Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 2015 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 §:n, maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 365/2014 vp).
Asia on valmisteltu valiokunnan verojaostossa.
Verojaostossa ovat olleet kuultavina
erityisasiantuntija Antti Sinkman, valtiovarainministeriö
johtava lakimies Matti Merisalo, Verohallinto
Opetus- ja kulttuuriministeriölle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiselle.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muutoksella ammattikorkeakoulut saatettaisiin koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen osalta samaan asemaan kuin yliopistot. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä olisi jatkossa mahdollisuus saada koulutusvähennystä taloudelliselta arvoltaan vastaavaa koulutuskorvausta työntekijöidensä koulutuksen osalta. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiltä poistettaisiin vastaavasti mahdollisuus elinkeinotulon ja maatalouden tulon verotuksessa tehtävään koulutusvähennykseen.
Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että elokuvatuottajille valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetyn tuotantotuen verovapaus laajennettaisiin koskemaan kotimaisten elokuvatuottajien lisäksi Euroopan talousalueella asuvia elokuvatuottajia.
Rajoitetusti verovelvollisen saaman pääomatulon veroprogressiota ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi yleisesti verovelvollisen saaman pääomatulon veroprogressiota.
Lait elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.
Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin ehdotettava muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys sisältää kolme lakiteknistä tarkennusta, jotka on asianmukaista tehdä, vaikka niillä ei ole suurta käytännön merkitystä. Valiokunnalla ei ole niihin itsessään huomautettavaa.
Valiokunta haluaa kiinnittää kuitenkin myös tässä yhteydessä huomiota esitykseen sisältyvän koulutusvähennyksen Kokonaisuuteen kuuluu verovähennyksen lisäksi myös eri lainsäädännön alainen koulutuskorvaus, jonka piiriin ammattikorkeakouluosakeyhtiöt on tarkoitus nyt saattaa yliopistojen ja eräiden muiden yhteisöjen lailla. Valiokunnan huomautukset eivät koske sitä. yleiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Kysymys on siitä, miten koulutusvähennys toimii osana verojärjestelmää ja miten se täyttää sille asetetut tavoitteet.
Valiokunta puolsi koulutusvähennystä aikanaan vain, koska se oli osa työmarkkinasopimusta (VaVM 30/2013 vp — HE 95/2013 vp). Valiokunta piti vähennystä muutoin ongelmallisena niin verojärjestelmän periaatteiden, käytännön toteutustavan kuin avoimeksi jäävän vaikuttavuuden vuoksi. Kriittinen näkemys perustui mm. siihen, että vähennys luo periaatteellisen poikkeaman yleisestä tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen perustuvien menojen vähennyskelpoisuudesta ja on hallinnollisesti poikkeuksellisen työläs. Lisäksi sen todettiin olevan useiden verotukien tavoin kallis (57 milj. euroa/vuosi) arvioituihin hyötyihin nähden.
Valiokunta pitää näkökohtia edelleen perusteltuina ja uudistaa sen vuoksi kannanottonsa aikanaan sovitun vaikutusarvion tarpeellisuudesta. Tällainen arvio on tarkoitus tehdä kahden vuoden kuluttua vähennyksen käyttöönotosta. Samassa yhteydessä on tarkoitus arvioida myös tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Siinä yhteydessä järjestelmää on syytä yksinkertaistaa ainakin niin, että luovutaan sen yhteydestä verotukseen.
Arvioinnissa on syytä kiinnittää lisäksi huomiota hiljattain julkaistuihin Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuskertomuksiin 13/2014 ja 15/2014. Niiden suositus koskee veropoliittista päätöksentekoa, jossa tulisi ottaa nykyistä johdonmukaisemmin huomioon verojärjestelmän kokonaisuus sekä kaavailtujen muutosten todelliset vaikutukset.
Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2015
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut
valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen