Hallitusohjelmassa luvataan turvata kuntalaisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Edelleen hallitusohjelmassa todetaan, että edellytykset kunnallisten peruspalveluiden järjestämiseksi turvataan huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta sekä palveluiden kestävästä rahoituksesta.

Hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien taloustilanne on kriisiytynyt. Tämä kehitys vaarantaa kuntalaisten peruspalvelut, kuten pienten lasten päivähoidon, vanhusten kotipalvelut, terveyspalvelut, vammaispalvelut ja peruskoulutuksen.

Kuntatalouden kriisistä kertovista esimerkeistä ei ole pulaa. Ennätysmäärä kuntia nosti tuloveroprosenttiaan täksi vuodeksi. Edellinen ennätys syntyi vuotta aiemmin. Kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan joka kolmannen kunnan tulot eivät riitä menoihin. Tämä merkitsi sitä, että negatiivinen vuosikate oli viime vuonna 139 kunnassa. Tätä negatiivista vuosikatetta on totuttu pitämään kriisin rajapyykkinä.

Yhtenä merkittävänä syynä kuntatalouden synkkien näkymien taustalla on valtion itselleen kunnilta ottama pakkolaina. Valtion ja kuntien välisessä lakisääteisessä kustannusten jaon tarkistuksessa vuonna 2004 todettiin, että valtio oli kunnille velkaa yhteensä 502 miljoonaa euroa. Hallitus päätti jaksottaa velan maksun poikkeuksellisen pitkälle neljän vuoden ajanjaksolle ja aikoo siirtää siitä peräti 194 miljoonaa euroa vasta ensi vaalikaudella maksettavaksi.

Pakkolainalla valtio on osaltaan pakottanut kunnat velkaantumaan. Kuntien velkaantuminen onkin jatkunut hyvin ripeänä. Vuonna 2005 kunnilla oli lainaa keskimäärin 1 327 euroa asukasta kohti. Vuonna 2000 lainaa oli vain 746 euroa asukasta kohti. Tänä vuonna kuntien lainakanta uhkaa rikkoa jo kahdeksan miljardin euron rajan.

On totta, että kuntien toimintakulut ovat kasvaneet edelleen nopeammin kuin kuntien rahoitus eli kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Nopea kustannusten nousu johtuu valtion kunnille siirtämien velvoitteiden kasvun lisäksi palvelujen kysynnän lisääntymisestä. Palvelujen kysyntä kasvaa jatkossakin väestön ikääntymisen vuoksi. Tämä kehitys on Suomessa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana nopeampaa kuin missään muussa EU-maassa.

Hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on tämän vaalikauden tärkein yksittäinen kysymys kuntatalouden kestävyyden kannalta. Ennen kaikkea hankkeen toteuttaminen on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden vuoksi.

Nyt näyttää selvältä, että runsas vuosi sitten hallituksen politiikkariihessä käynnistetyn kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitetaso on laskenut huomattavasti. Päähallituspuolueiden tavoitteet näyttävät keskenään kovin erilaisilta. Toisaalta vaaditaan tavoitteellista puitelakia, toisaalta puhutaan vain löyhästä puitelaista. Tämä ei riitä vastaukseksi nykyiseen kuntatalouden ahdinkoon ja palveluiden murenemiseen. Vaikean taloustilanteen vuoksi monet kunnat ovat joutuneet karsimaan hyvinvointipalveluja. Esimerkiksi vanhusten kotipalveluita on vähennetty, kouluverkkoa on supistettu ja opetusryhmien koot ovat kasvaneet.