun päivärahan suojaosuuteen.

50. Veteraanien tukeminen

51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Ruotsissa asuu nykyisin runsaat 250 suomalaista sotainvalidia. Heistä vähintään 20 prosentin haitta-asteen suuruinen sotavamma on noin 120:llä. Toisin kuin Suomessa asuvat kohtaloveljensä he eivät saa tarvitsemiaan koti- ja tukipalveluja valtion korvaamina lukuun ottamatta ateriapalvelua. Sotilasvammalaki ei sinänsä tee eroa sen suhteen, asuuko sotainvalidi Suomessa, Ruotsissa vai jossain muualla. Kuitenkin asetuksesta sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta puuttuvat Ruotsissa asuvien sotainvalidien koti- ja tukipalvelujen korvaamista koskevat säännökset. Ruotsissa asuvat sotainvalidit tulisi saattaa tasa-arvoiseen asemaan, sillä useimmat heistä joutuivat lähtemään Suomesta, kun isänmaa ei kyennyt tarjoamaan työtä ja toimeentuloa heille ja heidän perheilleen. Avopalvelujen korvaaminen olisi helposti toteutettavissa siten, että Valtiokonttori korvaisi suoraan sotainvalideille heidän palveluista maksamansa kulut tositteiden perusteella.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 198/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.50.51 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa Ruotsissa asuvien vähintään 20 prosentin sotainvalidien avopalvelujen järjestämiseen.

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi kunnioittaa sotaveteraanejaan. Yksi esimerkki tästä on pysyväksi perinteeksi muodostunut veteraaniviikko. Kunnioitus on tärkeä asia heille, jotka ovat joutuneet tämän maan puolesta taistelemaan. Pelkkä kunnioitus ei kuitenkaan riitä, ja siksi budjettiin on varattu valtionapua rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan.

Täysin väärään suuntaan ollaan kuitenkin menossa, kun vähennetään sotaveteraanien kuntoutustoimintaan varattuja määrärahoja neljällä miljoonalla eurolla. Jo nyt kesken loppuvien määrärahojen voi olettaa loppuvan tällä keinolla aivan yhtä aikaisin kuin aikaisempinakin vuosina, ellei jopa vieläkin aikaisemmin. Tämä ei ole oikein veteraanejamme kohtaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 427/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.50.56 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon resurssit ovat edelleen riittämättömät. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Tämänkin jälkeen tarve on pysynyt samalla korkealla tasolla. Samassa ajassa myös syvenevistä ongelmista kertova pakkokeinojen käyttö jopa nelinkertaistui. Masennuksen lisääntyminen nuorten keskuudessa on myös merkittävää, sillä jo joka viides nuori kärsii masennuksen oireista. Vuodesta 2001 voimassa ollutta hoitotakuuta ei pystytä täyttämään, vaan hoitojonot ovat edelleen ongelma koko maassa.

Eduskunta kirjasi vuosille 2000—2007 erillisen vuosittaisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Vuoden 2010 budjetista on jälleen jätetty pois tämä määräraha, jonka tarpeellisuus on kiistaton. Lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta säästäminen on kohtalokasta, sen seurauksena entistä useampi alaikäinen jää vaille tarvitsemaansa apua ja ongelmat kumuloituvat.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 714/2009 vp viitaten ehdotan,

että lukuun 33.60 lisätään uusi momentti ja

että momentille osoitetaan 4 000 000 euroa lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon.

90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Alkoholinkulutuksen kasvu on lisännyt entisestään päihdehoidon tarvetta. Suomalaiset juovat keskimäärin yli kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa, alkoholin suurkuluttajia on arvion mukaan jopa 600 000. Alkoholi on myös yleisin työikäisten suomalaisten kuolinsyy. Työssäkäyvistä miehistä yli puolet juo terveytensä kannalta liikaa. 25—34-vuotiaista miehistä liikaa juo peräti 64 prosenttia, samanikäisistä naisistakin melkein kolmannes.

