Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallitus antoi eduskunnalle tiistaina 22.4.2003 tiedonannon hallituksen ohjelmasta. Hallitus ei kuitenkaan tiedonannon yhteydessä eikä siitä käydyn useita päiviä kestäneen eduskuntakeskustelun kuluessa julkistanut hallitusohjelmaan asiallisesti kuuluvaa liiteasiakirjaa, jossa on koko hallituskaudelle sovittu hallitusohjelman 1,12 miljardin euron menolisäysten kohdentamisesta eri tarkoituksiin.

Hallituksen salaama liiteasiakirja on välttämätön osa hallitusohjelmaa. Sen avulla avautuu hallitusohjelman menopuolen todellinen sisältö. Vasta liiteasiakirjasta selviävät luvut. Sitä lukemalla käy ilmi, mihin hallitusohjelman kohtiin rahat riittävät ja mihin eivät sekä mitkä hallitusohjelman lupaukset on tarkoitus todella toteuttaa, mitkä ei. Salattu liiteasiakirja antaa sisällön hallitusohjelman kauniille sanoille ja ympäripyöreille lupauksille.

Eduskunnan — etenkin oppositioryhmien, mutta myös hallituspuolueiden kansanedustajien — oli tiedonantokeskustelussa vaikea käydä yksityiskohtaista keskustelua hallitusohjelman menolisäyksistä. Hallituksen salailun vuoksi ei tiedetty, miten 1,12 miljardin euron menolisäykset jakaantuvat eri tarkoituksiin. Tästä vaadittiin usean kansanedustajan suulla tarkempaa tietoa. Mitään epäselvyyttä siitä, mitä asiakirjaa eduskunnassa haluttiin julkisuuteen, ei hallituksella voinut olla.

Hallitus väitti aluksi totuudenvastaisesti eduskunnan edessä ja myös julkisuudessa, ettei mitään salaista asiakirjaa menojen tarkemmasta kohdentamisesta ole olemassakaan. Esimerkiksi pääministeri Anneli Jäätteenmäki sanoi Iltalehdessä 24.4.2003, että "koska asiassa ei ole mitään perää, siinä ei ole kommentoitavaakaan."

Vasta perjantaina 25.4.2003 pääministeri Jäätteenmäki joutui nettikolumnissaan myöntämään, että on olemassa hallitusneuvotteluissa sovittu laskelma hallitusohjelman menolisäysten kohdentamisesta. Kuitenkaan hallitus ei vielä tässäkään vaiheessa suostunut liiteasiakirjan julkistamiseen.

Vasta maanantaina 28.4.2003 juuri useita päiviä kestäneen tiedonantokeskustelun päättymisen aikoihin hallitus taipui liiteasiakirjan julkistamiseen. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun kaksi opposition juristikansanedustajaa oli viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin vedoten vaatinut kirjallisesti hallitukselta asiakirjaa nähtäväksi.

Tämän oleellisen tärkeän asiakirjan pimittäminen eduskunnalta ja Suomen kansalta oli hallitukselta tietoinen teko. Julkisuudelta haluttiin salata oleellista tietoa hallitusneuvotteluissa tehdyistä poliittisista päätöksistä. Hallituksella oli tähän omat syynsä. Hallitusohjelman kauniit lupaukset näyttävät vähemmän kauniilta, kun niiden rinnalle voidaan liiteasiakirjan julkitulon myötä asettaa lupausten lunastamiseen varatut riittämättömät varat.

Hallituksen puheena oleva menettely oli hyvin arveluttavaa avoimen kansanvallan kannalta. Erityisen tuomittavaksi menettelyn tekee se, että hallitus pyrki tietoisesti harhauttamaan eduskuntaa kiistämällä aluksi totuudenvastaisesti koko asiakirjan olemassaolon.