Jäätteenmäen-Vanhasen hallitukselle tuli juuri ikää yksi vuosi. Hallituksen aloittaessa taivaltaan oltiin täysin yksimielisiä siitä, että hyvinvointivaltion rahoituspohja pettää, mikäli työllisyysastetta ei saada tuntuvasti nostettua. Hallitusohjelmaan kirjattiin tämän vuoksi lupaus sadantuhannen uuden työpaikan luomisesta tällä vaalikaudella. Se nostaisi työllisyysasteen silloisesta noin 67 prosentista noin 70 prosenttiin, ja seuraavalla vaalikaudella työllisyysasteen pitäisi nousta edelleen 75 prosenttiin.

Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevasta vuosien 2005—2008 kehyksiä koskevasta hallituksen selonteosta käy ilmi, että työllisyystavoitteeseen ei enää uskota. 100 000 uuden työpaikan tavoite on karannut hallituksen käsistä, ja siitä on luovuttu. Kehyksen perustelumuistiossa on todettu, että työllisyys lisääntyisi vain noin 30 000 henkilöllä. Tässäkin on tekemistä. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan työelämän ulkopuolelle siirtyi vuodessa lähes 40 000 ihmistä. Työvoiman ulkopuolelle siirtyi ennen kaikkea naisia, joista monet luopuivat työnhausta ja jäivät kotiin.

Samaan aikaan työllisten määrä väheni 13 000 hengellä, mikä pudotti työllisyysasteen maaliskuussa 65,8 prosenttiin. Työpaikat ovat vähentyneet erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa. Työpaikkojen määrä kasvoi julkisissa palveluissa, liikenteessä ja rakentamisessa.

Vuonna 1993, laman pahimpana vuonna, töissä oli kaksi miljoonaa ihmistä ja kolme miljoonaa oli työvoiman ulkopuolella. Sataa töissä olevaa suomalaista kohden oli toisin sanoen 150 henkilöä, jotka eivät olleet töissä. Hyvinvointipalveluiden rahoitus kriisiytyi, ja valtio otti velkaa 1 000 markkaa (160 euroa) jokaista suomalaista kohden kuukaudessa siitäkin huolimatta, että menoja karsittiin kovalla kädellä. Vuonna 1990 elatussuhde oli 1, eli sataa työssä käyvää kohden oli sata työelämän ulkopuolella olevaa. Nyt töissä on 2,3 miljoonaa ihmistä ja 2,8 miljoonaa on työvoiman ulkopuolella. Sataa työssä käyvää kohden on 120 henkilöä, jotka eivät ole töissä. Menojen ja etuuksien kasvun hillinnän ansiosta valtiontalous on vielä suurin piirtein tasapainossa.

Elatussuhde on kuitenkin heikkenemässä, kun suuret ikäluokat ovat pian siirtymässä eläkkeelle. Eläkeikäisen väestön määrän on arveltu kasvavan puolella miljoonalla hengellä nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Saman ajanjakson aikana lasten ja nuorten määrän arvioidaan vähenevän 200 000 hengellä. Työvoiman ikääntyminen on yleinen ongelma EU-maissa, mutta Suomessa ikääntyminen on nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Veronmaksajia on jäämässä jäljelle entistä vähemmän tilanteessa, jossa tulonsiirtoja saavia on entistä enemmän.