Yhteiskunnan kannattaa panostaa päihteiden käytön vähentämiseen, koska tähän tarkoitukseen käytetyt varat tulevat moninkertaisesti takaisin. Monet kristilliset järjestöt tekevät alalla tuloksellista lääkkeetöntä päihdetyötä, jolle on kasvava tarve, mutta järjestöjen resurssit eivät riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Kiristyneessä taloustilanteessa kunnat säästävät päihdehoidon paikkojen ostamisesta. Tämä uhkaa lakkauttaa toimivia päihdehoitolaitoksia ja samalla vähentää avun piiriin pääsevien päihdeongelmaisten määrää. Päihdetyötä tekevien järjestöjen tukemiseen tulee varata tarvetta paremmin vastaava määrä taloudellisia resursseja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 792/2009 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.90.50 otetaan lisäyksenä 800 000 euroa kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen tukemiseen.

10. Muut verot

Kristillisdemokraatit ovat valmiita eräiden pääomaliikkeiden tuntuvamman verottamisen avulla rahoittamaan peruspalvelujen ja heikompiosaisten eduksi tulevia parannuksia. Ryhmä ehdottaa edelleen pörssissä noteerattujen osakkeiden myyntiin kohdistettavan 0,1 prosentin suuruisen veron käyttöönottoa (LA 104/2008 vp).

Esitämme myös, että luovutusvoitto omaisuudesta, joka perustuu lyhytaikaiseen, alle kuuden kuukauden omistukseen, joutuisi kireämmän verotuksen kohteeksi ja voitto, joka perustuu yli kahdenkymmenen vuoden omistukseen, vastaavasti lievemmän verotuksen kohteeksi (LA 79/2009 vp).

Verotuksella voidaan tukea kansalaisten terveellisiä elämäntapavalintoja. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan laskun yhteydessä on oikea aika ohjata suomalaisia veroratkaisuin suosimaan ruokavaliossaan pehmeitä, tyydyttyneitä rasvoja. Verotus tulee toteuttaa siten, että kovia rasvoja sisältävien elintarvikkeiden hinta säilyy suunnilleen nykytasoslla terveellisemmän ruoan hinnan laskiessa. Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä on kannattanut kovien rasvojen valmisteveroa. Tanska on ottamassa ensi vuoden alusta käyttöön tyydyttyneitä rasvoja sisältävien ruokien veron. Tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden valmisteveron käyttöönottoa tulee alkaa valmistella (TPA 61/2009 vp).

Muovijätteen määrää ja muovipakkausten aiheuttamaa ympäristökuormitusta tulee vähentää verottamalla muovipusseja ja muita muovia sisältäviä pakkauksia lukuun ottamatta biohajoavia pakkauksia ja kierrätettäviä pulloja. Muovipakkausvero ohjaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisiä valintoja, jotka vähentävät jätteen määrää ja kannustavat valmistajia kehittämään biohajoavia ja kierrätettäviä pakkauksia (TPA 59/2009).

Hallitus on päättänyt antaa keväällä 2010 hallituksen esityksen makeisveron käyttöönotosta ja virvoitusjuomaveron korottamisesta 1.7.2010 alkaen. Tuotoksi hallitus arvioi vuositasolla 100 miljoonaa euroa. Terveyspoliittisista ja valtiontaloudellisista syistä olisi oikein, jos sekä makeisveron käyttöönotto että virvoitusjuomaveron korotus toteutetaan jo 1.1.2010 alkaen. Tämän arvioidaan tuottavan 55 miljoonaa euroa yli sen, mitä hallituksen suunnitelma tuottaisi (TAA 232/2009 vp).

Tupakan hinnan on todettu vaikuttavan erittäin merkittävästi tupakkatuotteiden kulutukseen. Hinnalla on kolme kertaa suurempi vaikutus kulutuksen määrään nuorten kuin vanhempien tupakoitsijoiden kohdalla. Vaikka suomalaisten nuorten tupakointi on vähentynyt, edelleen lähes joka kolmas 18-vuotiaista käyttää päivittäin tupakkatuotteita. Myönteisen kehityksen jatkamiseksi on savukkeiden verotusta perusteltua korottaa niin, että vero tulee olemaan 20 euroa 1 000:ta kappaletta kohti.

Lapsen huoltajan ansiotulovähennys suosii pienituloisia lapsiperheiden tulonsaajia kohdistamalla heille erityisen ylimääräisen ansiotulovähennyksen. Puolisoista vain jompikumpi voisi saada vähennyksen verotuksessaan. Myös yksinhuoltaja saisi saman edun. Aloitteen kustannusvaikutukset vuoden 2010 tasolla ovat noin 170 miljoonaa euroa (LA 95/2008 vp).

Tuloverolakiin sisältyvä kotitalousvähennys ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti. Lainsäätäjän tahto ei voi olla se, että lähes identtisissä tapauksissa toiset verovelvolliset saavat kotitalousvähennyksen ja toiset jäävät sitä ilman. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon asunnon putkiremontti, jonka työkustannuksista omakotitalon omistaja on oikeutettu vähennykseen, mutta asunto-osakkaalla ei ole tätä oikeutta. Asiallisia eroja omakotitalon ja asunto-osakeyhtiön putkiremontin välillä ei ole. Epäoikeudenmukaisuus tulisi korjata niin, että asunto-osakkaan suoritukset asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen samoin edellytyksin kuin omakotitalon omistajalla on oikeus vastaavaan vähennykseen (LA 77/2009 vp).

Nykyisessä talouskriisissä on tärkeää, että tunnustetaan yritysten arvo paitsi yrityksen omistajille ja sen työntekijöille myös julkiselle sektorille. Koska julkinen sektori saa käyttövaransa yksityiseltä puolelta, yrityksiä pitää tukea erityisesti talouskriisien aikana. Yksi tällainen mahdollisuus on muuttaa lakia niin, että kun ennen vahvistetun tappion saattoi vähentää ainoastaan seuraavien vuosien tuloista, sen voisi nyt vähentää myös edeltävien vuosien tuloista. Sama ajatus on laissa elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappiosta. Näillä kahdella lainmuutoksella helpotettaisiin yritysten ja maatalouden alalla toimivien tahojen mahdollisuutta säilyä talousvaikeuksien yli. Sen lisäksi, että kyseisten lakien muuttaminen on yksi hyvä keino helpottaa yritysten ja maataloustoimijoiden selviämistä talouskriisin yli, se on myös valtiolle suhteellisen edullinen ratkaisu. Verrattuna niihin kuluihin, kun yritys ajautuu konkurssiin, tappioiden vähentämisen yksityiskohtien muuttamisesta aiheutuvat kulut ovat huomattavasti alhaisempia (LA 8/2009 vp).

Metsäteollisuuden on voitava parantaa kustannuskilpailukykyään nopeasti. Nopeasti vaikuttavia toimia, joilla päästään lähemmäksi kilpailijamaiden kustannustasoa, ovat teollisuuden sähköveron poisto ja luopuminen ilmoitetuista energiaverojen korotuksista. Kansalliset energiapoliittiset päätökset heikentävät metsäteollisuuden kilpailukykyä. Nykyinen metsäteollisuuden maksama 65 miljoonan euron sähkövero vastaa kustannuksiltaan yli 1 300 työntekijän vuosiansioita sivukuluineen. Jos esitetyt energiaverojen korotukset toteutetaan, ne muodostaisivat metsäteollisuudessa yhtä suuren kustannuslisän kuin esimerkiksi 6 500 työpaikan työnantajakustannukset. Metsäteollisuus käyttää merkittävästi enemmän kotimaisia tuotantopanoksia kuin muut teollisuudenalat. Jokainen metsäteollisuudesta vähenevä työpaikka aiheuttaa usean työpaikan menetyksen metsäklusterissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Teollisuuden sähköveron poistamiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin (TPA 60/2009 vp).

Omaishoitajien ja perhepäivähoitajien verotus on kireämpi kuin palkansaajien. Syynä tähän on se, että he eivät saa tehdä yleistä tulonhankkimisvähennystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omais- ja perhepäivähoitajat maksavat pienistä tuloistaan 4—5 prosenttiyksikköä enemmän kuin palkansaajat. Kyseessä on selvä epäkohta verotuksessa. Epäkohdan korjaaminen on kuitenkin helppoa. Tulonhankkimisvähennyksen piiriin laskettavia tuloja tulee laajentaa. Kustannus yhteiskunnalle olisi erittäin pieni, mutta lain muuttaminen olisi tärkeä kädenojennus omaishoitajille (LA 78/2009 vp).